Ilmastonmuutos kasvattaa puita suuremmiksi Amazonin sademetsässä

 

Kuva: Nowaczyk/Shutterstock

Joel Kontinen

Onko hiilidioksidista hyötyä vai haittaa Amazonin sademetsissä?

Nousevat hiilidioksidipitoisuudet ovat vauhdittaneet puiden kasvua Amazonin sademetsässä viime vuosikymmeninä, mutta on epäselvää, jatkuuko tämä suuntaus.

Amazonin sademetsän puiden keskimääräinen koko on kasvanut tasaisesti hiilidioksidipitoisuuksien noustessa, mikä tarkoittaa, että näillä suuremmilla puilla on tärkeämpi rooli sen määrittämisessä, voiko metsä pysyä hiilinieluna.

Se, miten metsät reagoivat muuttuvaan ilmastoon, on avoin kysymys. Esimerkiksi yksi hypoteesi on, että suurempien puiden määrä vähenee, koska ne ovat alttiimpia ilmastoon liittyville ilmiöille, kuten kuivuudelle tai koville tuulille. Sen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden ilmaston mallintamisen kannalta, koska metsät sitovat valtavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja sitovat sen takaisin hidastaen ilmaston lämpenemistä. Cambridgen yliopiston Adriane Esquivel-Muelbert ja hänen kollegansa RAINFOR Amazonin metsäinventointiverkostossa ovat mitanneet puiden läpimittaa 188 koealalla, joiden keskimääräinen pinta-ala on 12 000 neliömetriä, Amazonin altaalla. Seurantajaksot vaihtelivat, mutta jotkut olivat jopa 30 vuotta pitkiä. Tänä aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet lähes viidenneksellä.

"Seuraamme metsässä olevaa aluetta, jossa puun keskimääräinen koko on suurempi. Tämä tarkoittaa, että puut pystyvät varastoimaan enemmän hiiltä kyseiseen alueeseen kuin aiemmin", Esquivel-Muelbert sanoo. Tutkijat ovat havainneet, että puiden läpimitta on kasvanut keskimäärin noin 3,3 prosenttia vuosikymmenen aikana.

"Amazonin metsän rakenne muuttuu melko johdonmukaisesti koko altaassa", sanoo tiimin jäsen Rebecca Banbury Morgan Bristolin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Meillä on enemmän suurempia puita ja vähemmän pienempiä puita, joten keskimääräinen koko on siirtynyt ylöspäin näitä suurempia puita kohti."

Normaalisti puiden keskimääräinen läpimitta koskemattomalla vanhalla metsäalueella pysyisi suunnilleen samana, hän sanoo, kun taimet ottavat kaatuneiden suurten puiden paikan ja kasvavat. Tutkijat uskovat, että Amazonin puut reagoivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun kasvamalla enemmän ja keräämällä enemmän biomassaa. "Voittajat ovat suuret puut, jotka kilpailevat paremmin valosta ja vedestä", Esquivel-Muelbert sanoo.

Tämä tarkoittaa, että suuret puut ovat suhteettoman tärkeitä metsän hiilensidontakykyyn nähden, ja niiden menettämisen seuraukset olisivat suhteettoman suuret, hän sanoo.

"Tärkeä havainto on, että hiilidioksidi on toiminut lannoitteena, lisännyt puiden kasvua, ja monella tapaa se on rauhoittavaa, koska puu on maailmanlaajuisesti merkittävä hiilinielu", sanoo Peter Etchells Durhamin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Jatkuuko tämä kuitenkin, kun ilmasto muuttuu jatkuvasti, mahdollisesti siirtäen tasapainoa kasvun, ravinteiden, lämpötilan ja hiilidioksidin välillä?"

 Lähde:

Chris Simms 2025 Climate change is making trees grow larger in the Amazon rainforest | New Scientist 25.9.

Rekonstruoitu kallo antaa yllättäviä vihjeitä arvoituksellisesta esi-isästämme

 

Yunxian 2 -kallo litistyi, mutta se on nyt rekonstruoitu ja näyttää olevan varhainen denisovalainen. Kuva:Gary Todd (CC0)

Joel Kontinen

Lajimme yhteinen esi-isä, neandertalilaiset ja denisovalaiset, saattaa olla paljon vanhempi kuin evoluution uskovat tiedemiehet ovat luulleet – mikä voi muuttaa täysin käsitystä ihmiskunnan evoluutiosta.

Evoluution mukaan lajimme alkuperä saattaa olla paljon kauempana ajassa kuin on luultu, ja sama voi päteä sukupuuttoon kuolleisiin neandertalilais- ja denisovalaisserkkuihimme. Uuden fossiilijäänteiden analyysin mukaan näiden kolmen ryhmän yhteinen esi-isä eli yli miljoona vuotta sitten – yli kaksi kertaa aiemmin uskottua vanhempi.

"Se tarkoittaa, että meiltä puuttuu valtava osa näiden sukulinjojen varhaisesta tarinasta, jos olemme oikeassa näiden muinaisten haarautumiskohtien suhteen", sanoo Chris Stringer Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta.

Lähde: 

Michael Marshall 2025 Reconstructed skull gives surprising clues to our enigmatic Ancestor X | New Scientist 25.9.

Upeat meripihkakerrostumat pitävät sisällään hyönteisiä dinosaurusten ajalta

 

Kuva: Mónica Solórzano-Kraemer

Joel Kontinen

Voiko dinosaurusten ajan hyönteisten fossiilit olla miljoonia vuosia vanhoja?

Amazonin sademetsän louhoksesta on löydetty täydellisesti säilyneitä hyönteisiä ja jopa hämähäkinverkko, joka on koteloitunut 112 miljoonaa vuotta vanhaan meripihkaan.

Xavier Delclòs Barcelonan yliopistosta Espanjasta ja hänen kollegansa olivat kuulleet, että meripihkaa – fossiilista puun pihkaa – oli löydetty Genovevan louhoksesta Itä-Ecuadorin Orienten altaasta, ja he suuntasivat sinne vuonna 2022 nähdäkseen asian itse.

Löytöpaikan meripihkan uskotaan olevan peräisin Araucaria-heimoon kuuluvien havupuiden pihkasta, jotka peittivät alueen, kun nykyinen Ecuador oli osa Gondwanan supermannerta.

Meripihkaesiintymät ovat peräisin kahdesta päälähteestä: puiden maanpäällisistä osista ja juurista. Maanpäällisistä osista on joskus säilynyt hyönteisten ja muiden elämänmuotojen jäänteitä, jotka ovat juuttuneet hartsiin, joka sitten muuttui meripihkaksi. Näitä säilyneitä jäänteitä kutsutaan bioinkluusioiksi.

Suurin osa louhokselta löydetystä meripihkasta oli muodostunut maanalaisista lähteistä, mutta alustavien kaivausten aikana tutkimusryhmä keräsi 60 lupaavaa maanpäällistä meripihkapalaa, jotka tuotiin laboratorioon valmistelua ja tutkimusta varten.

Yli kolmannes näistä sisälsi bioinkluusioita, kuten hyönteisiä, kasvinosia ja jopa hämähäkinverkon, jotka ovat peräisin liitukaudelta, joka on osa mosazoikkista aikakautta. "Tämä on ensimmäinen kerta, kun [mesotsooisen] meripihkaa, jossa on hyönteisten ja hämähäkkien bioinkluusioita, on löydetty koko Etelä-Amerikasta, ja ne ovat varmasti uusia lajeja", Delclòs sanoo.

Hyönteisten joukossa oli monia erilaisia ​​kärpäsiä sekä ampiaisia, surviaissääskiä, ​​kovakuoriainen ja hyttysiä, jotka kaikki elivät dinosaurusten rinnalla kosteassa metsässä lähellä päiväntasaajaa. Jotkut lajit ovat riippuvaisia ​​vedestä elinkaarensa loppuun saattamiseksi, joten järviä, jokia ja soita oli luultavasti runsaasti.

