lauantai 15. tammikuuta 2022

Raamatun maailma on luonnollinen

 


Kuva: Jastrow (2005), public domain.

Joel Kontinen

Ristin Voiton mielipidekirjoittaja Ilmo Pikkarainen (RV 2, 2022) epäilee, että Raamatussa opetetaan, että heprealaiset näkemykset maailmasta olivat vaikuttaneet litteän maan muotoon.

Hän katsoo, että Raamatun alkulukujen paino on niiden profeetallisessa sisällössä.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Nämä tiedot perustuvat Raamattuun.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.

Jobin kirjan luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea.

Muinaisessa maailmassa 
sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.

Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää. Yö vaihtuu päiväksi, kun maapallo pyörii.

Jo tämä riittää 
kumoamaan litteän maan myytin, jota esimerkiksi Pikkarainen on markkinoinut.

Hän nostaa tavan takaa esille taivaan kaarevan kannen, joka meillä koto-Suomessa on pitkään ollut vuoden 1992 Kirkkoraamatun ja 
muutaman liberaaliteologin yksinoikeus.

Heprean kielen sanalla raqija (’taivaanvahvuus’) on monia merkitysvivahteita, mutta siitä on vaikea päätellä, että planeettamme olisi litteä.

Raamattu Kansalle -käännöksessä (2012) raqija on käännetty taivaanavaruudeksi.
 RV 
Mutta Genesis on alusta loppuun 
historiallista kerrontaa, ja toisin kuin nykylukijat sanovat, siinä on vain yksi luomiskertomus: 1.Moos. 1 kertoo maailman luomisesta, ja 1. Moos. 2 tarkentaa kuvauksen Eedeniin.

Raamatussa käytetään myös hyperbolaa eli liioittelua tyylikeinona. Jeesus esimerkiksi sanoi: "Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään, vaimoaan ja lapsiaan, veljiään ja sisariaan, jopa omaa elämäänsä, hän ei voi olla minun opetuslapseni" (Luuk. 14:26).

Lähde:

Pikkarinen, Ilmo, 2022. Aurinko- vai maakeskeinen maailmankuva? RV 2. 2022.