Ilmastonmuutos heikentää maapallon hiilinieluja

 

 

Kuva: Richard Saker/Alamy

Joel Kontinen

Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut 15 miljoonasosaa vuodesta 1960 lähtien, koska maan ja meren kyky sitoa ylimääräistä hiilidioksidia on heikentynyt. Maastopalot, esimerkiksi Kreikassa, heikentävät maapallon luonnollista hiilinielua.

Mitä maapallon luonnollisille hiilinieluille tapahtui? Ilmastonmuutoksen kannattajien mukaan ne ovat kuolleet sukupuuttoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän maapallon luonnollisten hiilinielujen kykyyn sitoa ylimääräistä hiilidioksidia, ja tämä tarkoittaa, että yhä enemmän tätä ihmisen toiminnan päästämää kasvihuonekaasua jää ilmakehään, mikä johtaa lisälämpenemiseen.

Nämä vaikutukset ovat vastuussa noin 15 prosentista hiilidioksidipitoisuuden noususta vuodesta 1960 lähtien, sanoo Pierre Friedlingstein Exeterin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Lähde:

Michael Le Page 2025 https://www.newscientist.com/article/2492765-earths-carbon-sinks-are-being-eroded-by-climate-change-feedback-loops/ 19.8.

Uranuksen kiertoradalla löydetty uusi kuu on sen pienin

 

Kuva: NASA, ESA, CSA, STScI, M. El Mou

Joel Kontinen

Meidän aurinkokuntamme on saanut yhden kuun lisää.

James Webb -avaruusteleskooppi on löytänyt pienen ja himmeän uuden kuun Uranuksen kiertoradalla. Löydön myötä planeetan kuumäärä on nyt 29, ja tiedemiehet sanovat, että lisääkin todennäköisesti löydetään.

Uuden kuun löysi Maryame El Moutamidin johtama tutkimusryhmä Southwest Research Institutessa Coloradossa käyttämällä kymmentä pitkän valotusajan infrapunakuvaa, jotka NASAn James Webb -avaruusteleskooppi (JWST) otti 2. helmikuuta tänä vuonna.

Vasta löydetyn kuun nimi tarvitsee Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) hyväksynnän. IAU on johtava viranomainen tähtitieteellisten kohteiden virallisten nimien ja nimitysten antamisessa. SETI-instituutin Mark Showalter, joka oli osa tutkimusryhmää ja on itse tunnustautunut teatterifani, sanoo, että keskusteluja on käyty, mutta loppukiriä ei ole vielä tehty.

Showalterin mukaan niin pienen ja himmeän kuun havaitseminen oli vaikea tehtävä. "Se on pieni kohde aivan hyvin, hyvin kirkkaan kohteen vieressä. Se on kuin tuijottaisi auton ajovaloja ja yrittäisi katsoa kärpästä", hän sanoo.

Lähde: 

Matthew Sparkes 2025 New moon discovered orbiting Uranus is its smallest one | New Scientist 19.8.

Earendel, kaukaisin koskaan löydetty tähti, ei ehkä oikeastaan ole tähti, paljastaa James Webb -teleskooppi

 

Kuva: NASA/ESA/CSA/STScI

Joel Kontinen

Tähti ei olekaan tähti, tuore tutkimus kertoo meille.  Uuden tutkimuksen mukaan kohde – lempinimeltään Earendel vanhan englannin sanasta "aamutähti" –on tähtijoukko, painovoiman sitoma tähtiryhmä, joka on muodostunut samasta kaasu- ja pölypilvestä.

Hubble-avaruusteleskoopin vuonna 2022 löytämän Earendelin ajateltiin olevan tähti, joka muodostui vain 900 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, jolloin maailmankaikkeus oli vain 7 % nykyisestä iästään.

Lähde: 

Shreejaya Karantha 2025 Oops! Earendel, most distant star ever discovered, may not actually be a star, James Webb Telescope reveals | Live Science 17.8. 

