Eero Junkkaala ja myytti litteästä maasta

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Henrik III:lle (1017–1056) ojennetaan maan symboli: pyöreä maapallo. Maalaus on 1000-luvulta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kirjassaan Alussa Jumala loi … Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013) Eero Junkkaala sanoo:

”Maailma oli pannukakun muotoinen niin kauan, kunnes keksittiin paremmat välineet avaruuden tarkkailemiseen” (s. 85).

Todellisuudessa hyvin harva uskoi litteään maahan. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan symboli oli pallonmuotoinen maapallo jo ainakin 1000-luvulla. Keskiajan ehkä tunnetuin teologi Tuomas Akvinolainen (1225–1274) mainitsi kirjoituksissaan, että maapallo on pyöreä.

Junkkaala jatkaa:

”Kaikki Raamatun luomiseen liittyvät tekstit osoittavat, että niiden taustalla on muinainen maailmankuva. Sen mukaan maa on tasainen levy, jonka yllä kaartuu taivaan kansi. Kannen yläpuolella ja maan alapuolella on vesikerros. Maata pitää pystyssä maan perustusten pylväikkö. Näemme tämän esimerkiksi ensimmäisestä luomiskertomuksesta.” (s. 158).

Mikään ei osoita, että Genesiksen kirjoittaja lainasi babylonialaisia lähteitä. Näkemys perustuu olettamukseen, että Babylonian tekstit ovat vanhempia kuin Mooseksen kirjat.

Esimerkiksi kuvaus vedenpaisumuksesta (1. Moos. 6–8) viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että Genesis on alkuperäislähde ja että Gilgamesh lainailee sitä hyvin vapaasti. Nooan arkki oli mitoiltaan erittäin merikelpoinen laiva, mutta Gilgamesh-eepoksen kuutionmuotoinen alus olisi kaatunut aallokossa.

Litteä maa taas on skeptikkojen ikioma keksintö. Jostain syystä monet teistiset evolutionistit uskovat mieluummin ateistien myyttejä kuin tieteenhistorian tutkimuksia.

Pascal, syntiinlankeemus ja usko: ihmiset vihaavat uskontoa, koska he pelkäävät, että se voi olla totta

Päätoimittaja Leif Nummela tarkasteli Usko ja tiede -risteilyllä sunnuntaina 3.11. Raamatun luotettavuutta ja ihmisen taipumusta valita uskomuksensa.




Joel Kontinen

Marraskuun alun Usko ja tiede -risteilyllä päätoimittaja, teologian maisteri Leif Nummela tarkasteli Raamatun luotettavuutta etenkin Blaise Pascalin ajatusten pohjalta.

Ranskalainen matemaatikko, teologi ja filosofi Blaise Pascal (1623-1662) tunnetaan todennäköisyyslaskennan uranuurtajana. Hänet muistetaan Pascalin kolmiosta ja Pascal -nimisestä ohjelmointikielestä.

Pascal kirjoitti paljon myös kristinuskosta ja kristillisestä elämästä. Hänen ajatuksensa ovat edelleenkin ajankohtaisia:

- Ihminen vihaa totuutta ja hylkää totuuden ja näin pettää itsensä.
- Ihmisen halut ratkaisevat, mitä hän haluaa uskoa.
- Ihminen luopuu järjellisyydestä ja uskoo, mitä haluaa.

Ihmiset tekevät näin siitä huolimatta, että monet viime vuosikymmenien löydöt ovat vahvistaneet Raamatun historiallisen luotettavuuden. Nummela mainitsi luennossaan esimerkiksi heettiläiset, Sargonin, Belsassarin ja Daavidin, joiden historiallisuutta skeptikot ovat epäilleet.

Arkeologia on vahvistanut kaikkien näiden historiallisuuden. Nummela niin ikään sanoi, että historiallinen tutkimus on vahvistanut Apostolien tekojen loppuluvuista 84 yksityiskohdan paikkansapitävyyden.

Raamattu on toisin sanoen täysin luotettava. Ihminen, joka hylkää Raamatun, ei tee sitä järkisyistä vaan siksi, että hän vihaa totuutta. Mutta samalla hän pettää itsensä.