Lähde:

James Woodford 2025 Stunning amber deposits hold insects from the time of the dinosaurs | New Scientist 18.9.

Kristityt urheilijat voittivat Tokion maailmankisoissa

 

Kuva: REUTERS/Dylan Martinez

Joel Kontinen

Usan Sydney McLaughlin-Levrone voitti 400 metriä ajalla 47,78. Australian  Nicola Olyslagers  voitti sateessa korkeushypyn tuloksella 197.

Nämä molemmat ovat kertoneet kristillisestä uskostaan julkisesti.

Mongoliasta löydetty kupupäinen dinosaurus on vanhin koskaan löydetty

 

Taiteilijan rekonstruktio pachycephalosaur Zavacephale rinpochesta Kuva: Masaya Hattori

Joel Kontinen

Noin 108 miljoonan vuoden takainen fossiili paljastaa varhaisen pachycephalosauruksen jäsenen. Pachycephalosaurukset ovat dinosaurusryhmä, jonka kalloissa on outoja ulkonemia

Jotkut evolutionistit uskovat, että Mongoliassa eläneellä dinosauruksella oli vakava ase kallon päällä, suu täynnä päteviä hampaita ja sarjakuvamaiset jättimäiset silmäkuopat.

Uusi laji, nimeltään Zavacephale rinpoche, eli noin 108 miljoonaa vuotta sitten varhaisella liitukaudella ja kuuluu pachycephalosauruksina tunnettuun ryhmään. Näillä dinosauruksilla oli päässään kiinteäluisia, kupumaisia ​​ulkonemia, joita käytettiin joko puolustukseen tai sosiaalisiin tai parittelunäytöksiin.

Lähde:

James Woodford 2025 Dome-headed dinosaur from Mongolia is the oldest ever found | New Scientist 17. 9.

Asteroidi räjähti "pommin tavoin" Ranskan yllä harvinaisessa tapahtumassa

 

Kuva: Wikimedia/CC-BY-SA-4.0

Joel Kontinen

Voiko asteroidi räjähtää pommin lailla ilmakehässä?

Asteroidi nimeltä 2023 CX1 räjähti, mikä viittaa siihen, että sillä oli epätavallinen rakenne, joka saattaa olla vahingollisempi maan pinnalla.

Asteroidi räjähti Ranskan yllä kaksi vuotta sitten harvinaisessa yksittäisessä räjähdyksessä, mikä herättää huolta planeettojen tulevasta puolustuksesta tietyntyyppisiä kivisiä kappaleita vastaan.

13. helmikuuta 2023 pieni asteroidi nimeltä 2023 CX1 saapui Maan ilmakehään kamosfäärissä Normandian taivaalla. Asteroidi oli yksi harvoista meteoreista, joita on seurattu ennen kuin ne saapuvat ilmakehään. Tämä meteori nähtiin noin seitsemän tuntia aiemmin.

Tapahtuma tuotti kirkkaan tulipallon ja useita meteoriitteja maan pinnalle. Vain kahta asteroidia on seurattu ja niistä on löydetty maahan pudonneita palasia. Toinen tapahtui Saksassa vuonna 2024.

Lähde: 

Jonathan O’Callaghan 2025 Asteroid exploded 'similar to a bomb' over France in a rare event | New Scientist 17.9. 

Kun Charlie Kirk puhui älykkäästä suunnittelusta

Kuva: Casey Sernaqué

Joel Kontinen

Charlie Kirk murhattiin Utahin yliopiston kampuksella. Kirkistä on niin paljon sanottavaa… huomattava, itsensä uhraava rohkeus vierailla korkeakouluissa ympäri maata ja tarttua kaikkiin hänelle esitettyihin haasteisiin loistavasti ja arvokkaasti on tapa, jolla hän kohtasi loppunsa tällä maan päällä. Eric Metaxas sanoo: "Ei ole liian aikaista sanoa sitä: Charlie Kirk on marttyyri", ja sama sana tuli mieleeni.

Ihmiset puhuvat Charlie Kirkin perinnöstä vielä pitkään. Voit aloittaa mistä tahansa. Itse olin erityisen kiitollinen noissa usein kiistanalaisissa yliopistokeskusteluissa siitä, miten hän usein puolusti juutalaisia ​​ja Israelia. Kirk kiehtoi myös minua, koska hän oli sapattia noudattava kristitty ("sabbat" oli hänen oma sanansa sille), joka menetti tärkeimmät uutiset, koska hän oli sammuttanut puhelimensa perjantai-iltana kunnioittaakseen luomista. Hän oli samaa mieltä ironisesta väitteestä, että ”kaikki todella suuri tapahtuu sapattina”, mukaan lukien Trumpin salamurhayritys Pennsylvaniassa. Hänellä on uusi kirja sapatista ilmestymässä joulukuussa. Uskomatonta.

No, entä sitten älykäs suunnittelu? Sydäntä särkevän menetyksen hetkellä on hyvin luonnollista miettiä perimmäisiä kysymyksiä, kuten onko olemassa objektiivista näyttöä rakastavasta, älykkäästä mielestä maailmankaikkeuden takana.

”Rakastava” ja ”älykäs” ovat kaksi ominaisuutta, jotka eivät välttämättä sovi yhteen. Jumalan paluun hypoteesin ilmestymisen jälkeen Kirk pyysi Stephen Meyeriä podcastiinsa puhumaan kirjasta. – Se oli syyskuussa 2022. Kirk sanoi, että kristittynä hän oli kiinnostunut oppiessaan Meyeriltä, ​​että toisin kuin Darwin, elämän taustalla olevalle suunnitelmalle on paitsi Raamatun myös tieteellinen vahvistus. Tuolloin minua hämmästytti kuuntelijan, massachusettsilaisen Paulin, kysymys aivan keskustelun lopussa. Hän tunnisti itsensä agnostikoksi, ei ateistiksi, ”odottaen tarpeeksi todisteita saadakseen minut uskomaan Jumalaan”. Paul mietti, millaiseen Jumalaan tuo suunnitelma viittasi. Tohtori Meyer teki tärkeän eron. On olemassa luonnosta saatuja todisteita, jotka tukevat "teististä käsitystä Jumalasta", "transsendentista, älykästä, persoonallista ja aktiivista". Sitten, Meyer sanoi, "jotta voidaan päättää eri teististen uskontojen välillä, mielestäni tarvitaan niin sanottua erityistä ilmoitusta, ja se edellyttää esimerkiksi Raamatun historiallisen luotettavuuden tutkimista sen päättämiseksi, onko se todella Jumalan ilmoitusta, jonka voimme päätellä tutkimalla luontoa." Jumalan huolenpito ja rakkaus seuraavat tästä raamatullisesta todistuksesta.

Kirk päätti keskustelun lainaamalla C. S. Lewisiä: "Uskon kristinuskoon, kuten uskon auringon nousseen, ei vain siksi, että näen sen, vaan koska sen kautta näen kaiken muun." Se on hieno ajatus, ja jotain vastaavaa se pätee, olitpa kristitty tai juutalainen. Siunatkoon rakastava Jumala sinua, Charlie Kirk, sekä järkyttynyttä ja surevaa perhettäsi. Kiitos, että jaoit aivan liian lyhyet 31 vuotta maan päällä kanssamme.

Lähde:

David Klinghoffer 2025 When Charlie Kirk Talked About Intelligent Design | Science and Culture Today 10.9. 

Asteroidi Ryugun läpi virtasi aikoinaan nestemäistä vettä

 

Kuva: JAXA Haabusa 2

Joel Kontinen

Onko asteroidi Ryugulla enää vettä? Evolutionistit ovat sitä mieltä, että sillä oli runsaasti vettä muinaisuudessa.

