Hei Dawkinsin setä, taisit olla väärässä!

Joel Kontinen

Joskus vauvat voivat kertoa syvällisiä totuuksia. Näin on käynyt uudessa tutkimuksessa, jossa alle puheikäiset näyttäisivät romuuttavan myytin meemistä eli tietynlaisen käyttäytymisen kultturisesta välittymisestä.

Darvinistisen kertomuksen mukaan elämä on olemassaolon taistelua, jossa vahvemmat polkevat heikommat maahan. Yksikään evolutionisti ei ole kyennyt selittämään vakuuttavasti, miksi maailmassa on kaikesta huolimatta paljon epäitsekkyyttä.

Richard Dawkins julkaisi kirjansa The Selfish Gene[1]vuonna 1976. Hän piti organismeja eloonjäämiskoneina. Dawkins myös otti käyttöön termin meemi, jolla hän tarkoitti kulttuurin välityksen tai jäljittelyn yksikköä. Vaikka Dawkins ei väittänytkään, että geenit sinänsä voisivat olla moraalisia, joko itsekkäitä tai epäitsekkäitä, hänen perusteesinsä mukaan geenit menestyvät, koska ne pohjimmiltaan ajavat omaa etuaan. Kun sovellamme tätä ajatusta meemien tasolla, voinemme päätellä, että orgnismit ovat pohjimmiltaan itsekkäitä.

Onneksi vauvat eivät ole lukeneet Dawkinsia. Yalen yliopistossa tehty uusi tutkimus horjuttaa uskoa sekä darvinismiin että dawkinismiin. Luontainen itsekkyys osoittautuu sen valossa pelkäksi myytiksi. Kukaan ei ole vielä ehtinyt opettaa kuuden kuukauden ikäisille vauvoille moraalin perusteita. Tutkimus viitannee siihen, itsekkyysmeemiä ei siis näyttäisi olevan olemassakaan.[2]

Jatko-opiskelijan Kiley Hamlinin johtama tutkimus[3] osoittaa, että jo vauvoilla näyttää olevan luontainen taipumus suosia niitä, jotka auttavat muita. Tutkimuksessa käytettiin värikkäitä puisia palikoita, joihin oli liimattu isot pyöreät silmät. Lapsille näytettiin, kuinka palikka yritti kiivetä ylös jyrkkää mäkeä. Toiset palikat joko auttoivat niitä työntämällä niitä mäkeä ylös ja toiset taas estivät niitä työntämällä niitä mäkeä alas. Kun kuuden kuukauden ikäiset lapset myöhemmin näkivät joko ”hyvät” tai ”pahat” palikat, he miltei poikkeuksetta halusivat koskettaa ”hyvää" palikkaa.

Psalmissa 8:3 sanotaan, että totuus tulee julki lasten ja imeväisten suusta. Hamlinin tutkimuksen valossa voisimme lisätä, että totuus tulee julki jo silloin, kun vauvat eivät vielä osaa pukea tuntemuksiaan sanoiksi.






Viitteet:
[1] Darwins, Richard. 1976. The Selfish Gene. Oxford: Oxford University Press. Art House julkaisi teoksen suomeksi nimellä Geenin itsekkyys vuonna 1993, suom. Kimmo Pietilä.
[2] Dawkinistit voivat tietenkin olettaa, että myös altruismi perustuu pohjimmiltaan itsekkyyteen mutta tämä olisi pikemminkin filosofinen kuin tieteellinen päätelmä.
[3] Hopkin, Michael. 2007. Babies can spot nice and nasty characters. Nature News 21.11. http://www.nature.com/news/2007/071121/full/news.2007.278.html, Hamlin, J. K. , Wynn, K. & Bloom, P. et al. 2007. Social evaluation by preverbal infants. Nature 450, 557-559.