Kiehtovia hetkiä aurinkokuntamme elämässä

 

Kuva: Jiawen Chen

Joel Kontinen

”Aurinkokuntamme toiminta on suunnilleen samaa nyt kuin miljoonien vuosien ajan. Kuut kiertävät planeettojaan, planeetat kiertävät aurinkoa, auringon magneettikentät ja auringonpilkut kasvavat ja heikkenevät. Ihmiselämän mittakaavassa ei tunnu tapahtuvan juuri mitään. Mutta kosmisella aikaskaalalla vaatimaton aurinkokuntamme on villin jännittävä paikka: toimintaelokuva, jota esitetään äärimmäisen hidastettuna.

Sen tarina on syntynyt mittauksistamme lähimaailmoista ja havainnoistamme muista tähdistä ja planeetoista kaukaa, kaikki yhdistetty huolella monimutkaisiksi matemaattisiksi malleiksi. Tiedämme paljon, mutta jopa parhaat ponnistelumme naapurustomme tutkimiseksi rajoittuvat aina lyhyeen kosmiseen hetkeen, jossa elämme, joten lukuisia mysteerejä on jäljellä: mistä tulimme, miten aurinkokuntamme päätyi sellaiseksi kuin se on ja millaiseen lopputulokseen olemme matkalla?”

Tiede ei anna vastauksia näihin kysymyksiin, mutta Raamatusta ne löytyvät.

Lähde:

Leah Crane 2025 6 of the most fascinating moments in the life of our solar system | New Scientist 13.8.

Uusi tutkimus viittaa siihen, että Lucyn ennennäkemätön serkku on saattanut asua samassa paikassa kuin vanhin tunnettu ihmislaji

 

Kuva: Villmoare

Joel Kontinen

Evolutionistit ovat ehkä löytäneet Lucyn serkun. Mutta kysymyksiä riittää.  Hampaat eivät ole Lucyn fossiilin ikäisiä, vaan nuorempia:

”Etiopiasta löydetyt noin 2,6 miljoonaa vuotta vanhat fossiiliset hampaat saattavat kuulua aiemmin tuntemattomalle varhaiselle ihmissukulaiselle.

Tunnistamaton varhainen hominiinifossiili, joka saattaa olla uusi laji, vahvistaa, että Australopithecus ja Homo-lajit elivät samalla Afrikan alueella samassa aikakaudessa.

Hampaat ovat Australopithecus-lajista, johon kuuluu Lucy (A. afarensis). Mutta nämä äskettäin löydetyt hampaat Nature-lehdessä keskiviikkona (13. elokuuta) julkaistun uuden tutkimuksen mukaan eivät näytä kuuluvan mihinkään tunnettuun Australopithecus-lajiin.

Lisäksi samasta paikasta tutkijat löysivät erittäin vanhoja hampaita. Tutkijat sanoivat, että nämä uudet löydöt osoittavat, että ainakin kaksi varhaisten homininien sukulinjaa – ryhmä, johon kuuluvat ihmiset ja lähimmät sukulaisemme – eli rinnakkain samalla alueella noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten.”

Lähde:

Olivia Ferrari 2025 Never-before-seen cousin of Lucy might have lived at the same site as the oldest known human species, new study suggests | Live Science 13.8.

DNA-analyysi paljastaa länsiafrikkalaisen syntyperän varhaiskeskiajan Englannissa

 

Kuva: M George et al.

Joel Kontinen

Muutamat evolutionistit uskovat, että ihmiset asuivat alun perin Afrikassa ja he muuttivat sieltä Eurooppaan. Tämä on vastoin Genesiksen ilmoitusta. Genesiksessä kerrotaan, että ihmiset lähtivät liikkeelle Baabelin alueelta.

Kahdella toisilleen sukua olevalla nuorella, jotka haudattiin Englannin hautausmaille varhaiskeskiajalla, oli luultavasti isovanhemmat Länsi-Afrikasta. Miten ja milloin heidän sukulaisensa saapuivat Britanniaan, ei tiedetä, mutta löytö viittaa siihen, että anglosaksisen ajan siirtolaiset tulivat paljon kauempaa kuin aiemmin on ajateltu.