Professori Matti Leisola: Evoluutiouskovaiset elävät ihmemaassa

Professori Leisolan kirja Evoluutiouskon ihmemaassa (Datakirjat, 2013) ilmestyy lähipäivinä.



Joel Kontinen

Mikä saa kansainvälisesti arvostetun entsyymitutkijan, Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Leisolan pitämään evoluutiota uskona ja sen toimintakenttää ihmemaana?

Vastaus on luettavissa piakkoin ilmestyvästä kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa.

Evoluution kannattajat tekevät roppakaupalla olettamuksia, jotka eivät käytännössä eroa satuilusta millään tavoin. Vaikka elämän synty on heille täysi mysteeri, jopa koulukirjat esittävät sen ratkaistuna ongelmana – ratkaisut tosin muuttuvat liki viikoittain, kun naturalistinen selitys toisensa jälkeen osoittautuu täysin vääräksi.

Darvinistisen evoluution mekanismit – mutaatiot ja luonnonvalinta – eivät saa aikaan toivottuja muutoksia, ja evolutionistit ovat muutenkin joutuneet turvautumaan toiveajatteluun.

Leisola käsittelee kirjassaan esimerkiksi seuraavia teemoja: elämän synnyn arvoitus, biologinen informaatio, roska-DNA:n tarina, evoluutiokokeet bakteereilla, mekanismit eivät toimi, älykäs suunnittelu ja litteän maan myytti.

Tapio Puolimatka: Ateismi on henkitoreissaan

Tapio Puolimatka luennoi viime viikonvaihteen usko ja tiede -risteilyllä maailmankatsomuksen vaikutuksesta tieteellisiin teorioihin.




Joel Kontinen


Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka lainasi tieteenhistorioitsija Ronald Numbersia, jonka mukaan uskonnon ja tieteen jatkuva ristiriita on tieteen ja uskonnon historian suurin myytti. Se on pikemminkin propagandaa kuin historiaa.

Puolimatka totesi, että kulttuuri hallitsee ihmisiä suurilla valheilla. Suurimpia valheita on se, että kristinuskosta luopuminen edistäisi tieteellistä vapautta. Asia on juuri päinvastoin. Kristinusko tarjoaa ihmisille vapautta, ja tiede ei voi edistyä ilman älyllistä vapautta.

Vaikka keksintöjä syntyi myös ei-kristillisissä kulttuureissa, esimerkiksi Kiinassa, muut kulttuurit olivat elitistisiä eivätkä olleet kiinnostuneita tavallisten ihmisten arjesta. Antiikin Kreikka oli orjayhteiskunta. Demokratia ei koskenut orjia. Intiassa kastilaitos synnytti piittaamattomuutta, ja islam oli ehkä historian pahin orjuuttaja. Muhammedin seuraajilla oli miljoonia orjia. Lisäksi islam ei tunne absoluuttista totuutta.

Vain kristinusko käytti teknologiaa lievittämään ihmisten ahdinkoa. Yliopistolaitos syntyi keskiajalla katedraalikouluista, ja usko järjelliseen Luojaan innoitti tutkimaan luontoa. Tiedettä tehtiin Jumalan kunniaksi. Absoluuttinen totuus tunnettiin yksinomaan kristinuskossa.

Professori Puolimatka sanoi, että kolminaisuusoppi on innoittanut luonnontieteen suuria läpimurtoja. Sähkömagnetismin uranuurtaja Michael Faraday (1791–1867) uskoi, että kolminaisuus ilmenee myös fysiikassa, ja tämä inspiroi hänen tieteellistä työtään. James Clerk Maxwellin (1831–1879) löydöt myös perustuivat kolminaisuusoppiin.

Ateismissa on pohjimmiltaan samat ongelmat kuin islamissa eli totuuden ja vapauden puute. Se kiistää sen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Niinpä ateisti ei viime kädessä voi luottaa edes omiin kykyihinsä.

Dosentti Lennart Saari: Eläimistö kertoo evoluution sijasta rappiosta

Dosentti Lennart Saari luennoi hiljattain evoluutioteoriasta luonnontieteiden valossa.





Joel Kontinen

Dosentti Lennart Saari luennoi viime viikonlopun Usko ja tiede -risteilyllä evoluutioteoriasta luonnontieteiden valossa.

