”Lumipallo-Maa”: Kun populaarilehden toimittaja konditionaalit hylkäsi

Maapallo ei näytä siltä, että se olisi koskaan jäätynyt kokonaan. Kuva: NASA.




Joel Kontinen


Mikä erottaa populaarilehtien kirjoitukset tieteellisistä tutkimuksista? Yksi hyvin huomattava piirre on konditionaalien määrä. Kun Nature julkaisi viime lokakuussa tutkimuksen maapallon menneisyyden fosforipitoisuuksista, konditionaalit (eli isi -muodot) näyttelivät siinä merkittävää roolia. Kun Mika Remes raportoi jutusta Aamulehdessä puolisen vuotta myöhemmin, hän totesi: ”Lumipallo-Maa aloitti evoluution”.

Planavskyn ja kollegojen tutkimus ei väitä tällaista. Kolmen sivun jutussa todetaan esimerkiksi näin: ”viittaa siihen”, ”ehdotamme, että”, ”uskotaan”, ”luultavasti”, ”olisivat”, ”ajatellaan, että”, ”olisi voinut” ja ”olisi saanut aikaan”.

Konditionaalit ja muut epävarmuudesta kertovat ilmaukset puuttuvat tyystin Aamulehden jutusta. Remes sanoo: ”[Planavskyn ja Lyonsin]Teoria osoittaa, kuinka elämälle vihamielinen vaihe synnytti valtavan elämänkirjon.”

Lumipallo-Maa on muutenkin kiistanalainen käsite. Siihen liittyy niin paljon ongelmia, että monet tutkijat eivät pidä sitä edes varteenotettavana hypoteesina.

Aamulehti joka tapauksessa tietää evoluution alkaneen umpijäätyneestä maasta.

Muutama konditionaali olisi ehkä tehnyt jutusta hiukan uskottavamman.


Lähteet:


Planavsky, Noah J. & al. 2010. The evolution of the marine phosphate reservoir. Nature 467 (7319): 1088–1090.

Remes, Mika. 2011. Lumipallo-Maa aloitti evoluution. Aamulehti 23.3., A14.