Joel Kontinen
Viime viikolla New Scientist pohti Jumalaa ja uskontoa. Tällä viikolla lehti esittelee ihmisen evoluution kymmenen vaikeinta pulmaa.
Vaikka New Scientist ei ole luopunut darvinismista, evoluution heikkouksien myöntäminen on askel oikeaan suuntaan.
Lehti mainitsee esimerkiksi seuraavat ongelmat:
· Miksi emme ole enemmän simpanssien kaltaisia?
· Miksi aloimme kävellä kahdella jalalla?
· Milloin kieli kehittyi?
· Miksi meillä on niin suuret aivot?
· Milloin menetimme karvapeitteemme?
Genesikseen perustuvassa luomismallissa ei ole tällaisia ongelmia. Loogisin vastaus kuhunkin pulmaan on se, että evoluution perusoletukset ovat vääriä. Ihmisellä ja apinalla ei koskaan ole ollut yhteistä kantaisää, ihminen ei ole milloinkaan kävellyt neljällä jalalla, hänelle ei koskaan ole ollut pieniä aivoja (paitsi aivan vauvana!), eikä hän ole ikinä ollut täysin karvainen. Jo ensimmäiset ihmiset osasivat puhua sujuvasti.
Darvinistisen evoluution täytyy sitä vastoin turvautua alati muuttuviin apinatarinoihin selittääkseen nämä pulmat.
Valitettavasti New Scientist toistaa sitä vanhaa ja moneen kertaan kumottua väitettä, että ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on reilu prosentti. Todellinen ero on paljon suurempi. Sitä paitsi vain ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.
Lähteet:
Douglas, Kate. 2012. Puzzles of evolution: Why did we lose our fur? New Scientist 2857, 39
Jones, Dan. 2012. Puzzles of evolution: Why aren't we more like chimps? New Scientist 2857, 34-35.
Tekstit
