Piispa Robert Grosseteste. Kuva: William Morris, Flickr.com.
Joel Kontinen
Skeptikot uskovat keskiajan olleen erityisen pimeä, ainakin älyllisestä ja tieteellisestä perspektiivistä katsottuna. Historia ei kuitenkaan tue näin yksinkertaista selitystä. Monet suuret keksinnöt näkivät päivänvalon keskiajalla.
Hiljattain New Scientistissa oli artikkeli 1200-luvulla eläneestä englantilaisesta piispasta, joka kehitti teorian valon olemuksesta vuosisatoja ennen modernin tieteen syntyä. Robert Grossetestea (n. 1175 –1253) kuvaillaan ennen renessanssia eläneeksi renessanssi-ihmiseksi.
New Scientistin jutussa Michael Brooks toteaa, että Grossetesten käsitys siitä, mitä väri on, muistuttaa meidän näkemystämme. Grosseteste tiesi, että värit ovat valon ja aineen vuorovaikutusta. Hän myös tiesi, miten eri värit muodostuvat. Hänen mukaansa värit muodostuvat, kun valo liikkuu kolmella asteikolla (clara – obscura, multa – pauca, purum - impurum eli kirkas-hämärä, paljon-vähän, puhdas-epäpuhdas). Valkoinen väri esimerkiksi muodostuu, kun yhdistetään clara (kirkas), multa (paljon) ja purum (puhdas).
Havaintopsykologi Hannah Smithson Oxfordin yliopistosta sanoo, että käsitteellisellä tasolla Grossetesten näkymys muistuttaa aikamme käsitystä väristä.
Pimeä keskiaika ei ollut läheskään niin pimeä kuin mitä skeptikot kuvittelevat. Keskiajan kirkonmiehet eivät vastustaneet tiedettä vaan edistivät sitä. He uskoivat, että rationaalinen Luoja oli luonut rationaalisen luomakunnan, jota he pystyivät tutkimaan.
Lähde:
Brooks, Michael. 2012. Medieval modern master: Colour decoded before its time. New Scientist 2855, 52-53.
Tekstit
