Uusimmassa apinatarinassa apinalla on keskeinen rooli.
Joel Kontinen
Apinajutut menestyvät ja voivat hyvin, ainakin Aamulehdessä. Viime aikoina paljastuneet valelääkärien tapaukset innoittivat toimittaja Markus Määttästä pohtimaan valheen alkuperää ja yleisyyttä.
Hän valitsi perusdarvinistisen selityksen:
”Valehtelu on geeneissämme. Ilman valehtelua ja harhauttamisen taitoa ihminen ei olisi koskaan kohonnut Maa-planeetan valtiaaksi. Antropologi Volker Sommerin mukaan valehtelun taito kehittyi luonnonvalinnan tuloksena kun alkuihmisen piti valita joutuuko itse saaliiksi vai muuttuuko saalistajaksi. Tässä pelissä paras työkalu ei ollut keihäs vaan huiputus.”
Valehtelun syntyä ei voida todentaa tieteellisesti, mutta se ei tietenkään estä mielikuvituksen lentoa:
”Samalla ihminen oppi myös huiputtamaan lajitovereitaan. Laumassa kukin yksilö on aina eniten huolissaan omasta itsestään. Yksilö pyrkii järjestämään laumassa parhaat ravintopalat itselleen. Ne, jotka onnistuvat tässä, saavat helpoiten myös perimänsä leviämään.”
Määttänen kertoo, että tämä kertomus perustuu apinoiden tarkkailuun. Apinat osaavat huiputtaa, joten darvinistisen maailmankuvan mukaan myös ihminen kykenee siihen.
Mistä toimittaja tietää, että ”alkuihminen” eli laumoissa? Ei hän tiedäkään, mutta maailmankatsomus ohjaa selitystä. Entä mistä hän tietää, että luonnonvalinta suosii valehtelijoita? Otaksumalla, että ihmisellä ja apinoilla on pitkä yhteinen menneisyys.
Hiljattain kuollut USA:n tiedeakatemian jäsen, kemisti Philip Skell kritikoi tällaista darvinistista tarinointia varsin ankarasti The Scientist –lehdessä:
”Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”
Genesiksen mukaan ihminen luotiin vallitsemaan muuta luomakuntaa. Hänen ei tarvinnut käyttää epärehellisyyttä saavuttaakseen aseman, joka hänelle kuului luonnostaan.
Valehtelu taas kertoo siitä, että emme enää elä täydellisessä maailmassa, vaan synnin turmelemassa maailmassa.
Lähteet:
Määttänen, Markus. 2011. Ihminen on hyvin valehteleva apina. Aamulehti 27.11., B20.
Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.).
Tekstit
