Apostoli Paavali kirjoitti universaalista moraalista Roomalaiskirjeessä. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Norjan joukkosurmat ovat saaneet monet Aamulehden lukijat pohtimaan hyvyyden ja moraalin alkuperää ja kristinuskon vaikutusta.
Vapaa-ajattelija Veli-Pekka Tynkkynen näki kristinuskossa pelkästään huonoa. Emeritusprofessori Markku Ojanen puolestaan sanoi moraalin perustuvan kristinuskoon. Hiljattain Jani Lainema yritti todistella, että nyky-yhteiskuntamme moraalikäsitys on peräisin valistuksen aatteissa ilmaistuista yleismaailmallisista periaatteista:
”Ei Jeesus keksinyt hyvyyttä, eikä kristinuskolla ole monopolia hyvyyteen. Nämä ovat mitä suurimmassa määrin yleismaailmallisia arvoja. Niiden mainitseminen Raamatussa ei vielä tee kirjasta pyhää ja Raamatun arvomaailmasta nykyisen länsimaisen moraalin perustaa.”
Lainema on sekä oikeassa että väärässä. Hän on oikeassa siinä, että kaikilla ihmisillä – myös darvinisteilla - on jonkinlainen käsitys oikeasta ja väärästä. Apostoli Paavali ilmaisi sen näin:
”Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. -- Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä” (Room. 2:14-15).
Lainema ei näytä ymmärtävän, mistä tämä universaalinen moraali on peräisin. Raamatun ensimmäisessä kirjassa Genesiksessä Jumala itse määrittelee hyvän. Alun perin hyvä oli pahan, kuoleman ja kärsimyksen vastakohta. Syntiinlankeemus toi pahuuden maailmaan.
Hyvyys ei ole peräisin valistuksesta. Muistanemme, että pian Ranskan vallankumouksen alettua giljotiinille löytyi funktio, jota tuskin voi luonnehtia hyvyydeksi.
Lähde:
Lainema, Jani. 2011. Kristinuskolla ei ole monopolia hyvyyteen. Aamulehti 19.8., B19.
Tekstit
