Genesis kertoo, että planeetallamme oli runsaasti vettä jo alussa. Kuva: NASA.
Joel Kontinen
Naturalistisen selitysmallin mukaan planeettamme alkoi kuivana taivaankappaleena ja sai vetensä, kun komeetat törmäsivät siihen.
Tuore tutkimus kertoo kuitenkin toista. Maria Schönbächler Manchesterin yliopistosta, Richard Carlson Carnegie Institutionista ja kollegat tutkivat meteoriittien ja Maan kivien hopean isotooppeja ja päätyivät siihen, että planeettamme on täytynyt olla märkä jo varhain.
He päättelevät, että palladium-107:n, jonka puoliintumisaika on 6,5 miljoonaa vuotta, hajosi hopea-107:ksi Maan varhaisaikoina ja että planeettamme sai nykyisen koostumuksensa paljon varhaisemmin kuin ennen luultiin.
Science julkaisi hiljattain tämän National Science Foundationin (NSF) rahoittaman tutkimuksen. Vaikka tutkimus vielä kumartaakin vuosimiljoonille, se tukee pikemminkin Genesikseen perustuvaa mallia kuin naturalistista ajattelua.
Mooses tiesi jo 3500 vuotta sitten planeetastamme asioita, jotka tiedemiehet ja -naiset saivat selville vasta hiljattain. Hän kirjoitti Genesiksessä:
"Ja Jumala sanoi: ’Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin’. Ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä." (1. Moos. 1:9-10)
Lähteet:
Silver Tells a Story of Early Earth: Water Here Since Planet's Very Early Days. National Science Foundationin lehdistötiedote 13.5.2010.
http://www.nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=116934&org=GEO&from=news
Water Was Present During Birth of Earth, Study of Silver Suggests. ScienceDaily 14. 5.2010.
http://www.sciencedaily.com/releases/2010/05/100513143457.htm
Tekstit
