Toista tällaista planeettaa ei ole löytynyt. Kuva: NASA.
Joel Kontinen
”Meidän [planeetta]järjestelmämme on harvinaisuus, siitä ei enää ole epäilystäkään”, tunnustaa Kalifornian yliopiston (Berkeley) astronomian professori Geoffrey W. Marcy tuoreessa New Scientistissä.
Tiedetoimittaja Lee Billings hahmottaa lehden pitkähkössä jutussa eksoplaneettojen etsinnän tuloksia. ”Kaksi vuosikymmentä etsintää ei ole onnistunut löytämään toista omamme kaltaista planeettajärjestelmää. Pitäisikö meidän olla huolissamme?” New Scientist kysyy.
Professori Marcy on löytänyt enemmän eksoplaneettoja eli aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja kuin yksikään toinen tähtitieteilijä.
Eksoplaneetat ovat osoittautuneet kummallisemmiksi kuin kukaan osasi aavistaa. Ne eivät alkuunkaan noudata planeettasyntyteorioiden ennustuksia. Vuonna 1755 Immanuel Kant spekuloi, että Aurinko sai alkunsa, kun valtava kaasu- ja pölypilvi luhistui. Siitä singonnut kaasu tiivistyi planeetoiksi. Myöhemmin Pierre-Simon Laplace muotoili tätä nebulaarihypoteesia hieman uskottavampaan muottiin.
Eksoplaneetat eivät piittaa tällä planeetalla kehitetyistä teorioista. Monesti jättimäiset kaasuplaneetat miltei hipaisevat aurinkoaan eivätkä jätä tilaa Maan kokoisille planeetoille, tai sitten pienehköt planeetat kiertävät niin tiiviinä rykelminä, ettei elämä ole edes teoriassa mahdollista.
Genesis kertoo, että Maa on nimenomaan luotu asuttavaksi.
Lähde:
Billings, Lee. 2010. No place like home: Our lonesome solar system. New Scientist 2812: 46-49.
Tekstit