Suomalaiset kreationistit julkaisivat tutkimuksen huippulehdessä

Joel Kontinen

Biokemisti Pauli Ojala ja professori Matti Leisola julkaisivat tutkimuksen Ernest Haeckelistä Journal of Creation –lehdessä.[1] Journal of Creation on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä erittäin arvostettu kreationistinen peer-review[2] -julkaisu.


Ernst Haeckel: evoluution markkinamies

Ernst Haeckel (1834-1919) oli saksalainen eläintieteen professori, joka saavutti kuuluisuutta tehdessään evoluutiota tunnetuksi. Haeckel oli evoluution ehkä innokkain markkinoija manner-Europassa. Hän ei kaihtanut keinoja popularisoidessan näkemystä, jonka mukaan ihminen oli vain yksi eläimistä.

Nykyisin Haeckel muistetaan lähinnä väärennetyistä sikiökuvistaan. Hän väitti, että tietyssä kehitysvaiheessa eri lajien sikiöt muistuttavat toisiaan. Jo hänen tiedemieskollegansa osoittivat, että Haeckel erehtyi.[3] Haeckelin näkemys sai kuoliniskun viimistään vuonna 1997, kun johtavat tiedelehdet Science ja New Scientist julkaisivat sikiökuvia, jotka paljastivat Heckelin väärentäneen omia piirroksiaan sumeilematta.

Toinen Haecklin ”löydös” oli apinamies, joka sai nimen Pithecanthropus alalus, ”puhekyvytön apinamies”. Löydön tueksi ei ollut tarjota edes yhtä hammasta, ja tästä välimuodosta luovuttiin melko pian.

Haeckel myös väitti löytäneensä elollisen ja elävän välimuodon, jota hän kutsui moneroniksi.

Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas Huxley sanoi löytäneensä Haeckelin kuvaileman olennon Pohjois-Atlantilta. Huxley antoi sille tieteelliseltä kalskahtavan nimen Bathybius haeckelii. Löytö osoittautui myöhemmin kipsiksi.


Tarkoitus näytti pyhittäneen Haeckelin keinot. Hän uskoi, että valkoinen ”rotu” oli kehittyneempi kuin tummat ”rodut”. Näin hän tuli samalla innoittaneeksi 1900-luvulla hyvin yleistä rodunjalostusta ja natsien rotu-oppia.

Viitteet

[1] Ojala, Pauli J. ja Leisola, Matti. 2007. Haeckel: legacy of fraud to popularise evolution. Journal of Creation 21:3, 102-110.
[2] Peer review eli vertaisarviointi tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään kahden asiantuntijan on hyväksyttävä kirjoittajien tutkimus ennen kuin se voidaan hyväksyä
[3] Grigg, Russell. 1996. Ernst Haeckel: Evangelist for Evolution and Deceit. Creation 18:2, 33-36.

Onko muita maailmankaikkeuksia olemassa?

Entä jos nämä olisivatkin muita maailmankaikkeuksia?
Kuva: NASA

Joel Kontinen

Multiversumi-ajatusta on viime vuosina tuotu tieteen foorumeille uutena mullistavana hypoteesina, vaikka sen tueksi ei voida esittää juuri mitään konkreettista. Ajattelun mukaan maailmankaikkeuksia voi olla äärettömän paljon.

Esimerkiksi Scientific American julkaisi Max Tegmarkin artikkelin Parallel Universes vuonna 2003. [1] Samana vuonna Tegmark, joka toimii tutkijana Pennsylvanian yliopistossa, johti universumin kartoitushanketta.[2] Tuloksena oli kartta, joka osoittaa, että galakseja ei ole sijoitettu umpimähkään universumiin vaan tässäkin näykyy johdonmukaisuus.[3] Multiversumi-ajattelu taas nojaa sattumanvaraisuuteen.

