Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Henrik III:lle (1017–1056) ojennetaan maan symboli: pyöreä maapallo. Maalaus on 1000-luvulta. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Kirjassaan Alussa Jumala loi … Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013) Eero Junkkaala sanoo:
”Maailma oli pannukakun muotoinen niin kauan, kunnes keksittiin paremmat välineet avaruuden tarkkailemiseen” (s. 85).
Todellisuudessa hyvin harva uskoi litteään maahan. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan symboli oli pallonmuotoinen maapallo jo ainakin 1000-luvulla. Keskiajan ehkä tunnetuin teologi Tuomas Akvinolainen (1225–1274) mainitsi kirjoituksissaan, että maapallo on pyöreä.
Junkkaala jatkaa:
”Kaikki Raamatun luomiseen liittyvät tekstit osoittavat, että niiden taustalla on muinainen maailmankuva. Sen mukaan maa on tasainen levy, jonka yllä kaartuu taivaan kansi. Kannen yläpuolella ja maan alapuolella on vesikerros. Maata pitää pystyssä maan perustusten pylväikkö. Näemme tämän esimerkiksi ensimmäisestä luomiskertomuksesta.” (s. 158).
Mikään ei osoita, että Genesiksen kirjoittaja lainasi babylonialaisia lähteitä. Näkemys perustuu olettamukseen, että Babylonian tekstit ovat vanhempia kuin Mooseksen kirjat.
Esimerkiksi kuvaus vedenpaisumuksesta (1. Moos. 6–8) viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että Genesis on alkuperäislähde ja että Gilgamesh lainailee sitä hyvin vapaasti. Nooan arkki oli mitoiltaan erittäin merikelpoinen laiva, mutta Gilgamesh-eepoksen kuutionmuotoinen alus olisi kaatunut aallokossa.
Litteä maa taas on skeptikkojen ikioma keksintö. Jostain syystä monet teistiset evolutionistit uskovat mieluummin ateistien myyttejä kuin tieteenhistorian tutkimuksia.
Tekstit
