Kuva: Shutterstock
/ FJAH.
Joel Kontinen
Lepakot jäljittelevät pistelevien hyönteisten surinaa
pelästyttääkseen petopöllöt.
Tämän tyyppistä akustista huijausta, jossa vaaraton
eläin matkii vaarallista, on havaittu aiemmin joillakin hyönteisillä, mutta
sitä ei ole koskaan aiemmin kuvattu nisäkkäillä. Danilo Russo Napolin
yliopiston Federico II:sta Italiassa kuuli ensimmäisen kerran omituisen huminan
yli kaksi vuosikymmentä sitten työskennellessään tohtoriopiskelijana lepakoiden
parissa.
"Huomasin, että kun käsittelimme lepakoita ottaaksemme ne pois verkosta tai prosessoimme niitä, ne surisivat kuin
ampiaiset tai herhiläiset ", Russo kertoo.
Vasta äskettäin hän pystyi kokoamaan ryhmän tutkijoita
tutkimaan ilmiötä. Russo ja hänen kollegansa aloittivat vertaamalla äänityksiä
surisevista hiirikorvalepakoista (Myotis myotis) hyönteisten, kuten mehiläisten
ja herhiläisten huminaan. Kun he rajoittivat äänten taajuutta heijastamaan
sitä, kuinka pöllö kuulee ne, tiimi huomasi lepakoiden ja hyönteisten surinan
näyttävän vieläkin samanlaisilta. Seuraavaksi he soittivat sarjan ääniä
kahdeksalle pöllölle ja kahdeksalle ruskeapöllölle, joista puolet oli villejä
ja toinen puoli vankeudessa kasvatettua.
Jokainen pöllö kuuli neljä ääntä: surisevan lepakon,
länsimaisen mehiläisen, euroopan herhiläisen ei-surisevan lepakon ääntelyn. Kaikissa
tapauksissa pöllöt siirtyivät kauemmaksi äänilähteestä kuultuaan surinaa. Kun
linnut kuulivat lepakoiden surinaa, ne lähestyivät äänen lähdettä.
Benjamin Sulser, joka tutkii lepakoiden herhiläiset -evoluutiota
American Museum of Natural Historyssa New Yorkissa, sanoo olevansa
kiinnostunut, mutta ei yllättynyt löydöistä. "Jos tarttuisin lepakkoon ja
se antaisi herhiläisten -ääntä, ajattelisin kahdesti, enkä ole edes lepakkosaalistaja",
hän sanoo. Vaikka kaikki pöllöt pelästyivät surinasta, jotkut linnut
perääntyivät enemmän kuin toiset.
Tutkijat epäilevät, että pöllöjen erilaiset reaktiot
voivat liittyä niiden aikaisempiin kokemuksiin, sillä luonnonvaraisimmat
reaktiot tulivat villipöllöiltä, jotka ovat mahdollisesti joutuneet kohtaamaan
pistäviä hyönteisiä. Salser sanoo olevansa utelias näkemään, estääkö tämä
matkiminen muita lintupetoja pöllöjen lisäksi. "Se, että hälytykset vaikuttavat pöllöihin, ei tarkoita, että ne vaikuttaisivat vain
pöllöihin." Hän huomauttaa, että jos suuremmat hiirikorvalepakkot
käyttävät akustista petosta, muut voivat tehdä samoin. "Lepakkoissa on
niin monenlaista, että olisin yllättynyt, jos tämä olisi ainoa lepakko, joka
käyttää ääntä tällä erityisellä tavalla", Salser sanoo.
Lähde:
Wetzel, Corryn , 2022, Bats
buzz like bees and hornets to scare off hungry owls New Scientist 9.5.
Tekstit