Sen jälkeen, kun roomalaiset lopulta vetäytyivät Britanniasta vuonna 410 jKr., germaaniset anglit, saksit ja juutit hyökkäsivät Britanniaan ja asettuivat sinne. Selvittääkseen, saapuiko ihmisiä myös muualta, Duncan Sayer Keski-Lancashiren yliopistosta Isosta-Britanniasta ja hänen kollegansa ovat analysoineet muinaista DNA:ta kahden 7. vuosisadan hautausmaan haudattujen ihmisten luista Englannin etelärannikolla.

Lähde: 

Chris Simms 2025 DNA analysis reveals West African ancestry in early medieval England | New Scientist 13.8.

Georgiassa asuvan miehen katon läpi pudonnut meteoriitti on 20 miljoonaa vuotta Maata vanhempi, tutkijat sanovat

 

Kuva: University of Georgia

Joel Kontinen

Jotkut evolutionistit ovat sitä mieltä, että maahan äskettäin tippunut meteoriitti on 20 miljoona vuotta vanhempi kuin Maa.

Mistä he saavat meteoriitit ja maan noin vanhaksi? Evolutionistit sanovat, että se tuli Marsin takaa ja ”luultavasti” oli se ilmaisu, jota he käyttivät.

Meteoriitti sinkoutui taivaan halki tulipallona 26. kesäkuuta, juuri ennen kuin sen palanen osui taloon McDonoughin kaupungissa. Georgian yliopiston (UGA) tutkija tutki talosta kerättyä materiaalia ja havaitsi, että meteoriitti muodostui noin 4,56 miljardia vuotta sitten – mikä tekee siitä noin 20 miljoonaa vuotta Maata vanhemman.

Tutkijat ovat analysoineet McDonoughin meteoriittia, joka törmäsi miehen kotiin kesäkuussa, ja todenneet, että se on vanhempi kuin planeettamme.

UGA:n geologian laitoksen tutkija Scott Harrisin analyysi paljasti, että äskettäin nimetty McDonoughin meteoriitti tuli Marsin ulkopuolelta ja liittyy paljon suurempaan asteroidiin, joka hajosi noin puoli miljardia vuotta sitten.

"Se kuuluu Marsin ja Jupiterin välisessä pääasteroidivyöhykkeessä sijaitsevaan asteroidiryhmään, jonka uskomme nyt voivan yhdistää paljon suuremman asteroidin hajoamiseen noin 470 miljoonaa vuotta sitten", Harris sanoi. "Mutta tuossa hajoamisessa jotkut palaset pääsevät Maan kiertäville kiertoradoille, ja jos niitä pidetään riittävän kauan, niiden kiertoradat auringon ympäri ja Maan kiertoradat auringon ympäri päätyvät samaan paikkaan, samaan aikaan."

McDonoughin meteoriitti teki melkoisen sisääntulon 26. kesäkuuta. NASAn Meteoroid Environment Office arvioi, että metrin levyinen kohde kulki nopeudella 47 000 km/h, ja American Meteor Society sai yli 240 havaintoilmoitusta tulipallosta Kaakkois-Yhdysvalloissa. Monet ihmiset kuulivat ja tunsivat myös äänipamauksen, jota jotkut luulivat maanjäristykseksi, Smithsonian Magazine raportoi pian tapahtuman jälkeen.

"Kun ne [meteoriitit] kohtaavat Maan, ilmakehämme on erittäin hyvä hidastamaan niitä", Harris sanoi. "Mutta puhutaan jostakin, joka on kaksi kertaa 50-kaliiperisen kranaatin kokoinen ja liikkuu vähintään kilometrin sekunnissa. Se on kuin juoksisi 10 jalkapallokentän ympäri yhdessä sekunnissa."

Kun osa meteoriitista osui taloon McDonoughissa, se meni suoraan katon, sisäkaton ja lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointikanavan (LVI) läpi. Se jätti lommon olohuoneen lattiaan ja aiheutti lausunnon mukaan äänen ja tärinän, joka kuulosti lähietäisyyden laukaukselta. Kivikappale hienontui iskun vaikutuksesta sirpaleiksi, levittäen avaruuspölyä ympäri huonetta, jota talon asukas löytää edelleen.

Harris käytti optista ja elektronimikroskopiaa analysoidakseen 23 grammaa talosta kerättyjä kivisirpaleita. Tämän analyysin perusteella hän uskoo, että meteoriitti on kivinen meteoriitti (kondriitti), jonka metallipitoisuus on alhainen, lausunnon mukaan.

