Joel Kontinen
Keskustelu litteästä maasta jatkuu Suur-Keuruussa. Ohessa tuorein vastineeni:
Raamattua lukiessa ja etenkin tulkittaessa kannattaa kiinnittää huomiota lajityyppiin (genre): Esimerkiksi Sananlaskut, Psalmit ja Job ovat enimmäkseen runoutta. Tämä koskee myös muita tekstejä. Kun laulamme Martti Lutherin sanoittamaa virttä Jumala ompi linnamme, me tuskin ajattelemme, että Jumala on tehty kivestä.
Lutherin virsi perustuu psalmiin 18, jossa Jumalaa myös kuvaillaan linnaksi. Ja kun Johannes Kastaja sanoo Jeesusta Jumalan Karitsaksi, harva uskoo, että Jeesus oli oikeasti lammas.
Olli Niiranen on ensisijaisesti poiminut mielipidekirjoitukseensa (SK 17.10.) jakeita Raamatun runokirjoista. Maan perustukset (Job 38:4) on selvästi kuvaannollinen ilmaus, eikä sitä pidä ymmärtää kirjaimellisesti.
Jo Vanhassa testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maan muotoon. Jesajan kirjassa (40:22) kerrotaan, että maapallo on pyöreä.
Jobin kirjan luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea. Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.
Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää. Yö vaihtuu päiväksi, kun maapallo pyörii. Jo tämä riittää kumoamaan litteän maan myytin.
Niiranen käyttää yksinomaan vuoden 1992 Kirkkoraamattua, jonka käännösstrategiaksi on valittu dynaaminen ekvivalenssi. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että kääntäjät pyrkivät sanojen sijasta kääntämään asiakokonaisuuksia.
Kääntäjien ratkaisut näkyvät dynaamisessa tekstissä selvemmin kuin käännöksessä, joka pyrkii sanatarkkuuteen.
Nykyisessä kirkkoraamatussa on monia ongelmallisia kohtia. Maan kiekko (Sananlaskut 8:31) olisi pikemminkin pitänyt kääntää maan piiriksi, kuten esimerkiksi tarkemmassa Raamattu Kansalle -käännöksessä on tehty.
Behemotin kääntäminen virtahevoksi (Job 40:15) on käännöskomitean virhe. En ole nähnyt yhtään virtahepoa, jolla olisi setripuun paksuista häntää.
Meidän tulee muistaa, että vaikka Jumala inspiroi Raamatun alkuperäistekstit, käännökset eivät ole samalla tavalla inspiroituja ja virheettömiä.
Jobin kirjassa on asioita, jotka tiede on selvittänyt vasta tuhansia vuosia myöhemmin. Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto selvisi tiedemiehille vasta 1500-luvulla jKr. Ja esimerkiksi kansakuntien luettelo (1. Moos. 10) täsmää erinomaisesti sen kanssa, mitä nykyisin tiedämme eri kansojen alkuperästä.
En sanonut, että Leonardo da Vincin taide todistaa Jumalasta vaan että Leonardo jäljitteli luomakunnassa kaikkialla ilmenevää kauneutta eli käytännössä kultaista leikkausta.
Maailmassa ilmenevä pahuus ja kärsimys ovat kristinuskon mukaan seurausta ihmiskunnan kapinasta. On hyvä muistaa, että suuri osa bakteereista on hyödyllisiä ja että epigeneettiset muutokset (vaikkapa geenikytkimen tilan muutos) voivat tehdä hyvästä bakteerista tuhoisan.
Jeesus tuli lieventämään ihmisen ahdinkoa, ja sen vuoksi Hän käski seuraajiaan parantamaan sairaat. Mestarinsa esimerkin innoittaminen monet kristityt ovat auttaneet ihmisiä myös muilla tavoin, esimerkiksi perustamalla sairaaloita.
Markuksen evankeliumin 13:30:n sana sukupolvi (kr. genea) voi tarkoittaa myös sukua tai sukukuntaa, joten on ennenaikaista olettaa, että Jeesus erehtyi takaisintulonsa ajankohdasta.
Raamatussa on kymmeniä ennustuksia, jotka ovat toteutuneet häkellyttävän tarkasti.
Mielipidekirjoituksessa mainittiin myös Newton, alkemia ja Einstein. Naturalistinen /materialistinen maailmankatsomus turvautuu ainakin jossain määrin alkemiaan, koska siinä tähtipöly, kaasut ja kalliot muuttuvat vuosimiljoonien kuluessa eläviksi olennoiksi ja sammakko prinssiksi.
Newton oli kristitty, joka ei hyväksynyt tällaista. Myös Einstein teki pesäeron ateismiin; hän uskoi jonkinlaiseen korkeampaan voimaan, joka ei kuitenkaan ollut persoonallinen Jumala.
Kaikissa elävissä olennoissa on äärimmäisen dynaamisia neliulotteisia soluja, joita tiedejulkaisut ovat alkaneet kutsua superkomplekseiksi. Niitä tuskin voidaan rakentaa darvinistisilla prosesseilla, ja tämän vuoksi kehitysoppi onkin ajautunut vakavaan kriisiin.
Lähde:
Niiranen, Olli. 2016. Raamatun litteä maa ja muitakin uskomuksia. Suur-Keuruu 17.10., 3.
Tekstit
