Daytonin apinaoikeudenkäynnin yksityiskohdat menivät toimittajalta hiukan sekaisin. Kuva Answers in Genesiksen luomismuseosta.
Joel Kontinen
Charles Darwinin juhlavuosi tuottaa kiinnostavia kannanottoja. Evoluutio on ”järjen ja tieteen mukaan todistettu”, kirjoittaa toimittaja Tuulia Matilainen Aamulehdessä 23.2. Ja lisää erikoisia väitteitä on tulossa:
Akateemisessa maailmassa nykytieteen yhden kulmakiven vastustajia ei juuri ole, hän toteaa.
Matilainen on opiskellut pääaineenaan historiaa, joten ehkä meidän on annettava hänelle anteeksi, jos hän ei ole perehtynyt biotieteissä käytävään keskusteluun kovinkaan tarkasti. Rohkeimmat biologit olisivat valmiita jo kuoppaamaan koko uusdarvinistisen evoluution todisteiden puutteesta.
Toimittaja Matilainen ei kaiketi ole kuullut tästä vaan jatkaa: ”Evoluutioteoria ei kuitenkaan enää ole vain hypoteesi vaan todistettu teoria – yksi modernin biologian kiistämätön ja keskeinen prinsiippi.”
Herää kysymys: mistä lähtien teorioita on ruvettu todistamaan oikeiksi? Esimerkiksi Oxford Dictionary of Science tekee eron lakien, teorioiden ja hypoteesien välillä. Matilainen lienee sekoittanut lain ja teorian. Teoria voidaan periaatteessa vielä hylätä todisteiden puutteesta, ja näinhän jotkut biologit ja filosofit ovat jo ennustaneet evoluutiosta.
Seuraavaksi opimme, että vuonna 1925 muuan John Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion kieltoa ja opetti evoluutiota koulussa. Tämä on kiinnostava urbaanilegenda, mutta biologian opettajan sijaisena toiminut Scopes kertoi myöhemmin itse, että hän ei opettanut evoluutiota. Koko jupakka oli evolutionistien lavastusta.
Daytonin apinaoikeudenkäynnin aikana evoluutiota perusteltiin sitä paitsi ”todisteilla”, jotka evolutionistit ovat kauan sitten jo itsekin osoittaneet vääriksi. Scopes opetti kirjasta, jonka mukaan ihmisrotuja oli viisi. Valkoinen rotu oli niistä kehittynein, näin sen ajan tiede lapsukaisia valisti.
Mutta Matilainen jatkaa tarinointiaan. USA:n ”tiedepiirit” alkoivat vaatia evoluution opettamista, kun Neuvostoliitto laukaisi sputnikin ennen kuin Yhdysvallat sai satelliittinsa avaruuteen.
Totuus ei ole aivan näin yksipuolinen. USA:n avaruusohjelman isä Wernher von Braun oli kreationisti. Hän jopa lähetti osavaltionsa koululautakunnalle kirjeen, jossa hän vaati, että luomisnäkemys pitää myös ottaa opetuksessa huomioon.
Sitten meille kerrotaan, että tieteellinen kreationismi syntyi 1980-luvulla. Todellisuudessa sen renessanssi on ajoitettavissa vuoteen 1961, jolloin tohtorit Henry Morris ja John Whitcomb julkaisivat teoksensa The Genesis Flood.
Ei siis ole yllätys, että älykkään suunnittelun määritelmäkään ei osu aivan kohdalleen.
Lopuksi meitä varoitetaan älykkäästä suunnittelusta, jonka juonet Texasin koululaitoksessa ovat susia lammasten vaatteissa ja asettavat evoluutioteorian huonoon valoon.
Texasin kouluissa on jo kahden vuosikymmenen ajan voitu tarkastella tieteellisiä teorioita kriittisesti, joten Matilainen ei taaskaan ole perillä siitä, mistä hän niin mahtipontisesti kirjoittaa.
Mutta yhdessä asiassa hän on oikeassa: evoluutio ei kestä kriittistä tarkastelua. Juuri tämän vuoksi darvinistit yrittävätkin tukahduttaa kaiken kritiikin.
Lähteet:
Isaacs, Alan & al. (toim.) 2006. A Dictionary of Science. 4. painos. Oxford: Oxford University Press.
Matilainen, Tuulia. 2009. Oppi jonka vastustus ei koskaan kuole? Aamulehti A2, 23.2.
Tekstit