Nyt asteroidilla ei ole kovinkaan paljon vettä. Tiedemiesten mukaan se on aurinkokunnan varhaisin asteroidi. Se valmistui noin 4,6 biljoonaa vuotta sitten.

Darvinistit ihmetelivät, mistä maan vesi on lähtöisin. Heidän mukaansa asteroidit toivat sen tänne,

Genesiksen mukaan Jumala loi taivaan ja maan niin että maassa oli vettä.

Lähde:

James Woodford 2025 Asteroid Ryugu once had liquid water flowing through it | New Scientist 10.9.

 

Uraauurtava israelilainen tutkimus kyseenalaistaa darvinistisin evoluution keskeiset oletukset

 

Kuva: X

Joel Kontinen

Haifan yliopiston tutkimusryhmän tutkimus viittaa siihen, että geneettiset mutaatiot eivät ole aina satunnaisia, mikä saattaa muuttaa tieteen käsitystä evoluutiosta.

Israelin ja Ghanan tutkijoiden tekemä uusi tutkimus kyseenalaistaa biologisen evoluution toimintatavan perinteisen ymmärryksen ydinperiaatteen ja saattaa muuttaa darvinistista teoriaa.

Tutkimuksen suoritti ghanalaiset ja israelilaiset Haifan yliopiston tiedemiehet. Tutkimusryhmää johtivat tohtori Daniel Melamed ja Sagolin evoluutiotutkimuslaboratorion johtaja, professori Adi Livnat.

Ryhmän havainnot, jotka julkaistiin äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä, osoittivat, että keskeinen mutaatio ihmisillä ei ilmene sattumanvaraisesti, vaan ilmenee huomattavasti useammin juuri siellä, missä sitä tarvitaan.

Mutaatio, joka tunnetaan nimellä APOL1 1024A>G, suojaa afrikkalaiselta unitaudilta ja samalla lisää munuaissairauden riskiä ihmisillä, joilla on kaksi kopiota mutaatiosta.

Tähän asti darvinistinen evoluutioteoria on olettanut, että kaikki geneettiset mutaatiot ovat satunnaisia, ja että hyödylliset mutaatiot valikoituvat – ja siten säilyvät geenipoolissa – antamalla kantajilleen suuremman mahdollisuuden selviytyä ja siirtää geenejään eteenpäin, kun taas haitalliset mutaatiot poistuvat geenipoolista negatiivisen valintapaineen vuoksi.

Nyt kuitenkin ghanalaisen ja israelilaisen ryhmän työn mukaan näyttää siltä, ​​että mutaatioita esiintyy useammin olosuhteissa, joissa ne ovat hyödyllisiä. APOL1 1024A>G -mutaatiota esiintyy paljon useammin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuin eurooppalaisilla – juuri siellä, missä se todennäköisimmin suojaa, eikä nettonegatiivinen, ottaen huomioon sen vaikutuksen munuaissairausriskiin.

"Nämä tulokset ovat täysin odottamattomia satunnaismutaatioiden näkökulmasta. Tästä näkökulmasta yksittäisten mutaatioiden ei oleteta syntyvän useammin siellä, missä niitä tarvitaan", Livnat sanoi.

Tulokset heijastavat ryhmän aiempaa työtä, joka osoitti, että HbS-mutaatio, joka suojaa malarialta ja aiheuttaa sirppisoluanemiaa homotsygooteilla, syntyy useammin juuri siinä geenissä ja populaatiossa, jossa sitä tarvitaan.

Livnat spekuloi, että mutaatiot eivät ole satunnaisia, vaan niitä ohjaa jokin aiemmin tunnistamaton organismin sisällä toimiva voima, joka kokoaa sukupolvien aikana genomiin kertyneen geneettisen tiedon hyödyllisillä tavoilla.

Esimerkiksi Livnatin ryhmän työ näyttää osoittavan, että fuusiomutaatio – jossa kaksi geeniä fuusioituu muodostaen uuden – ei ole satunnainen prosessi, vaan sitä ohjaavat sukupolvien aikana muodostuneet mallit.

Koska genomi taittuu 3D-avaruudessa, jolloin yhdessä toimivat geenit sijaitsevat samassa paikassa ja ajassa tumassa, molekyylimekanismit yhdistävät nämä geenit muiden sijaan, "johdottaen" pitkäaikaisia ​​biologisia vuorovaikutuksia yksinkertaistetuiksi genomisiksi ohjeiksi.

Tutkimuksen tekijät väittävät myös, että yksittäisten kirjainten muutokset toteutetaan monimutkaisten säätelyilmiöiden kautta jokaisessa sukupolvessa RNA-tasolla, mikä tekee sukupolvien aikana tapahtuvista muutoksista todennäköisemmin "johdotettuja".

PNAS-julkaisussa ryhmä väittää, että fuusiot ja RNA:n muokkaus ovat vain kaksi esimerkkiä yleisestä periaatteesta, joka pätee kaikkiin mutaatiotyyppeihin.

Sen sijaan, että mutaatiot olisivat paikallisia sattumia, jotka ovat irrallaan muusta geneettisestä tiedosta, ne yhdistävät ja integroivat geneettistä tietoa virtaviivaisiksi ohjeiksi. Sukupolvien aikana ja luonnonvalinnan palautteen avulla toisiinsa liittyvä mutaatiotoiminta mahdollistaa pitkäaikaisia ​​​​suunnattuja mutaatiovasteita tiettyihin ympäristöpaineisiin, kuten APOL1- ja HbS-mutaatiot osoittavat.

"Aiemmissa tutkimuksissa mutaatioiden määrää on tarkasteltu keskiarvoina genomin eri positioiden välillä, mikä peittää yksittäisten mutaatioiden todennäköisyydet. Mutta meidän tutkimuksemme viittaavat siihen, että yksittäisten mutaatioiden mittakaavassa jokaisella mutaatiolla on oma todennäköisyytensä, ja mutaation syyt ja seuraukset ovat yhteydessä toisiinsa", Livnat sanoo.

"Geenifuusiomutaatiot eivät ole ainoastaan ​​​​satunnaisia, vaan niiden syntymekanismi on itse asiassa analoginen yhden aivojen kognition ja oppimisen perusperiaatteista kanssa."

Lähde:

 Groundbreaking Israeli research challenges core assumptions of Darwinian evolution | World Israel News 8.9.2025

Kalastajat löysivät Karibialla ensimmäisen laatuaan olevan kirkkaan oranssin hain, jolla on kaksi harvinaista sairautta

 

Kuva: Parismina Limón Bar, Costa Rica.

Joel Kontinen

Partahait ovat yleensä keltaisen tai harmaanruskeita, mutta tämä oli kirkkaan oranssi. Partahailla (Ginglymostoma cirratum) oli salaperäinen sairaus nimeltä ksantismi eli ksantokroismi, joka lisää ihon keltaista pigmentaatiota.

Tutkijat ovat havainneet ksantismia useilla eläimillä, mutta tämä on ensimmäinen varma tapaus, jossa partahailla on tämä ominaisuus. Hailla näyttää myös olevan albinismi, mikä tekee siitä entistä epätavallisemman.

Urheilukalastajat löysivät hain sattumalta Costa Rican itärannikolta vuonna 2024. Parisminan kylässä sijaitsevan Parismina Domus Dei -hotellin omistaja Garvin Watson kelasi hain, joka oli noin 2 metriä pitkä ja ui 37 metriä pinnan alapuolella.

"Emme voineet uskoa, mitä silmiemme edessä oli", Watson kertoi WordsSideKick.comille sähköpostitse.

"Se auringonvalossa kimalteleva oranssi hai oli jotain epätavallista", hän sanoi. "Emme tienneet, että siitä tulisi maailmanlaajuinen löytö, jonka kaikki maailman biologit tunnustaisivat."