Tutkijat jatkavat kivisirpaleiden analysointia Georgian yliopistossa, ja joitakin alueelle laskeutuneita lisäkappaleita asetetaan näytteille Tellus Science Museumiin Cartersvilleen.

Meteoriitit ovat suhteellisen harvinaisia Georgiassa; tämä on vasta 27. dokumentoitu meteoriitti osavaltion historiassa ja kuudes, jonka on havaittu putoavan, lausunnon mukaan. Harris kuitenkin huomautti, että niitä rekisteröidään nyt useammin. "Tämä on asia, jota ennen odotettiin tapahtuvan muutaman vuosikymmenen välein eikä useita kertoja 20 vuoden sisällä", Harris sanoi. "Nykyaikainen teknologia ja tarkkaavainen yleisö auttavat meitä löytämään yhä enemmän meteoriitteja."

Lähde:

Patrick Pester 2025 Meteorite that crash landed through Georgia man's roof is 20 million years older than Earth, scientists say | Live Science 12.8.

Satnurnuksen kokoinen planeetta saattaa kiertää lähintä auringonkaltaista tähteä

 

Kuva: ESA/Webb Copyright: NASA, ESA, CSA, STScI, R. Hurt (Caltech/IPAC)

Joel Kontinen

Saturnuksen kokoinen jättiläisplaneetta, joka kiertää auringonkaltaista tähteä, on mahdollisesti tunnistettu lähimmästä naapuritähtijärjestelmästämme, Alfa Centaurista.

Vain neljän valovuoden päässä Maasta sijaitseva Alfa Centauri on lähin tähtijärjestelmämme. Se koostuu kolmesta tähdestä: Alfa Centauri A:sta, Alfa Centauri B:stä ja punaisesta kääpiötähdestä, Proxima Centaurista. Tutkijat ovat pitkään spekuloineet, että Alfa Centaurissa voisi olla planeetta, joka on suunnilleen yhtä kaukana tähdestä kuin Maa on Auringostamme – nestemäiselle vedelle suotuisalla "elinkelpoisella vyöhykkeellä" – mutta sen vahvistaminen, onko kaksoistähtien ympärillä olemassa sellaista, on osoittautunut haastavaksi. Tämä johtuu siitä, että "[tähdet] ovat niin kirkkaita, lähellä ja liikkuvat taivaalla nopeasti", sanoi Charles Beichman Kalifornian teknillisestä instituutista lausunnossaan.

Mutta James Webb -avaruusteleskoopin (JWST) Mid-Infrared Instrument (MIRI) -havaintolaitteen äskettäin keräämät tiedot viittaavat siihen, että Saturnuksen kokoinen kaasujättiläinen on saattanut löytyä auringon kaltaisen tähden Alpha Centauri A:n kiertoradalta. Löydös tuli jonkinlaisena yllätyksenä. ”Webb suunniteltiin ja optimoitiin löytämään maailmankaikkeuden kaukaisimpia galakseja”, Beichman sanoi, ei eksoplaneettoja. Hän sanoi, että tämän planeetan löytäminen vaati huolellista suunnittelua, johon sisältyi useita havaintoja, analyysejä ja tietokonemallinnusta, jotka ”kannattivat upeasti”.

Vaikka aiemmat planeettojen löytämisstrategiat ovat perustuneet epäsuoriin mittauksiin, JWST teki jotain ”paljon kunnianhimoisempaa” kaappaamalla suoraan mahdollisen planeetan valon, sanoo Alan Boss Carnegie Sciencestä Washington DC:stä, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. Mahdollinen planeetta ei kuitenkaan näkynyt myöhemmissä havainnoissa.

Löydöstä ilmoitettiin kahdessa artikkelissa, jotka on hyväksytty julkaistavaksi The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

Lähde:

Meagan Mulcair 2025 A planet the size of Saturn could orbit the nearest Sun-like star | New Scientist  8.8.

 

Ihmiset söivät toisiaan muinaisuudessa

 

Kuva: IPHES-CERCA

Joel Kontinen

Missä vaiheessa ihmiset rupesivat syömään maanmiehiään? Luultavasti paljon vedenpaisumuksen jälkeen.