Myös Vesa Vanhalakka käsitteli multiversumi-hypoteesia hiljattain Aamulehdessä.[4] On monesti valitettavan vaikeaa erottaa, mikä on oikeasti astronomiaa ja mikä spekulaatiota.
On varsin traagista, että tähtitieteessä saa vapaasti esittää villejä spekulaatioita, mutta heti, kun joku ehdottaa, että universumi näyttää suunnitellulta, koska se oikeasti on suunniteltu, kollegat ovat jo sitomassa suukapulaa tällaiselle originellille. Näinhän kävi hiljattain Iowa State Universityn apulaisprofessorille Guillermo Gonzalesille, joka julkeni poiketa virallisesta opista (kaikki on sattuman aikaansaannosta) ja väittää, että hän näkee suunnittelun jälkiä universumissa.[5]

Multiversumi-ajattelu on osaltaan pyrkimys päästä eroon ajatuksesta, että maailmankaikkeus on suunniteltu ja että ihmisellä on erityisasema universumissa.

Monet tutkimustulokset osoittavat, että universumi ei ole sattumanvarainen. Esimerkiksi fyysikko Russell Humpreys on galaksien punasiirtymien[6] perusteella päätellyt, että toisin kuin big bang ajattelussa, universumi on rajallinen ja että oma aurinkokuntamme sijaitsee lähellä sen keskusta.[7] Olemme siis sittenkin keskiössä.

Eniten multiversumikeskustelussa käy sääliksi Carl Sagania. Saganillahan oli tapana muistuttaa kuulijoitaan uskontunnustuksestaan: ”kosmos (universumi) on kaikki, mitä on, mitä oli ja mitä tulee olemaan.” Mitä hän nyt sanoisi, jos olisi yhä keskuudessamme?

Sekä Sagan että multiversumi-hypoteesin kehittäjät halusivat tehdä Jumalasta tarpeettoman. Maailmankaikkeus kuitenkin näyttää siltä kuin se olisi suunniteltu. "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa" (Psalmi 19:1).


Viitteet

[1] Tegmark, Max. 2003. Parallel Universes. Scientific American 288:5, 30-41 (toukokuu 2003).
[2] Hanke tunnetaan kirjainyhdistelmästä SDSS, Sloan Digital Sky Survey.
[3] Hartnett, John. 2004. New evidence: we really are at the centre of the universe. TJ 18:1, 9.
[4] Vanhalakka, Vesa. 2007. Multiversumi sysää ihmisen lopullisesti syrjään keskiöstä. Aamulehti 7.11. 2007, B24
[5] Kontinen, Joel. 2007. Onko Suunnittelu ruma sana? (13.8.2007) http://bwanajoe.blogspot.com/2007_08_01_archive.html)
[6] Tähtitieteessä punasiirtymällä tarkoitetaan etenkin galaksin lähettämän valon siirtymistä kohti sähkömagneettisen spektrin punaista päätyä. Tämän on tulkittu tarkoittavan sitä, että kohde etääntyy meistä.
[7] Humpreys, D. Ross. 2002. Our Galaxy is the centre of the universe, ‘quantized’ red shifts show. TJ 16:2, 95-104.

Uskotko evoluutioon?

Joel Kontinen

34 prosenttia suomalaisista epäilee evoluutiota

Tiedebarometri 2007 kartoitti suomalaisten suhtautumista luontoon ja tieteeseen.[1] Tieteen tutkimus ry:n laatima kyselylomake lähetettiin 3000 satunnaisesti valitulle 18-70 vuotiaalle henkilölle.[2] Lomakkeen palautti 1078 henkilöä.

34 prosenttia vastanneista ilmoitti epäilevänsä evoluutiota, joka tässä tutkimuksessa määriteltiin seuraavasti: Ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana muista, varhaisemmista eläinlajeista. Tulos on samansuuntainen kuin Science -lehden vuosi sitten julkaistu tutkimus, jonka mukaan 35 prosenttia epäili evoluutiota.

