Tintoretto: Eläinten luominen (n. 1550). Kuva Wikipediasta.Joel Kontinen
Tiedetoimittaja John Horgan pohti hiljattain Scientific Americanin blogissa elämän synnyn vaikeutta. Horgan lainaa jutussaan Dennis Overbyen raporttia Arizonan valtionyliopistossa järjestetystä konferenssista, jonka aiheena oli elämän synnyn tutkimus, ja toteaa, ettei asia juurikaan ole edistynyt parin viime vuosikymmenen aikana.
Matkassa on kosolti ongelmia. DNA ei pysty tekemään itsestään kopioita ilman ensyymejä, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalyytteinä, joten elämän synnyn klassinen dilemma on edelleenkin ratkaisematta:
Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Tutkijat toivoivat RNA:sta ratkaisua, mutta monet ovat siinä määrin turhautuneet RNA-maailman ongelmiin, että ovat päätyneet etsimään ratkaisua ulkoavaruudesta.
Horgan mainitsee Francis Crickin ehdottaman panspermia-hypoteesin. Crick spekuloi, että avaruusoliot toivat elämän siemenet mukanaan avaruusaluksillaan maahan. Toiset taas olettavat elämän tulleen mikrobien muodossa komeetoilta, asteroideilta tai meteoriiteilta.
Kaikki tämä vain siirtää ongelman kauemmaksi avaruuteen. Horgan myöntää tämän ja sanoo, että kreationistit ovat mielissään siitä, että tutkimus on ajautunut umpikujaan.
Siinä hän lienee oikeassa. Elämä ei voi syntyä spontaanisti Maassa eikä missään muuallakaan. Siihen tarvitaan muutakin kuin katalyytti.
Siihen tarvitaan kaikkivaltias Luoja, joka pystyy synnyttämään sen, mitä luonnonprosessit eivät kykene saamaan aikaan edes triljoonassa vuodessa.
Lähde:
Horgan, John. 2011. Pssst! Don't tell the creationists, but scientists don't have a clue how life began. Scientific American.com.(28.2.)
Tekstit
