Aamulehti: ”Melkein kaikki menestyvät suurelokuvat ovat Raamatun toisintoja”

Kaspianin matkaa maailman ääriin esitetään parhaillaan Suomessa.

Joel Kontinen

Joulupäivänä Suomessa ensi-iltansa saanut fantasiaelokuva Narnian-tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin (The Voyage of the Dawn Treader) innoitti Kari Salmista pohtimaan menestyselokuvien luonnetta. Hänen mukaansa ”Hollywoodin suuren rahan elokuvaa ei ilmeisesti enää uskalleta tehdä ilman uskonnollista perustaa.”

Salminen on siinä mielessä oikeassa, että kaikki menestyneet fantasiaelokuvat ovat lainanneet peruselementtinsä – etenkin hyvän ja pahan välisen kosmisen taistelun – Raamatusta. Tämä pätee niin Narniaan, Taru sormusten herraan kuin parhaillaan Ylen Areenalla esitettävään Elefanttiprinsessaan.

Mutta Hollywood on monesti esittänyt Raamattuun uskovat kristityt hyvin huonossa valossa. Räikein esimerkki tästä on löyhästi vuoden 1925 apinaoikeudenkäyntiin perustuva elokuva Inherit the Wind, jossa puurot ja vellit menivät täysin sekaisin. Hollywood-filmien moraalikin on välillä varsin kyseenalainen.

Fantasiasarjat erottuvat tässä mielessä edukseen joukosta. C. S. Lewisin Narnia on fantasioista raamatullisin. Aslan-leijona on selvästi kuva Jeesuksesta. Synnin traagiset seuraukset käyvät niin ikään ilmi Lewisin tarinoissa. Myös J. R. R. Tolkienin kirjoituksissa käydään kamppailua, joka odotetusti päättyy hyvän voittoon.

Fantasiat erottuvat Raamatusta sadunomaisuutensa vuoksi. Siinä missä Raamatun kirjoittajat merkitsivät todellisia tapahtumia muistiin, Lewis ja Tolkien antoivat mielikuvituksensa lentää varsin vapaasti ja lainailivat taianomaisia piirteitä aiemmasta kaunokirjallisuudesta.

”Kristinusko on 2000 vuotta vanha perinne, joka on vaikuttanut kaikkeen yhteiskunnallisista aatteista oikeusjärjestelmään ja moraalista maailmankuviin”, Salminen toteaa. Hän päättelee, ettei ole mikään ihme, että kirjallisuudessa ja elokuvissa hyödynnetään teemaa, jonka ihmiset jo tuntevat.

Suurin syy fantasiasarjojen suosioon on niiden tuttuus. Ihmiset intuitiivisesti tietävät, että hyvä lopulta voittaa pahan. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi darvinistinen evoluutio tuntuu perin vieraalta. Siitä puuttuu moraali. Darvinistisessa myytissä hyvä ei voita eikä paha saa palkkaansa.


Lähde:


Salminen, Kari. 2011. Fantasiaa vai aivopesua? Aamulehti 10.1., B16.