Luvut ovat melko suuria, kun ottaa huomioon, että suomettumisen aika elää ja voi hyvin kotimaisessa tiedeyhteisössämme. Lisäksi evoluutiota opetetaan kouluissa totuutena, jonka heikkouksista vaietaan.

Evoluutio on uskon asia

Evoluution on pitkälti uskon asia. Ranskassa asuva juutalainen matemaatikko David Berlinski paljasti hiljattain, että hän tuntee kymmeniä matemaatikkoja, jotka epäilevät darvinismia. Berlinski, joka on agnostikko, sanoo, että myös monet fyysikot ja biologit epäilevät evoluutiota. Jotkut heistä eivät edes pidä darvinismia tieteellisenä teoriana.[3]

Miksi evoluutioon sitten uskotaan? Ihminen kaipaa suurta kertomusta, joka selittäisi mistä hän on peräisin. Tieteenfilosofi Michael Ruse kirjoitti National Post lehdessä 13.5. 2000, että evoluutio on maailmanselitysmalli, joka kilpailee kristinuskon kanssa. Hän jatkoi: ”Evoluutio on uskonto. Tämä piti paikkansa evoluutiosta alussa ja se pitää edelleenkin paikkansa evoluutiosta." [4]

Viitteet
[1] http://www.sci.fi/~yhdys/tb3/tiedebaro3.htm
[2] Ahvenanmaa ei ollut mukana tutkimuksessa.
[3] http://www.evolutionnews.org/2007/11/
[4] http://www.omniology.com/HowEvolutionBecameReligion.html

Jokelan koulusurmien surullinen evoluutiokytkentä

Kuva: Dan Lietha. www.answersingenesis.org

Joel Kontinen

Maailmankatsomuksella voi olla äärimmäisen traumaattisia seurauksia. Tämä kävi ilmi Jokelan murhenäytelmässä. Pekka-Eric Auvinen, joka surmasi koulussaan kahdeksan ihmistä ja itsensä, kertoi YouTube videoille luottavansa ateismiin, evoluutioon ja Nietzscheläiseen ajatteluun, jossa ”yli-ihminen” näyttelee oleellista osaa. Auvinen sanoi olevan luonnon valitsija, joka eliminoisi heikot ja saattaisi luonnonvalinnan taas raiteilleen. Hänen kielenkäyttönsä muistuttaa Columbinen koulutragedian (1999) ampujien näkemyksiä.[1]

Kaikista evoluution kannattajista ei tietenkään tule joukkomurhaajia, mutta darvinismi olemassaolon taisteluineen ja luonnonvalintoineen on äärettömän julma ideologia, joka riistää ihmiseltä absoluuttisen moraalin ja antaa hänen polkea heikompiaan. Jokelan tapauksessa se valitettavasti myös antoi syyn eliminoida muita ihmisiä.

Evoluutio voi riistää ihmiseltä toivon. Nietzsche piti kristinuskon opetusta orjamoraalina mutta todellisuudessa Raamattu vapauttaa meidät pelosta ja antaa meille toivon. ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” sanoo Jumala Jeremian kirjassa (29:11).






.


Viite
[1] Catchpoole, David. 2007. Inside the mind of a killer
The Finnish high school tragedy once again shows that ideas have consequences. http://www.creationontheweb.com/content/view/5435

Miksi pahoja asioita tapahtuu?

Kuva: Dan Lietha, Answers in Genesis http://www.answersingenesis.org/aftereden/view.aspx?id=146

Joel Kontinen

Jokelan verilöyly sai monet kysymään, miksi maailmassa – ja vieläpä Suomessa - tapahtuu pahoja asioita. Kysymykset eivät valitettavasti tee tehtyä tekemättömäksi. Harvalla on tyhjentävää vastausta. Miksi Jumala ei estänyt surmia? joku saattaa kysyä. Meidän on tunnustettava, että emme tiedä.

Skeptikot usein sanovat, että murhenäytelmät osoittavat, että joko Jumalaa ei ole olemassa tai Hän ei kykene estämään pahaa.