”Sadat 5700 vuotta vanhat luunpalat osoittavat, että muut ihmiset ovat prosessoineet ja syöneet niitä, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että kannibalismi oli yleistä neoliittisella kaudella.

Pohjois-Espanjasta luolasta löydetyt teurastetut ihmisjäännökset viittaavat siihen, että neoliittisen ajan ihmiset ovat saattaneet syödä vihollisiaan tapettuaan heidät taistelussa.

Francesc Marginedas Katalonian ihmisen paleologian ja sosiaalisen evoluution instituutista (IPHES) Tarragonassa, Espanjassa, ja hänen kollegansa tutkivat 650 ihmisjäännöksen fragmenttia, jotka kuuluivat 11 ihmiselle. Ne löydettiin El Miradorin luolasta Atapuerca-vuorilta ja olivat 5700 vuotta vanhoja.

Kaikissa luissa oli merkkejä siitä, että ihmiset olivat syöneet näitä yksilöitä. Joissakin oli viiltoja, jotka osoittivat, että ihmisten iho oli leikattu irti kivityökaluilla, kun taas toiset olivat läpikuultavia ja hieman pyöristettyjä, mikä viittasi keitettyihin luihin. Jotkut pidemmistä luista oli murrettu auki kivillä, luultavasti luuytimen irrottamiseksi ja syömiseksi, kun taas pienemmissä, kuten jalkapöydänluissa ja kylkiluissa, oli ihmisen hampaiden jälkiä.”

Lähde:

Luke Taylor 2025 Human bones found in Spanish cave show signs of ancient cannibalism | New Scientist 7. 8.

Tappaako Hamas panttivankeja nälkään?

 

Kuva: Screenshot

Joel Kontinen

Hamas ja islamilainen Jihad ovat pitäneet panttivankeja. Evyatar David, joka kaivoi Hamasin kuvaamassa videossa hautaa itselleen, on nälkäkuoleman partaalla. Toisessa videossa näytetään, kuinka Hamasin jäsenet syövät.  

Lähde:

Israel 365 News Staff writer 2025 Hamas Video Shows Starving Israeli Hostage Forced to Dig Own Grave - Israel365 News 3.8.

Suomen hallitus ei tunnusta Palestiinan valtiota

 

Kuva: (X)

Lomansa keskeyttänyt pääministeri Petteri Orpo kertoi medialle Kesärannassa, että Suomi ei tule tunnustamaan Palestiinan valtiota ainakaan ennen syksyä.

Miksi länsimaat haluaisivat tunnustaa Palestiinan? Hamasin johtajalla on siitä selkeä arvio:

Hamasin korkea-arvoinen johtaja myöntää, että kasvava kansainvälinen tuki yksipuoliselle Palestiinan valtiollisuudelle on suora seuraus Israelin hyökkäyksestä ja sitä seuranneista verilöylyistä.

Hamasin yllätyshyökkäys Israeliin 7. lokakuuta 2023, joka johti noin 1 200 israelilaisen verilöylyyn, on johtanut kasvavaan kansainvälisen tuen aaltoon yksipuolisen Palestiinan valtiollisuudelle, terroristiryhmän korkea-arvoinen tiedottaja on väittänyt.

Viikonloppuna maanpaossa asuva Hamasin korkea-arvoinen johtaja Ghazi Hamad puhui Al Jazeeran kanssa maailmanlaajuisista ponnisteluista saada tukea yksipuoliselle Palestiinan valtiollisuudelle ensi kuun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen istunnossa.

Hamad huomautti, että tuki yksipuoliselle Palestiinan valtiollisuudelle, jota useimmat länsimaat aiemmin hylkäsivät, on yhtäkkiä avoimesti omaksuttu suurten eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten suurvaltojen, kuten Ison-Britannian, Ranskan ja Kanadan toimesta.

 Lähde:

World Israel Newsin toimittaja October 7 massacres fueling global push for Palestinian state, Hamas boasts | World Israel News 

Aivojen ikääntyminen voi johtua proteiinin tuotannon häiriintymisestä

 

Kuva: http://www.biomedcentral.com/1755-7682/3/24, CC BY 3.0.

