keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Karhukaiset: eläinkunnan extreme-mestarit ovat uhmanneet evoluutiota jo ”530 miljoonaa vuotta”


Pieni mutta sitkeä. Kuva: E. Schokraie, U. Warnken, A. Hotz-Wagenblatt, MA. Grohme, S. Hengherr, et al. Comparative proteome analysis of Milnesium tardigradum in early embryonic state versus adults in active and anhydrobiotic state. PLoS ONE 7(9): e45682 (2012). Creative Commons (CC BY 2.5).





Joel Kontinen

Maailman sitkein eläin ei ole torakka, jonka evoluutio on unohtanut ”100 miljoonaksi vuodeksi”, vaan sitä huomattavasti pienempi karhukainen.

Karhukaiset (Tardigrada) ovat jo oletetulla kambrikaudella eläneitä pikkuotuksia, jotka eivät ole ehtineet muuttua ”530 miljoonaan vuoteen”, vaan viihtyvät yhä keskuudessamme.

Karhukaisia kutsutaan myös vesikarhuiksi (water bears) ja suopossuiksi (moss piglets) niiden ulkomuodon vuoksi. Pituutta niille kertyy 0,5 mm ja niillä on kahdeksan jalkaa.

Ne ovat extreme -olioiden perikuvia: ne sietävät sekä kylmää (-272 °C) että kuumaa (150 °C), painottomuutta ja radioaktiivista säteilyä ja voivat tarvittaessa paastota vaikka 10 pitkää ja pimeää vuotta.

Tuore tutkimus on selvittänyt, että karhukaiset valmistavat proteiinia, joka suojaa niiden DNA:ta säteilyn haitoilta ja reaktiivisiltä happiradikaaleilta.

Tokion yliopiston biotieteiden apulaisprofessori Takekazu Kunieda kollegoineen sai tämän selville sekvenssoidessaan äskettäin Ramazzottius varieornatus -karhukaisen genomin.

Kunienda myös huomasi, että karhukaisella oli enemmän reaktiivisiltä happiradikaaleilta suojaavia entsyymejä kuin muilla eläimillä.

Ne pysyvät kunnossa vaikka eivät popsikaan antioksidantteja.

Karhukaiset eivät vastaa evoluution odotuksia. Kambrikauden eläimen ei pitäisi olla paremmin sopeutunut ympäristön haittoihin kuin ”nuoremmat” lajit, mutta niin on päässyt käymään.

Sillä välin evoluutio on kulkenut väärään suuntaan. Genesis luomisineen ja syntiinlankeemuksineen selittää tällaisen rappeutumisen eli devoluution paljon paremmin kuin Darwin.

Lähde:

Coghlan, Andy. 2016. World’s hardiest animal has evolved radiation shield for its DNA. New Scientist (20.9.).