Pahuuden olemassaolo on askarruttanut ajattelijoita halki vuosisatojen. Filosofi Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716) otti käyttöön käsitteen teodikea, jossa yhdistyvät kreikan kielen sanat Jumala (theos) ja oikeus (dike). Teodikea-ongelma on pyrkimys selvittää, miksi Jumala, joka on hyvä ja kaikkivaltias, voi sallia, että maailmassa on pahuutta.[1]

Jo kirkkoisä Augustinus (354-430) pohti teodikea-ongelmaa. Hän käsitti, että pahuus johtuu syntiinlankeemuksesta. Kun Aadam ja Eeva rikkoivat Jumalan käskyä vastaan, he samalla avasivat oven pahuudelle. Apostoli Paavali totesi: ”koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi” (Room. 8:22) synnin vuoksi.

Pahuus johtuu pohjimmiltaan ihmisen vapaasta tahdosta. Jumala ei ole nähnyt hyväksi tehdä ihmisestä robottia, joka tottelisi Hänen pienintäkin käskyään. Joskus ihmiset valitsevat väärin, ja seuraukset voivat olla kauhistuttavia. Mutta Raamattu lupaa meille, että tämä kärsimysten aika on vain väliaikaista. Koittaa päivä, jolloin Jumala pyyhkii kaikki kyyneleet niiltä, jotka seuraavat Häntä.




Viite
.
[1] Bowler, John.(toim.) 2006. The Concise Oxford Dictionary of World Religions. Oxford: Oxford University Press.

”Supermaapallo” onkin kuuma kuin Venus

Kultakutri ei viihtyisi Gliese 581c:lla. Kuva: ESO

Joel Kontinen

Gliese 581c onkin pettymys

Maapalloa eniten muistuttava eksoplaneetta[1] Gliese 581c ei ehkä olekaan elinkelpoinen.[2]

Eksoplaneetat ovat monesti joko erittäin kuumia tai erittäin kylmiä. Viime huhtikuussa löydetty Gliese 581c herätti suuria toiveita. Tähtitieteilijät olettivat, että se olisi yksi harvoista poikkeuksista.

Astronomit ovat omaksuneet kielenkäyttöönsä käsitteen Kultakutri-ilmiö, joka viittaa planeetan elinkelpoiseen vyöhykkeeseen. Kultakutri ei voinut syödä liian kuumaa eikä liian kylmää puuroa. Elämä ei myöskään menesty tai ole edes mahdollista lian kylmissä tai liian kuumissa oloissa.

Aivan kuten Kultakutri lopulta löysi sopivan lämpöistä puuroa, Maassa on ihanteelliset olot elämälle. Täällä ei ole liian kuumaa eikä liian kylmää. Yhtä sopivaa lämpöä saa hakea kaukaa, sillä Venuksessa asukkaat kärventyisivät, kun taas marsilaiset joutuisivat hytisemään pakkasessa.

Punainen kääpiöplaneetta Gliese 581 kolmine planeettoineen sijaitsee 20,5 valovuoden päässä aurinkokunnastamme. Gliese 581c on noin 5,5 kertaa maapallon kokoinen. Hiljattain kaksi tutkimusryhmää selvitti Gliesen planeettojen elinkelpoisuutta. Franck Selsisin johtama Lyonin yliopiston tutkimusryhmä hyödynsi ilmakehämallia[3] , ja Potsdam-Institut för Klimafolgenforschungin tutkimusryhmä Werner von Blohin johdolla käytti geologista mallia.[4]

Kumpikin ryhmä päätyi samaan tulokseen: Gliese 581c on elinkelpoisen vyöhykkeen ulkopuolella, mutta von Blohin ryhmä arveli, että Gliese 581d, joka on kahdeksan kertaa maapallon kokoinen ja muistuttanee rakenteeltaan Maata, saattaa juuri ja juuri olla vyöhykkeen sisäpuolella. Optimistit yhä uskovat, että jonkinlainen primitiivinen elämä voi teoriassa olisi mahdollista Gliese 581d:llä.