Joel Kontinen

Voiko proteiinin tuotanto vaikuttaa vanhenemiseen? Proteiinin väheneminen saattaa vaikuttaa aivojen rappeutumiseen.

”Löytö, että aivojen ikääntymistä voivat edistää jumiutuneet proteiinitehtaat voisi johtaa parempiin tapoihin auttaa meitä pysymään terävinä vanhetessamme.

Olemme saattaneet löytää solujen ikääntymisen perustavanlaatuisen syyn, joka on monien muiden solujen ikääntymisprosessien taustalla.

Makean veden Killifish-nimisten kalojen, aivojen tutkimus on osoittanut, että ikääntyessään solujen proteiinia tuottavat tehtaat alkavat jumiutua ja samalla valmistaa keskeistä proteiiniluokkaa, mikä aiheuttaa noidankehän rappeutumisessa.

Löytö voisi johtaa uusiin tapoihin torjua aivojen ikääntymistä, sanoo Alessandro Cellerino Leibniz-instituutista Saksasta. "Puhumme enimmäkseen kognitiivisten toimintojen parantamisesta tai kognitiivisen rappeutumisen estämisestä pikemminkin kuin eliniän pidentämisestä", hän sanoo.

Proteiinien valmistusreseptit tallennetaan solujemme DNA:han. Kun proteiinia tarvitaan, näiden reseptien kopiot transkriptoidaan eräänlaiseksi molekyyliksi, jota kutsutaan mRNA:ksi.

mRNA-kopioita muokataan eli silmukoidaan ja lähetetään proteiineja tuottaviin tehtaisiin, joita kutsutaan ribosomeiksi. Nämä tehtaat sitoutuvat mRNA-molekyyleihin ja liikkuvat niitä pitkin lukemalla kolmikirjaimiset kodonit ja kääntämällä ne aminohapposarjaksi, joka muodostaa proteiinin.

Normaalisti mitä enemmän mRNA-kopioita on, sitä enemmän proteiinia tuotetaan. Yhä useammat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ihmissolujen ikääntyessä tämä korrelaatio häiriintyy, joten proteiinin tuotanto voi vähentyä, vaikka mRNA:n määrä ei vähene.

Cellerino ja hänen tiiminsä ovat nyt saattaneet selvittää, miksi näin tapahtuu, tutkimalla ribosomeja tappajakalan aivoissa niiden ikääntyessä. Tutkijat käyttivät tekniikkaa, jonka avulla he pystyivät ottamaan tilannekuvan siitä, kuinka pitkälle kukin ribosomi oli liikkunut sitoutuneen mRNA:n mukana.

He havaitsivat, että tappajakalan aivojen ikääntyessä aminohappoja arginiini ja lysiini määrittäviin kodoneihin oli sitoutuneena paljon enemmän ribosomeja kuin sattumalta voisi odottaa. Tämä tarkoittaa, että ribosomit pysähtyvät näiden kodonien kohdalla ja pysäyttävät tuotannon ennen kuin proteiini on valmis. Sekä arginiini että lysiini ovat positiivisesti varautuneita aminohappoja, joita on runsaasti proteiineissa, jotka sitoutuvat DNA:han tai RNA:han, jotka molemmat ovat negatiivisesti varautuneita. Tämä tarkoittaa, että pysähtyminen vaikuttaa todennäköisimmin juuri näihin DNA:han ja RNA:han sitoutuviin proteiineihin.

Tämä on ongelma, koska näillä proteiineilla on keskeisiä toimintoja, kuten RNA:n valmistus, RNA:n silmukointi, DNA-vaurioiden korjaaminen ja niin edelleen.

"Tiedetään, että ikääntymisen myötä DNA vaurioituu, RNA:n tuotanto vähenee, silmukointi vähenee ja proteiinien tuotanto vähenee", Cellerino sanoo. "Ehdotamme, että tämä ribosomien pysähtymisen ilmiö yhdistää kaikki nämä ikääntymisen eri tunnusmerkit."

