Richard Wiseman. Kuva: Gaius Cornelius, Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported).
Joel Kontinen
Psykologian professori Richard Wiseman suhtautuu yliluonnolliseen skeptisesti. Tuoreessa Aamulehden kirjoituksessa hän myöntää olevansa materialisti eli uskovansa vain materian eli aineellisen olemassaoloon.
Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kaikki tunteemme ovat pelkistettävissä atomien liikkeiksi ja että vapaa tahtomme on vain harhaa. (Wiseman uskoo vapaan tahdon toteutuvan vain ”aivojen toiminnan alemmalla tasolla”.)
Wisemanin näkemyksestä koituu ongelmia. Se ei pysty selittämään, miksi Händelin Messias-oratorio, Tolstoin Sota ja Rauha ja Leonardo da Vincin Mona Lisa ovat voineet syntyä maailmassa, jossa on vain materiaa eikä lainkaan henkeä.
Wiseman näyttää silti uskovan moraaliin: ”Aivot ymmärtävät murhan olevan väärin.” Tämän pitäisi olla mahdotonta, sillä aivosolut eivät piittaa siitä, onko jonkin teko moraalisesti oikein vai väärin.
Muiden skeptikkojen tavoin Wisemanin on otettava kristinuskon moraali avuksi.
Aamulehden jutun kirjoittaja Mikko Pulliainen on toimittajakollegansa Vesa Vanhalakan tavoin tunnettu siitä, että hän mielellään markkinoi ateistista maailmankatsomustaan, jonka puutteista hän kuitenkin vaikenee kuin muuri.
Kristinuskon mukaan yliluonnollinen ulottuvuus on todellinen. Transsendenttinen Jumala tuli immanenttiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, kun Hän tuli sovittamaan ihmiskunnan synnit.
Esimerkiksi jokainen rukousvastaus kertoo siitä, että Wiseman ei ole alkuunkaan erehtymätön.
Lähde:
Pulliainen, Mikko. 2012. Todellisuus on kaunis. Aamulehti 9.3., B14.
Tekstit