Selsis arvioi, että Gliese 581c on todennäköisesti kuumempi kuin Venus. Liian kuumassa vesi höyrystyisi eikä elämä olisi mahdollista. Lisäksi ilmakehässä ei olisi riittävästi hiilidioksidia. Näin fotosynteesi ei myöskään olisi mahdollista.[5]

Miksi elämän löytäminen avaruudesta on niin tärkeää?

Elinkelpoisen planeetan löytäminen osoittaisi evolutionisteille, että elämä voi syntyä spontaanisti ilman ulkopuolista apua. Mutta elinkelpoisuus ei vielä takaa sitä, että planeetalla olisi elämää. Evoluution uskovat tiedemiehet tuntuvat kuvittelevan, että elämä on kuin pussikeitto: lisätään vain vettä, niin pian liemi porisee ja elämä syntyy. Niinhän he kuvittelevat sen syntyneen maapallollakin. Mutta he unohtavat erään tärkeän seikan: elämä ei synny spontaanisti edes vedestä.

Elämä ei ole syntynyt itsekseen maapallolla. Miksi se sitten syntyisi ”supermaapallolla”, jossa olot ovat kaikin puolen huonommat kuin täällä?

Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä. Vastaus löytyy Genesiksestä, Raamatun ensimmäisestä kirjasta.

Viitteet
[1] Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella oleva planeetta.
[2] Sanderson, Katharine. 2007. Earth-like planets get life assessment. Fresh models suggest only one planet around Gliese might be habitable.Nature News 2.11. 2007. http://www.nature.com/news/2007/071102/full/news.2007.212.html
[3] Selsis, F. ; Kasting, J. F.; Levrard B.; Paillet, J, Ribas,

I ja Delfosse, X. Habitable planets around the star Gl 581? Astronomy & Astrophysics (käsikirjoitus). http://fr.arxiv.org/abs/0710.5294
http://www.nature.com/news/2007/071102/full/news.2007.212.html
[4] von Bloh, W.; Bounama, C.; Cuntz, M.ja Franck, S. 2007. The habitability of super-Earths in Gliese 581. Astronomy & Astrophysics (käsikirjoitus). http://adsabs.harvard.edu/abs/2007arXiv0705.3758V
[5] Sanderson 2007.

Entisen ateistin täyskäännös:

Antony Flew kirjoitti etsinnästään kirjan.

Joel Kontinen

Toiset jyrisevät, toiset kääntyvät

Monet tunnetut ateistit ovat viime aikoina jyrisseet Jumalaa ja uskontoa vastaan pamfleteissaan.[1] Vähemmälle huomiolle on jäänyt entisen ateistin Antony Flewn tilitys siitä, miksi hän hylkäsi ideologiansa. [2] Flew on astumassa toisen tunnetun ex-jumalankieltäjän C. S. Lewisin askeleissa, vaikka hän pitääkin itseään vielä pikemminkin deistinä[3] kuin teistinä.

Ideologinen täyskäännös

Antony Flew oli puolen vuosisadan ajan ateismin tunnetuin puolestapuhuja. Hiljattain myöntämässään haastattelussa Flew kertoo, mistä hänen täyskäännöksensä johtui. Universumin mutkikkuus sai hänet päättelemään, että kaiken takana täytyy olla älykäs lähde. [4]

Onnekas sattuma ei selitä elämän syntyä

Flew kertoo antaneen todisteiden puhua puolestaan. Hän sanoo, että elämän syntyä ja säilymistä ei voida selittää yksinomaan biologialla. Vuosi vuodelta tulee yhä enemmän todisteita siitä, että kemiallinen liemi ei pysty synnyttämään geneettistä koodia. Flewn mukaan elävän ja elottoman ero ei ole pelkästään kemiallinen. Hän pitää Richard Dawkinsin yritystä panna elämän synty onnekkaan sattuman ansioksi lähinnä koomisena. ”Jos tuo on paras argumentti, niin peli on menetetty”, Flew sanoo.[5]


