Joel Kontinen
Aamulehdessä nimettömäksi jäänyt toimittaja ilmaisi pääkirjoituksessa näkemyksensä niin ev. lut. kirkon tulevaisuudesta kuin kirkon raamatuntulkinnasta:
”Kirkolla ei ole tulevaisuutta, jos se tässä niin kuin muissakin ihmiselämän keskeisissä kysymyksissä hirttäytyy teologisiin oppiriitoihin eikä tunnusta vuosikymmenten saatossa vakiintuneita virheellisiä seksuaalieettisiä raamatuntulkintojaan.”
Toimittaja ei yritä perustella näkemystään edes virkkeen puolikkaalla. Synnillä ja Raamatun etiikalla ei näytä olevan sijaa hänen sekulaarisessa ajatusmaailmassaan. Hän ei ymmärrä, että Raamattuun perustuvia arvoja ei voi muuttaa äänestämällä.
Synti pysyy syntinä, vaikka sitä kuinka suvaitsisi.
Liberaaleilla on taipumus heittää kristikunnan pitkä traditio yli laidan ja luoda sellainen raamattukäsitys, joka vastaa heidän omia arvojaan, vaikka se saisi ihmiset äänestämään jaloillaan ja hylkäämään kirkon.
Villit tradition hylänneet raamatuntulkinnat voivat saada niiden harjoittajat näkemään Kirjoituksissa mystisiä myyttejä, esimerkiksi litteän maan tai evoluution.
Kirjoittajan kannattaisi myös pohtia hartaasti, mitä Toisessa Pietarin kirjeessä todetaan Paavalin kirjeistä:
”Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.” (2. Piet. 3:16)
Paavali sanoi hyvin selvästi, että homous on synti.
Kannattaisi muistaa, että yksikään homoseksuaalisuuden hyväksynyt kirkkokunta ei kasva lukumääräisesti missään päin maailmaa. Mutta ne kristilliset yhteisöt, jotka pitävät kiinni Raamatun arvovallasta, arvoista ja etiikasta, sen sijaan kasvavat – monet niistä hyvinkin voimakkaasti.
Siunaus kumpuaa kuuliaisuudesta.
Toimittaja oli siinä mielessä oikeassa, että kirkon arkkipiispalla on virheellinen käsitys kristillisestä etiikasta. Mäkinen on unohtanut sen Mene äläkä enää tee syntiä -osan.
Lähde:
Kirkko kahden tulen välissä. Aamulehti 2.12., A2.
Tekstit
