keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Ihmisen jalanjäljet Arabiassa kertovat Nooan ajan vedenpaisumuksesta

 


Kuva: Steward & al. 2020.

 

Joel Kontinen

 

Evolutionistien mukaan eräänä päivänä noin 120 000 vuotta sitten muutama ihminen vaelsi muinaisen järven rannalla nykyisessä Nefudin autiomaassa Saudi-Arabiassa. He ovat saattaneet pysähtyä juomaan makeaa vettä tai jäljittämään norsuja, villiaaseja tai kameleita, jotka kulkivat mudassa. Muutaman tunnin kuluttua kulkemisesta ihmisten ja eläinten jalanjäljet kuivuivat ja lopulta fossiloituivat.

 

Fossiloituminen ei ole niin helppoa, vaan siihen  tarvitaan runsaasti vettä ja muita elementtejä, joita ei autiomaassa näy, vaikka siellä olisi rantoja ja lammikoilta.

 

Nyt nämä muinaiset askeleet tarjoavat harvinaisia todisteita siitä, milloin ja missä varhaiset ihmiset asuivat kerran Arabian niemimaalla. "Nämä ovat ensimmäiset aidot ihmisen jalanjäljetArabiasta", sanoo arkeologi ja ryhmänjohtaja Michael Petraglia Max Planckin ihmishistorian tutkimuslaitoksesta.

 

Arabian niemimaata on pitkään pidetty ilmeisenä reittinä, jonka lajimme varhaiset jäsenet käyttivät muuttaessaan Afrikasta Lähi-itään ja Euraasiaan. Löydettyjen kivityökalujen perusteella on oletettu, että muinaiset ihmiset tutkivat Arabian niemimaata esihistoriallisesti eri aikoina, kun ilmasto oli kosteampi  Nooan ajan vedenpaisumuksen jäljiltä ja alueen ankarat aavikot muuttuivat vihreiksi nurmiksi, joissa oli makeanveden järviä. Silti toistaiseksi tutkijat ovat löytäneet vain yhden 88 000 vuoden ikäisen ihmisen sormen luun todistamaan nykyajan ihmisen, eikä jonkin muun ihmisen kaltaisen valmistajan, asuneen siellä.

 Genesikseen perustuvan mallin mukaan ihminen ei lähtenyt Afrikasta, vaan Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen nykyisestä Turkista, jonne arkki päättyi. Näin ollen kaikki nämä vuosiluvut ovat vääriä.

 Vuosikymmenen ajan tutkittuaan Arabian niemimaata satelliittikuvien ja maaperäkaivausten avulla Petraglia ja hänen kansainväliset kollegansa ovat tunnistaneet kymmeniä tuhansia muinaisia makeanveden järvipohjia, joista yksi on Nefudissa, joka on kutsuttu nimellä "Alathar", joka tarkoittaa "jälkeä" arabiaksi. Täällä he huomasivat satoja jalanjälkiä tallatulla järven pohjalla, joka oli äskettäin paljastunut, kun eroosio vähensi sitä päällystäneitä sedimenttejä. Eläimet jättivät lähes 400 jälkeä, mukaan lukien villiaasi, jättiläskokoiset puhvelit, norsut ja kamelit. Vain seitsemän jälkeä tunnistettiin varmasti ihmisen jalanjäljiksi. Mutta vertaamalla näiden kappaleiden kokoa ja muotoa nykyajan ihmisten ja Neandertalilaisten tekemiin jälkiin, tutkijat päättelevät, että jälkiä todennäköisesti tekivät ihmiset, joilla oli pidemmät jalat, pitempi kasvu ja pienempi massa: Homo sapiens, eikä Neandertalilaiset.  He raportoivat äskettäin tutkimuksesta Science Advances -julkaisussa.

 Tutkijoiden mukaan sedimenttien ikä viittaa myös siihen, että H. sapiens teki jäljet. Käyttämällä menetelmää, jota kutsutaan optisesti stimuloiduksi luminesenssiksi, joka saavat elektronit päättelemään, milloin sedimenttikerrokset ovat viimeksi alttiina valolle, tutkijat päivittivät sedimentit jalanjälkien ylä- ja alapuolelta 121 000 ja 112 000 vuoteen.

 Tuolloin "Neandertalilaiset puuttuivat Levantista [Lähi-idästä]", kertoo toinen kirjoittaja Mathew Stewart Max Planckin kemiallisen ekologian instituutista. "Siksi väitämme, että H. sapiens oli todennäköisesti vastuussa jalanjäljistä."

 Paljon riippuu kuitenkin ajoituksesta. Geokronologi Bert Roberts Wollongongin yliopistosta on huomannut joitain epävarmuustekijöitä ajoitusmenetelmissä - mukaan lukien eläinfossiilien ikärajat ja mahdolliset ongelmat laskettaessa sedimenttien uraanin tarkkaa hajoamisnopeutta. Hän sanoo, että jalanjälkien iät "saattavat olla suurin  piirtein oikein", mutta niiden vahvistamiseksi voitaisiin tehdä enemmän. "

 Tiimi ei voi sulkea kokonaan pois neandertalilaisia, sanoo paleoantropologi Marta Mirazón Lahr Cambridgen yliopistosta, koska fossiililöydöt ovat niin harvinaisia Arabiassa. Mutta hänen mielestään H. sapiens on todennäköisempi ehdokas.

 Vieläkin kiehtovampaa, hän toteaa, on se, että jalanjäljet osoittavat ihmisten kykenevän siirtymään pitkiä matkoja Afrikan ja Arabian välillä, ja heillä on oltava ollut suuria metsästysretkiä, jotta he ovat voineet tunkeutua syvälle Arabian rikkaisiin sisäalueisiin.

 

Lähde:

Gibbons, Ann. 2020. These 120,000-year-old footprints offer early evidence for humans in Arabia   Science 17.9.