Viitteet

[1] Dawkins, Richard. 2006. The God Delusion. New York: Bantam Books; Hitchens, Christopher. 2007. God is Not Great: How Religion Poisons Everything. New York: Twelve Books; Harris, Sam. 2006. Letter to a Christian Nation. New York: Random House.
[2] Flew, Antony ja Verghese, Roy Abraham. 2007. There is a God. How the World's Most Notorious Atheist Changed His Mind. San Francisco: HarperOne.
[3] Deismin mukaan Jumala käynnisti maailman mutta Hän ei puutu ihmisten maailman asioihin.
[4] Wiker, Benjamin. 2007. Exclusive Flew interview. http://www.tothesource.org/10_30_2007/10_30_2007.htm
[5] Wiker 2007.

Kuka keksi luonnonvalinnan?

Darwin Lajien synnyn julkaisemisen aikoina. Kuva: Wikipedia.

Joel Kontinen


Jos vastasit ”Charles Darwin”, vastasit väärin. Darwinin vuonna 1859 julkaiseman kirjan alkuperäiseen nimeen toki sisältyi termi luonnonvalinta (natural selection), mutta hän vain lainasi jo olemassa olevaa käsitettä. Lajien synnyn nimi oli On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life. [1]

Aamulehdessä 1.11. älykkäästä suunnittelusta kirjoittanut valtiotieteen tohtori Christer Pursiainen ei myöskään tunnu tietävän tätä, koska hän sanoo: ”vallalla oleva tieteellinen käsitys ihmisen ja muiden lajien synnystä ja kehityksestä perustuu Charles Darwinin noin puolitoista vuosisataa sitten kehittämään teoriaan luonnonvalinnasta.”[2]

Luonnonvalinta toki näyttelee suurta osaa Darwinin näkemyksissä, mutta hän luultavasti lainasi käsitteen Edward Blythiltä, joka oli käsitellyt aihetta yli kaksi vuosikymmentä ennen häntä. Blyth (1810—1873) oli kemisti ja eläintieteilijä, joka uskoi Raamatun kuvaamaan luomiseen.[3]

Luonnonvalinta on tieteellinen tosiasia mutta se ei ole kaikkivoipa. Luonnonvalinnan ansiosta pitkäkarvainen koira menestyy napaseudulla, kun taas lyhytkarvainen kuolisi ennen pitkää kylmyyteen. Lyhytkarvainen koira taas viihtyy tropiikissa. Toisin sanoen: periytyvät ominaisuudet auttavat eläintä ja sen jälkeläisiä menestymään tietynlaisessa oloissa.

Luonnonvalinta pystyy valitsemaan ainoastaan jo olemassa olevasta perimäaineksesta, joten se ei kykene luomaan uutta. Näin darvinistit tarvitsevat hypoteesilleen toisen tukijalan – mutaatiot.

Mutaatiot ovat pohjimmiltaan kopiointivirheitä. Suurin osa niistä on haitallisia.[4] Israelilainen biofyysikkö Lee Spetner on todennut, ettei hän tiedä ainoatakaan mutaatiota, joka olisi molekyylitasolla lisännyt geneettistä informaatiota.[5] Hän on verrannut mutaatioita kauppiaaseen, joka menettää pikkusen rahaa jokaisella kaupallaan mutta uskoo siltä lopulta päätyvänsä voitolle.

