Muinaiset denisovalaiset metsästivät lumileopardeja Tiibetin tasangolla

 

Kuva: Klaus Honal / Alamy

Joel Kontinen

Tuhansia tiibetiläisestä luolasta löydettyjä luita on analysoitu, jotta saataisiin selville, kuinka salaperäiset muinaiset Denisovanihmiset elivät.

Denisovanihmisinä tunnetut muinaiset ihmiset metsästivät Tiibetin tasangolla monenlaisia ​​eläimiä, kuten sinisiä lampaita, jakkeja ja lumileopardeja. Tämä monipuolinen ruokavalio antoi heille mahdollisuuden menestyä korkealla alueella kymmeniä tuhansia vuosia ennen nykyihmisen saapumista. "Denisovanit olivat käyttäytymisellään melko joustavia", sanoo Frido Welker Kööpenhaminan yliopistosta Tanskasta. "Ne pystyvät todella sopeutumaan paikalliseen ympäristöön ja siellä esiintyviin lajeihin."

 Denisovanit ovat yksi salaperäisimmistä hominiiniryhmistä, joiden kanssa jaoimme kerran planeetan. Ne kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, perustuen DNA:han, joka erotettiin sormenluun fragmentista, joka löydettiin Denisovan luolasta Altain vuoristossa Venäjällä. Se oli ensimmäinen kerta, kun hominiiniryhmä eli ihmisapinaryhmä tunnistettiin pelkästään DNA:n perusteella.

 On todennäköistä, että denisovalaiset olivat aikoinaan laajalle levinneitä Etelä-Aasiassa, koska nykyään monet Etelä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa asuvat ihmiset kantavat Denisovan DNA:ta, mikä viittaa siihen, että denisovalaiset risteytyivät Homos apiensin kanssa kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

 Denisovan luolasta on kuitenkin saatu vain hampaita ja muita palasia. Tämän seurauksena emme tiedä paljon siitä, miltä Denisovalaiset näyttivät.

 Olemme kaikki Aadamin ja Eevan jälkeläisiä, niin kuin Raamattu meille opettaa ja luun löytö Venäjältä ei sitä miksikään muuta.

Lähde:

Michael Marshal, 2024. Ancient Denisovans hunted snow leopards on the Tibetan plateau | New Scientist 3.7.

Paksu timanttikerros Merkuriuksen pinnan alla?

 

Kuva: NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Carnegie Institution of Washington

Joel Kontinen

Kun Merkurius-planeetta muodostui 4 miljardia vuotta sitten, olosuhteet saattoivat olla juuri oikeat muodostaakseen paksun timanttikerroksen pinnan alle.

Onko Merkuriuksella kimalteleva salaisuus? Paksu timanttikerros saattaa olla piilossa satoja kilometrejä Merkuriuksen pinnan alapuolella aurinkokunnan pienimmän planeetan varhaisia ​​olosuhteita luovan kokeen mukaan.

Tiedetään jo, että Merkurius sisältää runsaasti hiiltä, ​​timantteja muodostavaa alkuainetta, kiitos NASAn Messenger-kiertoradan havaintojen, jotka paljastivat grafiitin peittämän pinnan. Tämä hiili todennäköisesti leviää koko planeetan sisäosaan, missä sen tarkka muoto riippuu kunkin sijainnin lämpötilasta ja paineesta.

 Lähde:

Alex Wilkins. 2024. Mercury may have a layer of diamond beneath its grey surface | New Scientist 24.6.

Salaperäinen kalliotaide Venezuelassa vihjaa vähän tunnettuun muinaiseen kulttuuriin

 

Piktogrammit Upuigma-tepui-kalliosuojasta Canaiman kansallispuistossa Venezuelassa

Kuva: Universidad Simon Bolivar

Joel Kontinen

Abstrakteja viivoja ja muotoja kuvaavat piktogrammit ja kalliopiirrokset tarjoavat harvinaisen vilauksen Etelä-Amerikassa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten kulttuuriin.

Arkeologi on jäljittänyt yli 20 kalliotaidetta Kaakkois-Venezuelassa, jotka on koristeltu mieleenpainuvilla geometrisilla kuvioilla, jotka saattavat olla useiden tuhansien vuosien takaa. Piktogrammit ja kalliopiirrokset tarjoavat harvinaisen vilauksen ihmisten kulttuuriin, jotka asuivat metsäisillä ylängöillä, jotka nykyään muodostavat Canaiman kansallispuiston kauan ennen eurooppalaisten saapumista. José Miguel Pérez-Gómez Simón Bolívar -yliopistosta Caracasissa, Venezuelassa on tehnyt vuosia yhteistyötä alkuperäiskansojen Pemón-yhteisön kanssa dokumentoidakseen taidetta.

Genesiksen eli ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan ihmiset jo alussa osasivat rakentaa kulttuuria ja tehdä soittimia ja rakentaa kaupunkeja.

Lähde: 

Becky Ferreira 2024 Mysterious rock art in Venezuela hints at little-known ancient culture | New Scientist 27.6.