Comet West. Kuva: Peter Stättmayer, ESO
Joel Kontinen
Professori Esko Valtaoja tunnustautuu tuoreessa haastattelussa tieteen tv-saarnaajaksi. Uuden keskusteluohjelman tähti ei julista raamatullista ilosanomaa vaan inhimillisen tiedon siunauksia.
Valtaojan mukaan tieteellinen maailmankuva ei tee elämästä nihilististä tai toivotonta. Agnostikoksi tunnustautuva Valtaoja sanoo maailmankaikkeuden olevan täynnä ihmeitä, ja siinä hän onkin oikeassa. Mutta hän ei kuningas Daavidin tavoin suostu myöntämään, että taivaat julistavat Jumalan kunniaa (Psalmi 19:1).
Juuri tähtitiede osoittaa monin tavoin, että aikamme naturalistinen tiede epäonnistuu surkeasti yrittäessään selittää kaiken synnyn ilman Jumalaa. Esimerkiksi komeetat puhuvat selvää kieltä siitä, että aurinkokuntamme ei millään voi olla miljardeja vuosia vanha niin kuin naturalistinen tiede olettaa. Myös oma kuumme sekä Saturnuksen kuu Titan kertovat nuoresta iästä.
Kaikki astronomit eivät suinkaan usko vuosimiljardeihin. Esimerkiksi John Harnett, Danny Faulkner ja Jason Lisle uskovat, että Raamattu selittää maailmankaikkeuden synnyn paremmin kuin naturalistiset teoriat.
Tieteellinen maailmankuva on käsitteenä paradoksi. Nykytiede kehittyi lännessä, jossa uskottiin rationaaliseen Jumalaan. Tieteen suuret pioneerit, esimerkiksi Isaac Newton ja Blaise Pascal, olivat tunnustavia kristittyjä. Valitettavasti nykyisin skeptikot ovat orwellimäiseen tyyliin omineet käsitteen tieteellinen maailmankuva itselleen.
Osuvampi termi olisi ateistinen maailmankuva. Se perustuu suurin osin spekulaatiohin.
Lähde:
Berner, Anna-Sofia. 2008. Tietämättömyys lisää tuskaa. Aamulehti 8.8. Valo-liite, 28.
Tekstit
