Tämä planeetta ei ole läheskään niin vanha kuin kuviteltiin. Kuva: NASA.
Joel Kontinen
Huomasitteko, että maapallo vastikään nuortui 120 miljoonaa vuotta? Jos ette, niin tällaisen tapauksen pitäisi ainakin saada meidät pohtimaan median mainostamien vuosimiljoonien todenperäisyyttä.
Siinä, missä Nikolai Gogolin romaanihenkilö Tšitšikov keräsi Kuolleissa sieluissa jo haudan lepoa nauttivien kansalaisten nimiä luetteloihin, astronomit ovat haalineet olemattomia vuosimiljoonia selitysmalliinsa.
Niitä näyttää olevan jo hiukan liikaa.
Hiljattain Tais W. Dahl Kööpenhaminan yliopistosta ja David J. Stevenson Kalifornian teknisestä korkeakoulusta (Caltech) määrittelivät maapallon ja kuun iän volframin isotooppien avulla ja julkaisivat tutkimuksensa Earth and Planetary Science Letters -lehdessä.
Dahl ja Stevenson päätyivät leikkaamaan maan ja kuun iästä 120 miljoonaa vuotta tutkittuaan maan vaipan alkuaineita. Hafnium-182 hajoaa volframi-182:ksi, ja nämä alkuaineet muodostavat erilaisia sidoksia.
Heidän mukaansa maa ja kuu muodostuivat vasta 150 miljoonaa vuotta aurinkokunnan synnyn jälkeen. Aiemmin luultiin, että ikäero on 30 miljoonaa vuotta.
Näin maailma muuttuu yhä nuoremmaksi.
Mutta uusinkaan arvio ei ota huomioon Luojaa, joka on voinut tehdä kaiken huomattavasti nopeammin.
Lähde:
Earth and Moon Formed Later Than Previously Thought, New Research Suggests. ScienceDaily 9.6. 2010.
http://www.sciencedaily.com/releases/2010/06/100607111310.htm
Tekstit
