lauantai 14. kesäkuuta 2008

G. K. Chesterton: Kristitty kirjailija, joka innoitti C. S. Lewisiä ja J.R.R. Tolkieniä


G. K. Chesterton osoitti ateismin epäloogisuuden. Kuva: Wikipedia




Joel Kontinen

Richard Dawkins ja muut militantit ateistit ovat viime aikoina korottaneet äänensä uskontoa vastaan. He yrittävät saada kuulijansa omaksumaan maailmankatsomuksen, joka ei suvaitse mitään, mikä viittaa yliluonnolliseen.

Mutta ennen heidän aikaansa eräs varsin originelli englantilainen herrasmies jo väitteli ateistien ja agnostikkojen kanssa ja osoitti heidän ideologiansa virheellisyydet: “Ateismi on kaikkein röyhkein dogmi”, hän sanoi, “sillä se pitää kiinni universaalista negaatiosta.” Kyllä, hän käytti sanaa dogmi – joka tarkoittaa samaa kuin opinkappale (doctrine), jota Dawkins käytti Ben Steinin filmissä Expelled: No intelligence Allowed, ja vielä samassa merkityksessä.

Gilbert Keith Chesterton (1874-1936) oli kuuluisa kirjailija ja kristitty ajattelija. Hän eli aikana, jolloin monet tunnetun eurooppalaiset kirjailijat olivat joko agnostikkoja tai ateisteja. Chesterton puolusti kristinuskon historiallisuutta. Hän väitteli George Bernard Shaw’n, H. G. Wellsin , Bertrand Russellin ja Clarence Darrow’n kanssa ja innoitti kristittyjä kirjailijoita, varsinkin C. S. Lewisiä ja J.R.R. Tolkieniä. Chesterton vastasi joihinkin Richard Dawkinsin argumentteihin jo ennen kuin kukaan oli edes kuullut Dawkinsista.

Evoluution vastustaminen ei ollut suosittua Chestertonin päivinä, mutta hän ei pelännyt sanoa, mitä hän ajatteli. Hän ei tyytynyt pinnallisiin argumentteihin vaan pureutui syvälle asioiden perimmäisiin syihin: “Kristitty voi vapaasti ajatella, että universumissa on huomattava määrä järjestelmällisyyttä ja väistämätöntä kehitystä. Mutta materialisti ei voi päästää pienintäkään yliluonnollisuuden tai ihmeen pisaraa tahrattomaan koneistoonsa.”

Chestertonin kritiikki oli varsin oivaltavaa. Hän totesi evoluution maailmankuvasta “On absurdia, että evolutionisti valittaa, että on uskomatonta, että uskomaton Jumala loi kaiken tyhjästä ja sitten kuvittelee, että on uskottavampaa, että ei-mikään muuntaa itsensä kaikeksi olevaksi."

Apologetiikka määritellään usein kristinuskon älylliseksi puolustukseksi. Chesterton ei kuitenkaan pitänyt itseään uskon puolustajana. Sen sijaan kävi älyllistä keskustelua skeptikkojen kanssa ja kukisti heidät heidän omassa lajissaan. Hän jätti syvällisiä ajatuksia perinnöksi kaikille seuraaville sukupolville, myös meille.

Miten järki liittyy kristinuskoon? Lue tästä.

Lähteet:

Montgomery, John Warwick. 2002. The Un-Apologist. Christian History 21:3. http://www.accessmylibrary.com/coms2/summary_0286-2136757_ITM

Knowles, Elizabeth (ed.) 2004. Oxford Dictionary of Quotations. 6th ed. Oxford: Oxford University Press.

lauantai 7. kesäkuuta 2008

Miten vanha se rotta olikaan?



Tämä veitikka haastaa hiili-14-menetelmän. Kuva: Wikipedia


Joel Kontinen

Rotat rantautuivat Uuteen-Seelantiin varhaisten polynesialaisten mukana. Näin ainakin otaksutaan. Ajankohta onkin jo hieman kiistanalaisempi. Vuonna 1996 hiili-14:llä ajoitetut rotanluut antoivat tulokseksi 200 eKr. Useimmat antropologit uskovat siitä huolimatta, että ensimmäiset ihmiset tulivat Uuteen-Seelantiin vasta noin 1250-1300 jKr., koska saarilta ei löydy jälkiä 200-luvulta eKr. peräisin olevasta ihmisasutuksesta. Jotkut kriitikot epäilivät, että rottien hiiliajoituksessa oli täytynyt tulla virhe.