Kaikkien pitäisi evoluution puolustajien mielestä ajatella samalla tavoin kaiken alusta. Saari sanoi, että entisessä Neuvostoliitossa toisinajattelijat olivat ongelma. Nykyisessä darvinistisessa Suomessa toisinaan ajattelevat ovat ongelma.

Saari myös korjaili väärinkäsityksiä, joita monella on uskon ja tieteen suhteesta. Hän viittasi filosofi Francis Schaefferiin ja totesi, että kristitty voi olla älykkö. Meidän ei tulisi hyväksyä nielemättä kaikkea, minkä auktoriteetit (edes paavi, arkkipiispa tai muut hengelliset auktoriteetit, jotka hyväksyvät evoluution) meille kertovat.

Saari totesi, että kehitysopin kannattajan monesti käyttävät kolmea eri määritelmää evoluutiosta: 1) mikä tahansa muutos eliössä, 2) kaikilla lajeilla on yhteinen kantaisä ja 3) kehitys kehittyy eli eläimillä on luontainen taipumus kehittyä.

Ainoastaan ensimmäinen määritelmä on tieteellinen, kaksi muuta ovat maailmankatsomuksellisia. ”Hyödyllinen” mutaatio voi esimerkiksi tehdä lampaalle lyhyemmät jalat ja saada sen pysymään aitauksessa, mutta lyhyet jalat eivät auta sitä pakenemaan susi hukkasta. Vaikka eläimet muuttuvat, muuntelulla on rajansa. Sorsalinnut pysyvät sorsalintuina ja kissaeläimet kissaeläiminä.

Genesiksen laji ei ole sama asia kuin nykybiologian käsitys laji. Englannin kielessä ero on selvempi: kind vs. species.

Luonnontieteet eivät todista evoluutiosta. Eläimillä ei ole luontaista kykyä kehittyä yhä mutkikkaammiksi. Ne osoittavat, että entropia eli epäjärjestys lisääntyy eläinkunnassa. Syntiinlankeemuksesta alkanut rappio vahvistuu edelleenkin.

Tiedejulkaisut kertovat pienistä muutoksista, joita sitten ekstrapoloidaan eli oletetaan, että ne jatkuvat samassa suhteessa vuosimiljoonien ajan.

Hiljattain kuollut kreationismin uranuurtajiin kuulunut tohtori Duane Gish totesi, että jos sammakko muuttuu hetkessä prinssiksi, se on satua. Mutta jos sammakko muuttuu prinssiksi 300 miljoonassa vuodessa, se on tiedettä.

Voinemme määritellä evoluution Heprealaiskirjeen mallin mukaan näin: Evoluutio on ojentautumista fossiilien mukaan, joita ei näy.

PS. Voit lukea tiivistelmän emeritusprofessori Matti Leisolan luennosta tästä.

Matti Leisola: Koulun biologian kirjojen selitykset elämän synnystä ovat täyttä satuilua

Nerokasta suunnittelua luonnossa: käpy

Orava saa näistä runsaasti omega-3-rasvahappoja.




Joel Kontinen

Oravat eivät turhaan nakerra käpyjä. Kävyssä on siemeniä, jotka on pakattu suomujen väliin.

Siemenissä on hyvänlaatuisia kasvisöljyjä. Niiden ainekset ovat kuin luontaistuotekaupan hyllyiltä kovasta rahasta myydyissä tuotteissa. Siperiansembran (Pinus sibirica) siemenissä on esimerkiksi aminohappoja, runsaasti A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia sekä omega-6- ja omega-3-rasvahappoja.

Oravat, käpytikat ja käpylinnut tuskin selviäisivät ankarasta talvestamme ilman luonnon omaa nerokasta eväspakkausta, niin kuin Aamulehti äskettäin luonnehti käpyjä.

Kävyt muistuttavat meitä Jumalasta, joka ei ole unohtanut luomakuntaansa edes syntiin langenneessa maailmassa. ”Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.” (Ps. 36:7)



Lähde:

Rannikko, Ann-Mari. 2013. Käpy on luonnon oma nerokas eväspakkaus. Aamulehti 28.10., B23.