Kalastajat valokuvasivat hain, irrottivat sitten koukun sen suusta ja vapauttivat sen takaisin Karibianmereen. Tutkijat kuvasivat tapahtumaa ja sen merkitystä uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin 1. elokuuta Marine Biodiversity -lehdessä.

Hait ovat eläviä fossiileja.

Lähde:

Patrick Pester 2025 Fishers discover first-of-its-kind bright orange shark with two rare conditions in Caribbean | Live Science 5.9.

Joutsenliskon poikaset kykenivät lentämään heti kuoriutumisen jälkeen – mutta luultavasti putosivat myrskyissä

 

Kuva: Rudolf Hima

Joel Kontinen

Joutsenliskon poikaset näyttivät lentävän muutaman päivän kuluessa kuoriutumisesta – mutta jotkut mursivat siipensä ankarissa myrskyissä, jotka lähettivät ne laguuniin, jossa ne hukkuivat.

Hyvin nuorilla joutsenliskon poikasilla oli aikuisten siipien kaltainen rakenne, ja niiden voima ja aerodynaamiset ominaisuudet mahdollistivat lennon. Silti paleontologit ovat pitkään keskustelleet siitä, pystyisivätkö tällaiset poikaset todella lentämään.

Solnhofenin kaivauspaikalla Etelä-Saksassa satoja joutsenliskon fossiileja on kalkkikiven sisällä. Tutkiessaan joitakin niistä ultraviolettivalossa Museum Bergérissä Harthofissa David Unwin ja Robert Smyth, molemmat Leicesterin yliopistosta Isosta-Britanniasta, löysivät rikkoutuneen siiven Pterodactylus antiquus -poikaselta. Myöhemmin he löysivät toisen pienen poikasen, jolla oli täsmälleen sama murtuma toisessa siivessä.

Evolutionistien mukaan joutsenliskot ovat miljoonia vuosia vanhoja. 

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2005 Baby pterosaurs could fly right after hatching – but crashed in storms | New Scientist 5.9.

Greta Thunberg lähtee purjehtimaan toisella Gazan laivueella

 

Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Israel on onnistuneesti estänyt kaikki tällaiset laivueyritykset tänä vuonna.

Greta Thunberg ei päässyt Gazaan, kun Välimeren oikut estivät hänen matkansa. Hänen piti lähteä Barcelonasta ja valittaa Israelin aiheuttamasta nälänhädästä mutta myrskyt estivät hänen matkansa, ja aluksen piti palata Barcelonaan.

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin alus liittyi sunnuntaina kymmenien kansainvälisten mielenosoittajien joukkoon tehdäkseen uuden yrityksen haastaa Israelin laillinen Gazan merisaarto, vaikka Israelin joukot pidättivät ja karkottivat hänet vain kaksi kuukautta sitten.

Barcelonan satamasta lähtevään niin kutsuttuun Global Sumud Flotillaan liittyy lisää aluksia Tunisiasta ja muista Välimeren maista 4. syyskuuta. Järjestäjien mukaan tämä on "suurin laivasto, joka on koskaan koottu" yrittääkseen päästä Gazaan.

Barcelonan entinen pormestari Ada Colau ja portugalilainen lainsäätäjä Mariana Mortágua liittyivät Thunbergin seuraan laivueessa, kun taas irlantilainen näyttelijä Liam Cunningham osallistui mielenosoituksiin 22-vuotiaan agitaattorin kanssa ennen lähtöään.

Israel on kuitenkin onnistuneesti estänyt kaikki tällaiset yritykset tänä vuonna. Kesäkuussa Israelin merivoimat pysäyttivät Thunbergin ja 11 muuta aktivistia purjevene Madleenilla noin 185 kilometriä Gazasta länteen. Kaikki matkustajat pidätettiin, tuotiin Israelin rannoille ja karkotettiin myöhemmin maasta.

Jo päiviä aiemmin Israelin puolustusministeri Israel Katz oli nimenomaisesti varoittanut Thunbergia ja kumppaneita kääntymään takaisin sanoen, että hän oli "määrännyt Israelin puolustusvoimia toimimaan niin, että Madleenin vihalaivasto ei pääse Gazan rannoille".

Vapauslaivaston koalitio väitti kuitenkin, että matkustajat olivat "Israelin joukkojen sieppaamia" menetettyään yhteyden alukseen. Kuukautta myöhemmin Israelin joukot sieppasivat toisen aluksen, Handalan, joka kuljetti 21:tä Hamasia tukevaa aktivistia kymmenestä maasta yrittämässä samaa tehtävää.

Lauantaina AFP:lle puhunut Thunberg väitti, että tällaisia ​​tehtäviä "ei pitäisi olla olemassa", mutta ne ovat välttämättömiä Israelin Gazan "kansanmurhan" vuoksi.

Lähde:

Aaron Sull, Jewish Breaking News 2025 Greta Thunberg’s latest attempt to run Gaza blockade foiled by stormy weather | World Israel News 1.9.

JWST tarkastelee lähemmin tähtienvälistä komeetta 3I/ATLASia

 

James Webb -avaruusteleskoopin ottamia infrapunakuvia 3I/ATLAS-komeetasta. NASA/James Webb -avaruusteleskooppi

Joel Kontinen

Mistä 3I/ATLAS-komeetta on peräisin? Sitä emme tiedä.

James Webb -avaruusteleskoopin havainnot paljastavat odottamattoman korkeita hiilidioksidipitoisuuksia 3I/ATLASista, mikä antaa uuden vihjeen komeetan alkuperästä.

Tähtienvälinen vierailija 3I/ATLAS on yksi hiilidioksidipitoisimmista koskaan nähdyistä komeetoista, mikä saattaa viitata siihen, että se on muodostunut ympäristössä, joka on aivan erilainen kuin oma aurinkokuntamme.

Tähtitieteilijät ovat tarkkailleet 3I/ATLASia heinäkuusta lähtien, jolloin sen havaittiin kiitävän aurinkokuntamme läpi äärimmäisen nopeasti. Useimmat tähänastiset havainnot ovat osoittaneet, että se näyttää olevan melko säännöllinen komeetta. On kuitenkin havaittu joitakin hämmentäviä piirteitä, jotka viittaavat eksoottiseen alkuperään, kuten se, että se tuottaa vesikaasua kauempana auringosta kuin aurinkokuntamme komeetoilla tyypillisesti havaitaan.

Lähde:

Alex Wilkins 2025 JWST gets a closer look at interstellar comet 3I/ATLAS | New Scientist 26. elokuuta 

Maan varhaiset kädelliset kehittyivät kylmässä – eivät tropiikissa

 

Kuva: Shantanu Kuveskar, CC BY-SA 4.0.

Joel Kontinen

Jotkut evolutionistit luulevat, että varhaiset kädelliset kehittyivät kylmässä.

Useimmat ihmiset kuvittelevat varhaisten kädellisten esi-isiemme vaeltavan rehevissä trooppisissa metsissä. Mutta uusi tutkimus osoittaa, että ne uhmasivat kylmää.

Ilmasto on aina ollut merkittävä tekijä, joka ajaa ekologista ja evolutiivista muutosta: mitkä lajit selviävät, mitkä sopeutuvat ja mitkä katoavat. Ja planeetan lämmetessä menneisyyden opetukset ovat merkityksellisempiä kuin koskaan.

Readingin yliopiston Jorge Avaria-Llautureon ja muiden tutkijoiden tekemä uusi tieteellinen tutkimus kartoittaa kädellisten esi-isiemme maantieteellistä alkuperää ja näiden paikkojen historiallista ilmastoa. Tulokset ovat yllättäviä: sen sijaan, että varhaiset kädelliset olisivat kehittyneet lämpimissä trooppisissa ympäristöissä, kuten tiedemiehet aiemmin ajattelivat, näyttää siltä, ​​että ne elivät kylmillä ja kuivilla alueilla.

