Ero suurimmankin bakteerin Thiomargarita namibiensisin ja monisoluisen välillä on ylitsepääsemätön. Kuva: NASA.
Joel Kontinen
Darvinistisen evoluution mukaan kaikki elävä on peräisin samasta yksisoluisesta kantaisästä. Vaikka nykyiset yksisoluiset ovatkin biokemiallisesti mutkikkaita, ne eivät ole muuttuneet monisoluisiksi.
Nature myönsi hiljattain, että tällainen stasis tuottaa päänvaivaa evolutionisteille. Evoluution pitäisi olla muutosta, mutta läheskään kaikki lajit eivät muutu. Mikä ihme esti yksisoluisia prokaryootteja eli ”alkeistumallisia” organismeja kehittymästä monisoluisiksi eukaryooteiksi?
”Bakteerit olivat kaikin tavoin lähdössä kehittymään mutkikkaiksi eukaryooteiksi, mutta sitten kehitys hiipui. Miksi?” Nature kysyy ja yrittää vastata kysymykseen. Tyydyttävää vastausta ei kuitenkaan löydy.
Maailman suurin yksisoluinen organismi Thiomargarita namibiensis on niin suuri, että se erottuu paljain silmin. Koostaan huolimatta tämän Namibiasta löydetyn bakteerin ja monisoluisen organismin välillä on ylittämätön kuilu.
Oletetut vuosimiljoonat vierivät, mutta oliot eivät muutu mutkikkaaimmiksi.
Entä jos syy onkin siinä, että eliöt eivät kehitykään yksinkertaisimmista organismeista vaan yksisoluiset on ohjelmoitu jäämään yksisoluisiksi? Jollei yksisoluisessa ole jo alussa kaikkea tarvittavaa geneettistä informaatiota, mikään tieteen tuntema mekanismi ei sitä pysty lisäämään.
Mutaatiot eivät ratkaise ongelmaa, koska ne eivät lisää geneettistä informaatiota.
Menneisyyden rekonstruointi jää darvinisteilta hyvin puutteelliseksi. Paras ratkaisu olisi evoluution hylkääminen, mutta se taitaisi olla monille liian emotionaalista.
Lähde:
Lane, Nick ja William Martin. 2010. The energetics of genome complexity. Nature 467 (7318): 929-935.
Tekstit