Lisäksi ribosomit itse sisältävät RNA:han sitoutuvia proteiineja, hän sanoo. "Joten on olemassa tämä noidankehä, jossa ribosomiproteiineja koodaavat mRNA:t pysähtyvät, mikä johtaa ribosomien tuotannon vähenemiseen ja sitä kautta proteiinisynteesin vähenemiseen."

Suuri kysymys on nyt, tapahtuuko ribosomien pysähtymistä ihmisen aivoissa. Aiemmin tänä vuonna Gene Yeo Kalifornian yliopistosta San Diegosta osoitti, että RNA:ta sitovat proteiinit vähenevät ihmisen hermosoluissa ikääntyessä. Tässä määrin hänen havaintonsa ovat yhdenmukaisia Celerinon kanssa, hän sanoo, mutta syy ei ole vielä selvä. "Selvitämme, miksi RNA:ta sitovat proteiinit muuttuvat."

Jos havainnot pätevät ihmisiin, se voi johtaa uusiin hoitoihin ikään liittyviin aivosairauksiin. Killifish-kaloilla ribosomien pysähtyminen laukaisee myös hälytyssignaalin, joka tuottaa tulehdusvasteen. "Tämän reitin jatkuva aktivoituminen aiheuttaa kroonista tulehdusta", Cellerino sanoo. "Krooninen tulehdus on erittäin tärkeä tekijä ikääntymisessä, erityisesti aivoissa."

On olemassa kokeellisia lääkkeitä, jotka voivat estää tämän signalointireitin ja voivat siten auttaa torjumaan tällaisia sairauksia, Cellerino sanoo.

"Mutta eliniän osalta on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään", hän sanoo. Tämä johtuu siitä, että syytä, miksi ribosomit alkavat pysähtyä tiettyjen aminohappojen kohdalla, ei vielä ymmärretä, eikä ole myöskään selvää, tapahtuuko sama pysähtymisprosessi kaikissa elimissä."

Lähde:

Michael Le Page 2025 Ageing in the brain may be caused by a breakdown in protein production | New Scientist 31.7.

Tieteelle uusi tikkuhyönteinen on painavin koskaan Australiasta löydetty hyönteinen

 

Kuva: Angus Emmott/James Cook University

Joel Kontinen

Voiko evoluutio tuottaa yllätyksiä? Australiasta on löytynyt jättiläiskokoinen tikkuhyönteinen.

Australian kosteilta trooppisilla alueilla löydetty jättiläistikkuhyönteinen laji nimeltä Acrophylla alta voi kasvaa 40 senttimetrin pituiseksi ja painaa 44 grammaa. Sen uskotaan olevan painavin koskaan löydetty hyönteinen.Tähän mennessä on kerätty vain kaksi naarasyksilöä, kun taas kolmas yksilö valokuvattiin, mutta hämmästyneet paikalliset vapauttivat sen.

Vaikka näiden hyönteisten suku on tunnettu vuodesta 1835 lähtien, laji on pysynyt tieteen löytämättömänä tähän asti, luultavasti elinympäristönsä vuoksi, sanoo Angus Emmott James Cook Universitystä Townsvillessä, Australiassa. Koillis-Australian Wet Tropics on todellinen erämaa-alue, jota peittää viileä sademetsä ja jossa elää muita epätavallisia eläimiä, kuten puukenguruja.

Lajin nimi alta, joka tarkoittaa korkeaa, viittaa sekä niiden metsien korkeuteen, joissa hyönteinen elää, että niiden metsäpuiden korkeuteen, joissa se elää.

"Sillä on melkoisen suuret siivet, mutta se voi käyttää niitä vain liitääkseen maahan, koska sillä on myös niin kookas ruumis", Emmott sanoo.

On toistaiseksi tuntematonta, onko se harvinainen. "Koska se on ylhäällä latvustossa, emme todellakaan tiedä", Emmott sanoo. "Se rajoittuu pienelle alueelle korkealla sijaitsevaa sademetsää ja elää korkealla latvustossa, joten ellei pyörremyrsky tai lintu tuo sellaista alas, hyvin harvat ihmiset näkevät niitä."

Lähde:

James Woodford 2025 New-to-science stick insect is the heaviest ever found in Australia | New Scientist 30.7.