Nämä ympäristöhaasteet ovat todennäköisesti olleet ratkaisevia ajaessaan esi-isiämme sopeutumaan, kehittymään ja leviämään muille alueille. Tutkimuksen mukaan kesti miljoonia vuosia ennen kuin kädelliset asuttivat tropiikin. Lämpimämmät maapallon lämpötilat eivät näytä nopeuttaneen kädellisten leviämistä tai evoluutiota uusiksi lajeiksi. Nopeat muutokset kuivien ja kosteiden ilmastojen välillä kuitenkin vauhdittivat evoluutiomuutosta.

Yksi varhaisimmista tunnetuista kädellisistä oli Teilhardina, pieni puussa asuva eläin, joka painoi vain 28 grammaa – samanlainen kuin pienin nykyään elävä kädellinen, Madame Berthaen hiirimaki. Koska Teilhardina oli niin pieni, sen täytyi syödä runsaasti kaloreita, jotka koostuivat hedelmistä ja hyönteisistä. Fossiilit viittaavat siihen, että Teilhardina erosi muista aikansa nisäkkäistä, sillä sillä oli sormet kynsien sijaan, mikä auttoi sitä tarttumaan oksiin ja käsittelemään ruokaa – kädellisten keskeinen ominaisuus tänäkin päivänä. Teilhardina ilmestyi noin 56 miljoonaa vuotta sitten (noin 10 miljoonaa vuotta dinosaurusten sukupuuton jälkeen), ja lajit levisivät nopeasti lähtöpaikaltaan Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja Kiinaan.

Mutta kun uuden tutkimuksen takana olevat tiedemiehet käyttivät varhaisten kädellisten fossiiliympäristöjen fossiili-itiö- ja siitepölytietoja ilmaston ennustamiseen, he havaitsivat, että paikat eivät olleet tuolloin trooppisia. Kädelliset olivat itse asiassa peräisin Pohjois-Amerikasta (jälleen kerran vastoin tiedemiesten aiempaa uskomusta, osittain siksi, ettei Pohjois-Amerikassa nykyään ole kädellisiä).

Jotkut kädelliset jopa asuttivat arktisia alueita. Nämä varhaiset kädelliset ovat saattaneet selviytyä vuodenaikojen kylmistä lämpötiloista ja siitä johtuvasta ravinnonpuutteesta elämällä paljolti samalla tavalla kuin hiirimaki- ja kääpiömakilakit elävät nykyään: hidastamalla aineenvaihduntaansa ja jopa horroksessa.

 Lähde:

Jason Gilchrist 2025 Earth's early primates evolved in the cold — not the tropics | Live Science 22.8.

Ilmastonmuutos heikentää maapallon hiilinieluja

 

 

Kuva: Richard Saker/Alamy

Joel Kontinen

Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut 15 miljoonasosaa vuodesta 1960 lähtien, koska maan ja meren kyky sitoa ylimääräistä hiilidioksidia on heikentynyt. Maastopalot, esimerkiksi Kreikassa, heikentävät maapallon luonnollista hiilinielua.

Mitä maapallon luonnollisille hiilinieluille tapahtui? Ilmastonmuutoksen kannattajien mukaan ne ovat kuolleet sukupuuttoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän maapallon luonnollisten hiilinielujen kykyyn sitoa ylimääräistä hiilidioksidia, ja tämä tarkoittaa, että yhä enemmän tätä ihmisen toiminnan päästämää kasvihuonekaasua jää ilmakehään, mikä johtaa lisälämpenemiseen.

Nämä vaikutukset ovat vastuussa noin 15 prosentista hiilidioksidipitoisuuden noususta vuodesta 1960 lähtien, sanoo Pierre Friedlingstein Exeterin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Lähde:

Michael Le Page 2025 https://www.newscientist.com/article/2492765-earths-carbon-sinks-are-being-eroded-by-climate-change-feedback-loops/ 19.8.

Uranuksen kiertoradalla löydetty uusi kuu on sen pienin

 

Kuva: NASA, ESA, CSA, STScI, M. El Mou

Joel Kontinen

Meidän aurinkokuntamme on saanut yhden kuun lisää.

James Webb -avaruusteleskooppi on löytänyt pienen ja himmeän uuden kuun Uranuksen kiertoradalla. Löydön myötä planeetan kuumäärä on nyt 29, ja tiedemiehet sanovat, että lisääkin todennäköisesti löydetään.

Uuden kuun löysi Maryame El Moutamidin johtama tutkimusryhmä Southwest Research Institutessa Coloradossa käyttämällä kymmentä pitkän valotusajan infrapunakuvaa, jotka NASAn James Webb -avaruusteleskooppi (JWST) otti 2. helmikuuta tänä vuonna.

Vasta löydetyn kuun nimi tarvitsee Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) hyväksynnän. IAU on johtava viranomainen tähtitieteellisten kohteiden virallisten nimien ja nimitysten antamisessa. SETI-instituutin Mark Showalter, joka oli osa tutkimusryhmää ja on itse tunnustautunut teatterifani, sanoo, että keskusteluja on käyty, mutta loppukiriä ei ole vielä tehty.

Showalterin mukaan niin pienen ja himmeän kuun havaitseminen oli vaikea tehtävä. "Se on pieni kohde aivan hyvin, hyvin kirkkaan kohteen vieressä. Se on kuin tuijottaisi auton ajovaloja ja yrittäisi katsoa kärpästä", hän sanoo.

Lähde: 

Matthew Sparkes 2025 New moon discovered orbiting Uranus is its smallest one | New Scientist 19.8.

Earendel, kaukaisin koskaan löydetty tähti, ei ehkä oikeastaan ole tähti, paljastaa James Webb -teleskooppi

 

Kuva: NASA/ESA/CSA/STScI

Joel Kontinen

Tähti ei olekaan tähti, tuore tutkimus kertoo meille.  Uuden tutkimuksen mukaan kohde – lempinimeltään Earendel vanhan englannin sanasta "aamutähti" –on tähtijoukko, painovoiman sitoma tähtiryhmä, joka on muodostunut samasta kaasu- ja pölypilvestä.

Hubble-avaruusteleskoopin vuonna 2022 löytämän Earendelin ajateltiin olevan tähti, joka muodostui vain 900 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, jolloin maailmankaikkeus oli vain 7 % nykyisestä iästään.

Lähde: 

Shreejaya Karantha 2025 Oops! Earendel, most distant star ever discovered, may not actually be a star, James Webb Telescope reveals | Live Science 17.8. 

Kiehtovia hetkiä aurinkokuntamme elämässä

 

Kuva: Jiawen Chen

Joel Kontinen

”Aurinkokuntamme toiminta on suunnilleen samaa nyt kuin miljoonien vuosien ajan. Kuut kiertävät planeettojaan, planeetat kiertävät aurinkoa, auringon magneettikentät ja auringonpilkut kasvavat ja heikkenevät. Ihmiselämän mittakaavassa ei tunnu tapahtuvan juuri mitään. Mutta kosmisella aikaskaalalla vaatimaton aurinkokuntamme on villin jännittävä paikka: toimintaelokuva, jota esitetään äärimmäisen hidastettuna.

Sen tarina on syntynyt mittauksistamme lähimaailmoista ja havainnoistamme muista tähdistä ja planeetoista kaukaa, kaikki yhdistetty huolella monimutkaisiksi matemaattisiksi malleiksi. Tiedämme paljon, mutta jopa parhaat ponnistelumme naapurustomme tutkimiseksi rajoittuvat aina lyhyeen kosmiseen hetkeen, jossa elämme, joten lukuisia mysteerejä on jäljellä: mistä tulimme, miten aurinkokuntamme päätyi sellaiseksi kuin se on ja millaiseen lopputulokseen olemme matkalla?”

Tiede ei anna vastauksia näihin kysymyksiin, mutta Raamatusta ne löytyvät.

