Genesiksen mukaan Aadam ja Eeva asuivat Lähi-idässä ihmisen historian aamunkoitteessa.
Joel Kontinen
Vanhat hampaat voivat monesti aiheuttaa suuren riidan - etenkin, jos ne liittyvät ihmisen oletettuun evoluutioon. Antropologit kiistelevät parhaillaan kahdeksasta hampaasta. Joukko israelilaisia ja espanjalaisia tutkijoita löysi ne Tel Avivin lähellä sijaitsevasta Qesemin luolasta.
Tutkijat raportoivat löydöstään The American Journal of Physical Anthropology –julkaisussa.
Hampaissa ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta niiden arvioitu ikä – 200 000 –400 000 vuotta - haastaa evolutionistien out of Africa –hypoteesin. Monet uskovat, että nykyihmisen alkukoti oli Afrikassa.
Tel Avivin yliopiston arkeologi Avi Gopher, joka kuului tutkimuksen laatineeseen ryhmään, suhtautuu löytöön varauksellisesti. Hän ei spekuloi, kuuluvatko hampaat neandertalinihmiselle vai H. sapiensille.
Kuten tavallista, tutkijat eivät ajoittaneet itse löytöä vaan sitä ympäröivän maaperän. Iänmääritysmenetelmiin liittyy muutenkin useita olettamuksia:
1. Emäisotooppien (alkuperäisten radioaktiivisten aineiden) ja tytärisotooppien (hajoamistuotteiden) määrään ei ole vaikuttanut mikään muu kuin radioaktiivinen hajoaminen.
2. Kun kallio muodostui, siinä oli tietty määrä tytärisotooppia, yleensä ei lainkaan.
3. Hajoamisnopeus on aina ollut vakio.
Vaikka tutkijat olettavat olettamusten pitävän paikkansa, kukaan ei voi varmasti tietää, onko näin. Ajoitus on toisin sanoen monesti melkoista arpapeliä.
Esimerkiksi timanteista löytynyt hiili-14 ja dinosaurusten pehmeät kudokset haastavat iänmääritysmenetelmien luotettavuuden.
Lähde:
Watzman, Haim. 2010. Human remains spark spat. Nature News. 31.12.
Tekstit
