Joel Kontinen
Säiden lämpeneminen toi taas sinilevät otsikoihin.
Sinilevä ei oikeastaan ole levä vaan bakteeri, tarkemmin sanottuna syanobakteeri. Suomen ympäristökeskuksen johtoportaaseen kuuluva Seppo Rekolainen sanoi hiljattain Aamulehdessä, että sinilevä on ollut ”ensimmäinen auringonvaloa yhteyttävä eliö, jonka ansiosta ilmakehässä on happea.”
Tämä on arvaus, jota ei voida todentaa kokeellisesti. Evolutionistit joka tapauksessa uskovat, että syanobakteerit ilmaantuivat planeetallamme jo ”3,5 miljardia vuotta” sitten ja yhteyttivät jo tuolloin.
Syanobakteerit eivät siis sanottavasti ole muuttuneet ”3,5 miljardiin vuoteen”. Elävien fossiilien joukossa ne kilpailevat nestorin statuksesta.
Ne eivät myöskään ole yksinkertaisia. Niillä on esimerkiksi nanotason suunnittelusta kertovia tylakoideja eli energiaa kerääviä elimiä, DNA:ta ja ribosomeja.
Ne on suunniteltu erittäin nerokkaasti.
Lähde:
Sydänoja, Johanna. 2014. Pahamaineinen sinilevä antoi meille hapen. Aamulehti 7.7., B14–15.
Tekstit