Lähde:

Leah Crane 2025 6 of the most fascinating moments in the life of our solar system | New Scientist 13.8.

Uusi tutkimus viittaa siihen, että Lucyn ennennäkemätön serkku on saattanut asua samassa paikassa kuin vanhin tunnettu ihmislaji

 

Kuva: Villmoare

Joel Kontinen

Evolutionistit ovat ehkä löytäneet Lucyn serkun. Mutta kysymyksiä riittää.  Hampaat eivät ole Lucyn fossiilin ikäisiä, vaan nuorempia:

”Etiopiasta löydetyt noin 2,6 miljoonaa vuotta vanhat fossiiliset hampaat saattavat kuulua aiemmin tuntemattomalle varhaiselle ihmissukulaiselle.

Tunnistamaton varhainen hominiinifossiili, joka saattaa olla uusi laji, vahvistaa, että Australopithecus ja Homo-lajit elivät samalla Afrikan alueella samassa aikakaudessa.

Hampaat ovat Australopithecus-lajista, johon kuuluu Lucy (A. afarensis). Mutta nämä äskettäin löydetyt hampaat Nature-lehdessä keskiviikkona (13. elokuuta) julkaistun uuden tutkimuksen mukaan eivät näytä kuuluvan mihinkään tunnettuun Australopithecus-lajiin.

Lisäksi samasta paikasta tutkijat löysivät erittäin vanhoja hampaita. Tutkijat sanoivat, että nämä uudet löydöt osoittavat, että ainakin kaksi varhaisten homininien sukulinjaa – ryhmä, johon kuuluvat ihmiset ja lähimmät sukulaisemme – eli rinnakkain samalla alueella noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten.”

Lähde:

Olivia Ferrari 2025 Never-before-seen cousin of Lucy might have lived at the same site as the oldest known human species, new study suggests | Live Science 13.8.

DNA-analyysi paljastaa länsiafrikkalaisen syntyperän varhaiskeskiajan Englannissa

 

Kuva: M George et al.

Joel Kontinen

Muutamat evolutionistit uskovat, että ihmiset asuivat alun perin Afrikassa ja he muuttivat sieltä Eurooppaan. Tämä on vastoin Genesiksen ilmoitusta. Genesiksessä kerrotaan, että ihmiset lähtivät liikkeelle Baabelin alueelta.

Kahdella toisilleen sukua olevalla nuorella, jotka haudattiin Englannin hautausmaille varhaiskeskiajalla, oli luultavasti isovanhemmat Länsi-Afrikasta. Miten ja milloin heidän sukulaisensa saapuivat Britanniaan, ei tiedetä, mutta löytö viittaa siihen, että anglosaksisen ajan siirtolaiset tulivat paljon kauempaa kuin aiemmin on ajateltu.

Sen jälkeen, kun roomalaiset lopulta vetäytyivät Britanniasta vuonna 410 jKr., germaaniset anglit, saksit ja juutit hyökkäsivät Britanniaan ja asettuivat sinne. Selvittääkseen, saapuiko ihmisiä myös muualta, Duncan Sayer Keski-Lancashiren yliopistosta Isosta-Britanniasta ja hänen kollegansa ovat analysoineet muinaista DNA:ta kahden 7. vuosisadan hautausmaan haudattujen ihmisten luista Englannin etelärannikolla.

Lähde: 

Chris Simms 2025 DNA analysis reveals West African ancestry in early medieval England | New Scientist 13.8.

Georgiassa asuvan miehen katon läpi pudonnut meteoriitti on 20 miljoonaa vuotta Maata vanhempi, tutkijat sanovat

 

Kuva: University of Georgia

Joel Kontinen

Jotkut evolutionistit ovat sitä mieltä, että maahan äskettäin tippunut meteoriitti on 20 miljoona vuotta vanhempi kuin Maa.

Mistä he saavat meteoriitit ja maan noin vanhaksi? Evolutionistit sanovat, että se tuli Marsin takaa ja ”luultavasti” oli se ilmaisu, jota he käyttivät.

Meteoriitti sinkoutui taivaan halki tulipallona 26. kesäkuuta, juuri ennen kuin sen palanen osui taloon McDonoughin kaupungissa. Georgian yliopiston (UGA) tutkija tutki talosta kerättyä materiaalia ja havaitsi, että meteoriitti muodostui noin 4,56 miljardia vuotta sitten – mikä tekee siitä noin 20 miljoonaa vuotta Maata vanhemman.

Tutkijat ovat analysoineet McDonoughin meteoriittia, joka törmäsi miehen kotiin kesäkuussa, ja todenneet, että se on vanhempi kuin planeettamme.

UGA:n geologian laitoksen tutkija Scott Harrisin analyysi paljasti, että äskettäin nimetty McDonoughin meteoriitti tuli Marsin ulkopuolelta ja liittyy paljon suurempaan asteroidiin, joka hajosi noin puoli miljardia vuotta sitten.

"Se kuuluu Marsin ja Jupiterin välisessä pääasteroidivyöhykkeessä sijaitsevaan asteroidiryhmään, jonka uskomme nyt voivan yhdistää paljon suuremman asteroidin hajoamiseen noin 470 miljoonaa vuotta sitten", Harris sanoi. "Mutta tuossa hajoamisessa jotkut palaset pääsevät Maan kiertäville kiertoradoille, ja jos niitä pidetään riittävän kauan, niiden kiertoradat auringon ympäri ja Maan kiertoradat auringon ympäri päätyvät samaan paikkaan, samaan aikaan."

McDonoughin meteoriitti teki melkoisen sisääntulon 26. kesäkuuta. NASAn Meteoroid Environment Office arvioi, että metrin levyinen kohde kulki nopeudella 47 000 km/h, ja American Meteor Society sai yli 240 havaintoilmoitusta tulipallosta Kaakkois-Yhdysvalloissa. Monet ihmiset kuulivat ja tunsivat myös äänipamauksen, jota jotkut luulivat maanjäristykseksi, Smithsonian Magazine raportoi pian tapahtuman jälkeen.

"Kun ne [meteoriitit] kohtaavat Maan, ilmakehämme on erittäin hyvä hidastamaan niitä", Harris sanoi. "Mutta puhutaan jostakin, joka on kaksi kertaa 50-kaliiperisen kranaatin kokoinen ja liikkuu vähintään kilometrin sekunnissa. Se on kuin juoksisi 10 jalkapallokentän ympäri yhdessä sekunnissa."

Kun osa meteoriitista osui taloon McDonoughissa, se meni suoraan katon, sisäkaton ja lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointikanavan (LVI) läpi. Se jätti lommon olohuoneen lattiaan ja aiheutti lausunnon mukaan äänen ja tärinän, joka kuulosti lähietäisyyden laukaukselta. Kivikappale hienontui iskun vaikutuksesta sirpaleiksi, levittäen avaruuspölyä ympäri huonetta, jota talon asukas löytää edelleen.

Harris käytti optista ja elektronimikroskopiaa analysoidakseen 23 grammaa talosta kerättyjä kivisirpaleita. Tämän analyysin perusteella hän uskoo, että meteoriitti on kivinen meteoriitti (kondriitti), jonka metallipitoisuus on alhainen, lausunnon mukaan.

Tutkijat jatkavat kivisirpaleiden analysointia Georgian yliopistossa, ja joitakin alueelle laskeutuneita lisäkappaleita asetetaan näytteille Tellus Science Museumiin Cartersvilleen.

Meteoriitit ovat suhteellisen harvinaisia Georgiassa; tämä on vasta 27. dokumentoitu meteoriitti osavaltion historiassa ja kuudes, jonka on havaittu putoavan, lausunnon mukaan. Harris kuitenkin huomautti, että niitä rekisteröidään nyt useammin. "Tämä on asia, jota ennen odotettiin tapahtuvan muutaman vuosikymmenen välein eikä useita kertoja 20 vuoden sisällä", Harris sanoi. "Nykyaikainen teknologia ja tarkkaavainen yleisö auttavat meitä löytämään yhä enemmän meteoriitteja."