Evoluution mukaan kaikki elolliset olennot polveutuvat yksisoluisesta oliosta. Kehittyneempien lajien synty edellyttäisi kuitenkin lisää informaatiota, koska ameba ei voi kehittää itselleen aivoja tai häntää pelkästään luonnonvalinnalla. Kun Richard Dawkinsilta kysyttiin, tietääkö hän yhdestäkään mutaatiosta, joka lisäisi olion geneettistä informaatiota, seuraukseni oli pitkä hiljaisuus. [6]

Pursiaisen kirjoitus on silti huomattavasti objektiivisempi kuin Aamulehdessä viime viikkoina julkaistut kannanotot ID (Intelligent Design) –liikkeestä. Hän jopa mainitsee ID-liikkeen internetsivuston http://www.intelligentdesign.fi/ osoitteen ja tunnustaa, että professori Matti Leisolalta evättiin mahdollisuus esitelmöidä aiheesta Turun yliopistossa. Pursiainen näyttää silti uskovan, että ID-liikkeellä on pohjimmiltaan uskonnolliset motiivit. Mutta jostain kumman syystä ID:n kannattajiin lukeutuvat myös agnostikko David Berlinski ja hiljattain ateismistaan luopunut filosofi Anthony Flew.

Evoluutio taas on selkeästi uskonnollinen (tai ehkä pikemminkin uskonnoton) suuntaus. Esimerkiksi Richard Dawkins on avoimesti liputtanut ateismin puolesta. Uusdarvinistien vihamielinen suhtautuminen kristinuskoon käy myös ilmi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessorin Petter Portinin kannanotossa, jota Pursiainen lainaa kirjoituksessaan. Portinin mukaan Leisolan puhetilaisuuden salliminen yliopiston tiloissa ”olisi ollut verrattavissa siihen, että joku ateisti päästettäisiin julistamaan oppiaan tuomiokirkon saarnastuolista tai –mikä vielä pahempaa – alttarilta.”[7]

Pursiainen myös erehtyy sanoessaan, ettei ID liike ole ”pystynyt esittämään todistusaineistoa väitteilleen hyväksytyillä tieteen areenoilla eli niin sanotuissa peer review –tiedejulkaisuissa.” [8] Hän ei myöskään tunnu tietävän. että ID-liikkeen tarkoitus on monipuolistaa evoluution opetus koulussa eikä suinkaan syrjäyttää sitä.

Älykkään suunnittelun kannattajat haluavat toki vaikuttaa kouluopetukseen muuttamalla vallitsevaa indoktrinaatioon perustuvaa pakkosyöttöä keskustelevammaksi. Oppilaita ei toisin sanoen tulisi rangaista, vaikka he erehtyisivätkin ajattelemaan kriittisesti evoluutiosta tai - mikä pahinta - jopa epäilemään sen kaikkivoipaisuutta.

Viitteet:

[1] Nimi vihjaa myös Darwinin käsitykseen valkoisen ”rodun” paremmuudesta muihin verrattuna. Ks. http://bwanajoe.blogspot.com/2007/10/evoluution-oppi-ist-spiritisti-ja.html
[2] Pursiainen, Christer. 2007. Uuskonservatiivien älykäs suunnitelma. Aamulehti 1.11.2007. A2.
[3] Wieland, Carl. 2001. Muddy Waters: Clarifying the confusion about natural selection. Creation 23:3,:26–29 http://www.creationontheweb.com/content/view/387
[4] Kontinen, Joel. 2006. Mistä Kain sai vaimonsa. http://personal.inet.fi/koti/joel.kontinen/kainin_vaimo.html
[5] Spetner, Lee. 1997. Not by Chance: Shattering the Modern Theory of Evolution. New York: The Judaica Press, s. 138.
[6] Evolution News & Views sivusto julkaisi 15.9. videonpätkän, joka havainnollistaa Dawkinsin reaktion tähän kysymykseen. Ks. http://www.evolutionnews.org/2007/09/.
[7] Pursiainen 2007.
[8] Käsittelin aihetta tässä blogissa 2.10. Ks http://bwanajoe.blogspot.com/2007/10/evolutionistien-mieliresepti-tempaa.html, väite 2 .