Ensimmäiset ihmiset olivat täydellisiä.
Joel Kontinen
Aamulehti kertoi viime sunnuntaina savanteista, joita toimittaja Mika Remes kutsui muistin outolinnuiksi. Myös tiedelehdet ovat tämän tästä käsitelleet tätä ilmiötä, jolle tieteellä ei ole kunnon selitystä.
”Miten joku, joka ei ole oppinut puhumaan eikä kommunikoimaan voi toistaa ulkomuistista kokonaisen kirjan, tietää viikonpäivät vuosisatojen päähän tai soittaa Mozartia kertakuulemalla?” Remes kysyy eikä kykene tarjoamaan ongelmaan uskottavaa vastausta.
Useimmat savantit ovat miehiä ja lisäksi autisteja. Remes hakee selitykseksi varhaisen kehityshäiriön:
”Eri tahtia kehittyvistä aivopuoliskoissa se [testosteroni] voi aiheuttaa vahinkoa. Äärimmäisissä tapauksissa oikeasta aivopuoliskosta tulee hallitseva ja vasemman aivopuoliskon toiminnat, kuten kielen käsittely ja tuottaminen, häiriintyvät,” hän ehdottaa.
Luomismalli voisi tarjota yllättävän ratkaisun savantismin dilemmaan, kun muistamme, että Jumala loi ihmisen täydelliseksi. Aadamilla on täytynyt olla ilmiömäisiä älyllisiä kykyjä, joista me usean vuosituhannen rappeutumisen jälkeen voimme ainoastaan uneksia.
Aadam osasi kaikesta päätellen esimerkiksi puhua sujuvasti jo ensimmäisestä elinpäivästään alkaen. Hänen älylliset kykynsä olivat savanttimaisen loistavia, mutta hänellä ei ollut nykyisen savantismin ongelmia.
Darvinismi ei pysty edelleenkään selittämään, mistä kielelliset kyvyt ovat saaneet alkunsa. Lapset joka tapauksessa oppivat puhumaan äidinkieltään (vaikkapa ranskaa) suuremmitta ongelmitta. Simpanssi sen sijaan ei onnistu puhumaan ranskaa vaikka yrittäisi koko loppuelämänsä.
Lähde:
Remes, Mika. 2011. Muistin outolinnut. Aamulehti 7.8., Asiat, 14-15.
Tekstit