Lähde:

Patrick Pester 2025 Meteorite that crash landed through Georgia man's roof is 20 million years older than Earth, scientists say | Live Science 12.8.

Satnurnuksen kokoinen planeetta saattaa kiertää lähintä auringonkaltaista tähteä

 

Kuva: ESA/Webb Copyright: NASA, ESA, CSA, STScI, R. Hurt (Caltech/IPAC)

Joel Kontinen

Saturnuksen kokoinen jättiläisplaneetta, joka kiertää auringonkaltaista tähteä, on mahdollisesti tunnistettu lähimmästä naapuritähtijärjestelmästämme, Alfa Centaurista.

Vain neljän valovuoden päässä Maasta sijaitseva Alfa Centauri on lähin tähtijärjestelmämme. Se koostuu kolmesta tähdestä: Alfa Centauri A:sta, Alfa Centauri B:stä ja punaisesta kääpiötähdestä, Proxima Centaurista. Tutkijat ovat pitkään spekuloineet, että Alfa Centaurissa voisi olla planeetta, joka on suunnilleen yhtä kaukana tähdestä kuin Maa on Auringostamme – nestemäiselle vedelle suotuisalla "elinkelpoisella vyöhykkeellä" – mutta sen vahvistaminen, onko kaksoistähtien ympärillä olemassa sellaista, on osoittautunut haastavaksi. Tämä johtuu siitä, että "[tähdet] ovat niin kirkkaita, lähellä ja liikkuvat taivaalla nopeasti", sanoi Charles Beichman Kalifornian teknillisestä instituutista lausunnossaan.

Mutta James Webb -avaruusteleskoopin (JWST) Mid-Infrared Instrument (MIRI) -havaintolaitteen äskettäin keräämät tiedot viittaavat siihen, että Saturnuksen kokoinen kaasujättiläinen on saattanut löytyä auringon kaltaisen tähden Alpha Centauri A:n kiertoradalta. Löydös tuli jonkinlaisena yllätyksenä. ”Webb suunniteltiin ja optimoitiin löytämään maailmankaikkeuden kaukaisimpia galakseja”, Beichman sanoi, ei eksoplaneettoja. Hän sanoi, että tämän planeetan löytäminen vaati huolellista suunnittelua, johon sisältyi useita havaintoja, analyysejä ja tietokonemallinnusta, jotka ”kannattivat upeasti”.

Vaikka aiemmat planeettojen löytämisstrategiat ovat perustuneet epäsuoriin mittauksiin, JWST teki jotain ”paljon kunnianhimoisempaa” kaappaamalla suoraan mahdollisen planeetan valon, sanoo Alan Boss Carnegie Sciencestä Washington DC:stä, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. Mahdollinen planeetta ei kuitenkaan näkynyt myöhemmissä havainnoissa.

Löydöstä ilmoitettiin kahdessa artikkelissa, jotka on hyväksytty julkaistavaksi The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

Lähde:

Meagan Mulcair 2025 A planet the size of Saturn could orbit the nearest Sun-like star | New Scientist  8.8.

 

Ihmiset söivät toisiaan muinaisuudessa

 

Kuva: IPHES-CERCA

Joel Kontinen

Missä vaiheessa ihmiset rupesivat syömään maanmiehiään? Luultavasti paljon vedenpaisumuksen jälkeen.

”Sadat 5700 vuotta vanhat luunpalat osoittavat, että muut ihmiset ovat prosessoineet ja syöneet niitä, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että kannibalismi oli yleistä neoliittisella kaudella.

Pohjois-Espanjasta luolasta löydetyt teurastetut ihmisjäännökset viittaavat siihen, että neoliittisen ajan ihmiset ovat saattaneet syödä vihollisiaan tapettuaan heidät taistelussa.

Francesc Marginedas Katalonian ihmisen paleologian ja sosiaalisen evoluution instituutista (IPHES) Tarragonassa, Espanjassa, ja hänen kollegansa tutkivat 650 ihmisjäännöksen fragmenttia, jotka kuuluivat 11 ihmiselle. Ne löydettiin El Miradorin luolasta Atapuerca-vuorilta ja olivat 5700 vuotta vanhoja.

Kaikissa luissa oli merkkejä siitä, että ihmiset olivat syöneet näitä yksilöitä. Joissakin oli viiltoja, jotka osoittivat, että ihmisten iho oli leikattu irti kivityökaluilla, kun taas toiset olivat läpikuultavia ja hieman pyöristettyjä, mikä viittasi keitettyihin luihin. Jotkut pidemmistä luista oli murrettu auki kivillä, luultavasti luuytimen irrottamiseksi ja syömiseksi, kun taas pienemmissä, kuten jalkapöydänluissa ja kylkiluissa, oli ihmisen hampaiden jälkiä.”

Lähde:

Luke Taylor 2025 Human bones found in Spanish cave show signs of ancient cannibalism | New Scientist 7. 8.

Tappaako Hamas panttivankeja nälkään?

 

Kuva: Screenshot

Joel Kontinen

Hamas ja islamilainen Jihad ovat pitäneet panttivankeja. Evyatar David, joka kaivoi Hamasin kuvaamassa videossa hautaa itselleen, on nälkäkuoleman partaalla. Toisessa videossa näytetään, kuinka Hamasin jäsenet syövät.  

Lähde:

Israel 365 News Staff writer 2025 Hamas Video Shows Starving Israeli Hostage Forced to Dig Own Grave - Israel365 News 3.8.

Suomen hallitus ei tunnusta Palestiinan valtiota

 

Kuva: (X)

Lomansa keskeyttänyt pääministeri Petteri Orpo kertoi medialle Kesärannassa, että Suomi ei tule tunnustamaan Palestiinan valtiota ainakaan ennen syksyä.

Miksi länsimaat haluaisivat tunnustaa Palestiinan? Hamasin johtajalla on siitä selkeä arvio:

Hamasin korkea-arvoinen johtaja myöntää, että kasvava kansainvälinen tuki yksipuoliselle Palestiinan valtiollisuudelle on suora seuraus Israelin hyökkäyksestä ja sitä seuranneista verilöylyistä.

Hamasin yllätyshyökkäys Israeliin 7. lokakuuta 2023, joka johti noin 1 200 israelilaisen verilöylyyn, on johtanut kasvavaan kansainvälisen tuen aaltoon yksipuolisen Palestiinan valtiollisuudelle, terroristiryhmän korkea-arvoinen tiedottaja on väittänyt.

Viikonloppuna maanpaossa asuva Hamasin korkea-arvoinen johtaja Ghazi Hamad puhui Al Jazeeran kanssa maailmanlaajuisista ponnisteluista saada tukea yksipuoliselle Palestiinan valtiollisuudelle ensi kuun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen istunnossa.

Hamad huomautti, että tuki yksipuoliselle Palestiinan valtiollisuudelle, jota useimmat länsimaat aiemmin hylkäsivät, on yhtäkkiä avoimesti omaksuttu suurten eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten suurvaltojen, kuten Ison-Britannian, Ranskan ja Kanadan toimesta.

 Lähde:

World Israel Newsin toimittaja October 7 massacres fueling global push for Palestinian state, Hamas boasts | World Israel News 

Aivojen ikääntyminen voi johtua proteiinin tuotannon häiriintymisestä

 

Kuva: http://www.biomedcentral.com/1755-7682/3/24, CC BY 3.0.

Joel Kontinen

Voiko proteiinin tuotanto vaikuttaa vanhenemiseen? Proteiinin väheneminen saattaa vaikuttaa aivojen rappeutumiseen.

”Löytö, että aivojen ikääntymistä voivat edistää jumiutuneet proteiinitehtaat voisi johtaa parempiin tapoihin auttaa meitä pysymään terävinä vanhetessamme.