Hiljattain paleoekologi Janet Wilmshurstin johtama Landcare Researchin tutkimusryhmä ajoitti 17 näistä luista uudelleen. He saivat tulokseksi enintään 1280 jKr. Rottien syömät siemenet olivat aikaisintaan vuodelta 1290 jKr. Wilmshurst kollegoineen julkaisi tutkimuksensa Proceedings of the National Academy of Sciences –lehdessä.

Iänmääritysmenetelmiin liittyy monia olettamuksia, joista maallikot eivät yleensä tiedä mitään. Niitä on siitä huolimatta pidetty melko tarkkoina vaikka tulokset ovat ennenkin tuottaneet yllätyksiä. Nyt yli tuhannen vuoden heitto herättänee kysymyksiä myös muiden ajoitusmenetelmien luotettavuudesta.




Lähde:

Mitchell, Steve. 2008. Rodent Bones of Contention. ScienceNow Daily News. (2.6.) http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2008/602/2

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Viikon sananlasku: Nikottelet, koska olet kala



Taitelijan näkemys Tiktaalik roseasta. Kuva: Wikipedia


Joel Kontinen

Toimittaja Vesa Vanhalakka repäisi Aamulehdessä näyttävän otsikon vanhasta kalasta. Kun Nature julkaisi Ellesmeren saarelta Pohjois-Kanadasta löydetyn Tiktaalikin huhtikuussa 2006, lehdet suorastaan kilpailivat, mikä niistä keksii lennokkaimman jutun ”kävelevästä kalasta”, jota mainostettiin maaeläinten ja kalojen välimuodoksi. Vanhalakka jatkaa tätä trendiä, joskin hieman myöhässä. Hän selostaa tiedekolumnissaan Tiktaalikin löytäjän Neil Shubin kirjaa Your Inner Fish: A Journey into the 3.5 –Billion Year History of the Human Body.

Shubin on Chicagon yliopiston anatomian professori. Hän uskoo Richard Dawkinsin tavoin, että lajit muuttuvat hitaasti miljoonien vuosien aikana toisiksi lajeiksi. Kirjasta käy ilmi, että hän inhoaa ajatusta, että kaiken taustalla on älykästä suunnittelua. Hänen tavoitteenaan onkin saada lukijansa vakuuttumaan, että heitä ei ole luotu, ei ainakaan älykkäästi.

Shubinin mukaan olemme kaikki kalojen sukua. Nikottelemme, koska olemme kaloja. Meissä on surkastumia ja vikoja, koska meitä ei ole luotu, vaan evoluutio on jättänyt meihin tarpeettomia osia. Näyttäisi siis olevan varsin tieteellisen objektiivista tekstiä. Shubin jatkaa darvinistien tunnettua argumentointiketjua: Jumala ei ole millään voinut luoda elintä x, joten evoluution on täytynyt tehdä se. Evolutionistit Darwinista Dawkinsiin ovat käyttäneet ja yhä käyttävät samanlaisia teologisia argumenttejä.

Kun tieteelliset näytöt uupuvat, darvinistien on keksittävä jotain muuta, etteivät tosiasiat pääse pilaamaan hyvää teoriaa. Vanhalakkka joka tapauksessa pitää Shubinin kirjaa mainiona.

Vanhalakka päättelee, että Tiktaalik ”oli kala, joka pystyi tekemään punnerruksia.” Löydetty fossiili ei ainakaan tue tätä hypoteesia. On syytä muistaa, että Tiktaalik roseae kuuluu samaan varsieväisten (Sarcopterygii) luokkaan kuin Latimeria chalumnae, joka on fossiliiaineiston perusteella ajoitettu 380 miljoonaa vuotta vanhaksi eli osapuilleen yhtä vanhaksi kuin Tiktaalik (383 miljoonaa vuotta).

Latimerian oletettiin kuolleen sukupuuttoon 80 miljoonaa vuotta sitten, mutta vuodesta lähtien 1938 niitä on löydetty parisataa yksilöä elävänä. Myös Latimerian piti olla välimuoto.

Evolutionistien kannalta on tosin valitettavaa, että Latimeria ei käytäkään eviään pohjassa kävelemiseen vaan uimiseen. Kuten anatomian professori David Menton toteaa, varsieväkalojen on ”havaittu uivan takaperin, ylösalaisin ja jopa seisovan päällään! … ne kieltäytyvät ehdottomasti kävelemästä maalla tai meressä.”

Tiktaalikiin liittyy samanlaisia odotuksia kuin Latimeriaankin. Mutta vaikka se saattoi kiskoa itsensä vedestä, sen ”jalat” eivät olisi kannattaneet sen painoa maalla.

Nykyisinkin keuhkokalat (Dipnoi) pystyvät jonkin aikaa elämään kuivalla maalla olematta silti välimuotoja. Kaiken kaikkiaan Tiktaalikiin liittyvä kohu on pikemminkin esimerkki darvinistisesta tarinoinnista kuin vakavasti otettavasta tieteellisestä löydöstä.


