Hale-Bopp näytti tällaiselta vuonna 1997. Kuva: Philipp Salzgeber, Wikipedia.
Joel Kontinen
Elämän synty askarruttaa tutkijoita edelleenkin. Yksikään naturalistinen hypoteesi ei ole ratkaissut arvoitusta. Yritystä ei tosin ole puuttunut. Teoreetikot ovat edenneet Charles Darwinin lämpimästä lammikosta meteoriitteihin ja syvänmeren savuttajiin – tuloksetta.
Ongelma on siinä, että elämä syntyy vain elävästä.
Nir Goldman kollegoineen on kehitellyt komeettahypoteesia Lawrence Livermore National Laboratoryssa. Tutkijat käyttivät tietokonesimulaatiota apuna katsoessaan, mitä tapahtuu komeetassa olevalle jäiselle jyvälle, kun se iskeytyy sopivassa kulmassa planeettaan. He saivat jyvän pienenemään ja muodostamaan joitain kemiallisia sidoksia.
Siitä on vielä pitkä matka aminohappoihin, joiden kaikkien pitäisi sitä paitsi olla vasenkätisiä, muuten elämästä ei ole tietoakaan.
Ongelma #1: Vasenkätisiä aminohappoja ei synny sattumalta.
Ongelma # 2: Happi on myrkkyä elämän synnylle.
Toisaalta ilman happea ei myöskään olisi otsonia, joka suojaa kaikkea elämää ultraviolettisäteilyltä, joten kierre on periaatteessa ikuinen.
Elämä ei toisin sanoen voi syntyä sattumalta.
Lähde:
Sanderson, Katharine. 2010. Comet crash creates potential for life. Nature News (26.3.)http://www.nature.com/news/2010/100326/full/news.2010.152.html
Tekstit