Olemme saattaneet löytää solujen ikääntymisen perustavanlaatuisen syyn, joka on monien muiden solujen ikääntymisprosessien taustalla.

Makean veden Killifish-nimisten kalojen, aivojen tutkimus on osoittanut, että ikääntyessään solujen proteiinia tuottavat tehtaat alkavat jumiutua ja samalla valmistaa keskeistä proteiiniluokkaa, mikä aiheuttaa noidankehän rappeutumisessa.

Löytö voisi johtaa uusiin tapoihin torjua aivojen ikääntymistä, sanoo Alessandro Cellerino Leibniz-instituutista Saksasta. "Puhumme enimmäkseen kognitiivisten toimintojen parantamisesta tai kognitiivisen rappeutumisen estämisestä pikemminkin kuin eliniän pidentämisestä", hän sanoo.

Proteiinien valmistusreseptit tallennetaan solujemme DNA:han. Kun proteiinia tarvitaan, näiden reseptien kopiot transkriptoidaan eräänlaiseksi molekyyliksi, jota kutsutaan mRNA:ksi.

mRNA-kopioita muokataan eli silmukoidaan ja lähetetään proteiineja tuottaviin tehtaisiin, joita kutsutaan ribosomeiksi. Nämä tehtaat sitoutuvat mRNA-molekyyleihin ja liikkuvat niitä pitkin lukemalla kolmikirjaimiset kodonit ja kääntämällä ne aminohapposarjaksi, joka muodostaa proteiinin.

Normaalisti mitä enemmän mRNA-kopioita on, sitä enemmän proteiinia tuotetaan. Yhä useammat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ihmissolujen ikääntyessä tämä korrelaatio häiriintyy, joten proteiinin tuotanto voi vähentyä, vaikka mRNA:n määrä ei vähene.

Cellerino ja hänen tiiminsä ovat nyt saattaneet selvittää, miksi näin tapahtuu, tutkimalla ribosomeja tappajakalan aivoissa niiden ikääntyessä. Tutkijat käyttivät tekniikkaa, jonka avulla he pystyivät ottamaan tilannekuvan siitä, kuinka pitkälle kukin ribosomi oli liikkunut sitoutuneen mRNA:n mukana.

He havaitsivat, että tappajakalan aivojen ikääntyessä aminohappoja arginiini ja lysiini määrittäviin kodoneihin oli sitoutuneena paljon enemmän ribosomeja kuin sattumalta voisi odottaa. Tämä tarkoittaa, että ribosomit pysähtyvät näiden kodonien kohdalla ja pysäyttävät tuotannon ennen kuin proteiini on valmis. Sekä arginiini että lysiini ovat positiivisesti varautuneita aminohappoja, joita on runsaasti proteiineissa, jotka sitoutuvat DNA:han tai RNA:han, jotka molemmat ovat negatiivisesti varautuneita. Tämä tarkoittaa, että pysähtyminen vaikuttaa todennäköisimmin juuri näihin DNA:han ja RNA:han sitoutuviin proteiineihin.

Tämä on ongelma, koska näillä proteiineilla on keskeisiä toimintoja, kuten RNA:n valmistus, RNA:n silmukointi, DNA-vaurioiden korjaaminen ja niin edelleen.

"Tiedetään, että ikääntymisen myötä DNA vaurioituu, RNA:n tuotanto vähenee, silmukointi vähenee ja proteiinien tuotanto vähenee", Cellerino sanoo. "Ehdotamme, että tämä ribosomien pysähtymisen ilmiö yhdistää kaikki nämä ikääntymisen eri tunnusmerkit."

Lisäksi ribosomit itse sisältävät RNA:han sitoutuvia proteiineja, hän sanoo. "Joten on olemassa tämä noidankehä, jossa ribosomiproteiineja koodaavat mRNA:t pysähtyvät, mikä johtaa ribosomien tuotannon vähenemiseen ja sitä kautta proteiinisynteesin vähenemiseen."

Suuri kysymys on nyt, tapahtuuko ribosomien pysähtymistä ihmisen aivoissa. Aiemmin tänä vuonna Gene Yeo Kalifornian yliopistosta San Diegosta osoitti, että RNA:ta sitovat proteiinit vähenevät ihmisen hermosoluissa ikääntyessä. Tässä määrin hänen havaintonsa ovat yhdenmukaisia Celerinon kanssa, hän sanoo, mutta syy ei ole vielä selvä. "Selvitämme, miksi RNA:ta sitovat proteiinit muuttuvat."

Jos havainnot pätevät ihmisiin, se voi johtaa uusiin hoitoihin ikään liittyviin aivosairauksiin. Killifish-kaloilla ribosomien pysähtyminen laukaisee myös hälytyssignaalin, joka tuottaa tulehdusvasteen. "Tämän reitin jatkuva aktivoituminen aiheuttaa kroonista tulehdusta", Cellerino sanoo. "Krooninen tulehdus on erittäin tärkeä tekijä ikääntymisessä, erityisesti aivoissa."

On olemassa kokeellisia lääkkeitä, jotka voivat estää tämän signalointireitin ja voivat siten auttaa torjumaan tällaisia sairauksia, Cellerino sanoo.

"Mutta eliniän osalta on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään", hän sanoo. Tämä johtuu siitä, että syytä, miksi ribosomit alkavat pysähtyä tiettyjen aminohappojen kohdalla, ei vielä ymmärretä, eikä ole myöskään selvää, tapahtuuko sama pysähtymisprosessi kaikissa elimissä."

Lähde:

Michael Le Page 2025 Ageing in the brain may be caused by a breakdown in protein production | New Scientist 31.7.

Tieteelle uusi tikkuhyönteinen on painavin koskaan Australiasta löydetty hyönteinen

 

Kuva: Angus Emmott/James Cook University

Joel Kontinen

Voiko evoluutio tuottaa yllätyksiä? Australiasta on löytynyt jättiläiskokoinen tikkuhyönteinen.

Australian kosteilta trooppisilla alueilla löydetty jättiläistikkuhyönteinen laji nimeltä Acrophylla alta voi kasvaa 40 senttimetrin pituiseksi ja painaa 44 grammaa. Sen uskotaan olevan painavin koskaan löydetty hyönteinen.Tähän mennessä on kerätty vain kaksi naarasyksilöä, kun taas kolmas yksilö valokuvattiin, mutta hämmästyneet paikalliset vapauttivat sen.

Vaikka näiden hyönteisten suku on tunnettu vuodesta 1835 lähtien, laji on pysynyt tieteen löytämättömänä tähän asti, luultavasti elinympäristönsä vuoksi, sanoo Angus Emmott James Cook Universitystä Townsvillessä, Australiassa. Koillis-Australian Wet Tropics on todellinen erämaa-alue, jota peittää viileä sademetsä ja jossa elää muita epätavallisia eläimiä, kuten puukenguruja.

Lajin nimi alta, joka tarkoittaa korkeaa, viittaa sekä niiden metsien korkeuteen, joissa hyönteinen elää, että niiden metsäpuiden korkeuteen, joissa se elää.

"Sillä on melkoisen suuret siivet, mutta se voi käyttää niitä vain liitääkseen maahan, koska sillä on myös niin kookas ruumis", Emmott sanoo.

On toistaiseksi tuntematonta, onko se harvinainen. "Koska se on ylhäällä latvustossa, emme todellakaan tiedä", Emmott sanoo. "Se rajoittuu pienelle alueelle korkealla sijaitsevaa sademetsää ja elää korkealla latvustossa, joten ellei pyörremyrsky tai lintu tuo sellaista alas, hyvin harvat ihmiset näkevät niitä."

Lähde:

James Woodford 2025 New-to-science stick insect is the heaviest ever found in Australia | New Scientist 30.7.