Lisätietoa:

David Menton ja Jonathan Sarfati ovat kirjoittaneet Tiktaalikista englanniksi.



Lähteet:

Menton, David N. 2007. Tiktaalik and the fishy story of walking fish part 2. Answers in Genesis. (23. 5.).

McKie, Robin. 2008. So who are you calling fish-face? Guardian (10.2. 2008 ) http://books.guardian.co.uk/reviews/scienceandnature/0,,2255242,00.html

Sarfati, Jonathan. 2007. Tiktaalik—a fishy ‘missing link’. Journal of Creation 21:1, 53-57.


Vanhalakka, Vesa. 2008. Nikottelet, koska olet kala. Aamulehti 4.6. B27.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Expelled ja Schopenhauer



Arthur Schopenhauer (1788-1860). Kuva: Wikipedia.



Joel Kontinen

Saksalainen filosofi Arthur Schopenhauer (1788-1860) sanoi: “Kaikki totuus käy kolmen vaiheen läpi. Ensin sitä pilkataan. Toiseksi sitä vastustetaan kiivaasti. Kolmanneksi se hyväksytään itsestäänselvyytenä. ”

Schopenhauerin näkemystä voitaneen pitää tulkintana siitä, miten me ymmärrämme tiedettä ja perimmäisiä kysymyksiä. Suomen kielen perussanakirja määrittelee tieteen seuraavasti: ”ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen; sen avulla saatu tietojen jäsentynyt kokonaisuus.” Englannin kielessä sana science (‘tiede’) tulee latinan substantiivista sciencia, ‘tieto’. Tiede on toisin sanoen totuuden etsintää tai ainakin sen tulisi olla.

Mutta todellisuudessa tieteen teoriat eivät olekaan hyvin perusteltuja tosi uskomuksia vaan hallitseva paradigma määrää miltei poikkeuksetta, mitä pidetään totuutena ja mitä ei. Tämä ilmenee selvästi darvinistien reaktiona Ben Steinin filmiin Expelled: No Intelligence Allowed. Filmin alkupuolella Richard Dawkins sanoo: “Tiedemiehenä suhtaudun varsin vihamielisesti kilpailevaan dogmiin.” Dawkins käytti sanaa doctrine, joka kalskahtaa oikeaoppisuudelta ja voidaan myös kääntää opinkappaleeksi.

Evolutionistit eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä Dawkinsin tunnustukseen eivätkä hänen muihinkaan vastauksiinsa. Näin voitaneen päätellä heidän kirjoituksistaan Internetin keskustelufoorumeilla.

Näyttää siltä, että ihmisen ja kaiken muunkin alkuperää koskevissa debaateissa Schopenhauerin kaksi ensimmäistä vaihetta ovat lomittaisia. Kilpailevia eli ei-darvinistisia selityksiä sekä pilkataan että vastustetaan kiivaasti.

Mutta jos Schophenhauer on oikeassa, ne lopulta hyväksytään itsestäänselvyyksinä.

Lähde
.
Haarala, Risto (toim.) 1995. Nykysuomen perussanakirja. Helsinki: Painatuskeskus.

perjantai 30. toukokuuta 2008

Ufot ja evoluutio: onko ufohavainnoilla evoluutiokytkentä?



Jotkut uskovat tällaisiin olioihin. Kuva: Wikipedia

Joel Kontinen

Tampereen seudun taivaalla viime päivinä näkyneet valoilmiöt ovat jälleen kerran herättäneet keskustelua ufoista niin lehdissä kuin Internetin foorumeissakin. Vaikka ainakin osa valoista saattaa olla peräisin Tampere-Pirkkalan kentälle iltamyöhällä laskeutuneesta Ryanairin koneesta, moni silti epäilee, että salamystisten valoilmiöiden takana on muutakin, esimerkiksi avaruusolioita.

Nykyinen ufobuumi alkoi kesäkuussa 1947, kun yksityiskonetta ohjannut liikemies Kenneth Arnold kertoi nähneensä yhdeksän lautasenmuotoista esinettä lentävän Mount Rainierin yllä Washingtonin osavaltiossa. Samana vuonna lentävän lautasen kerrottiin syöksyneen maahan Roswellissa Uudessa Meksikossa. Syntyi salaliittoteoria, jonka mukaan USA:n ilmavoimat sai haltuunsa kuolleen humanoidin mutta varjeli tietoa visusti. Ufohavaintojen määrä ylitti 850:n vuoden 1947 loppuun mennessä.

Sittemmin esimerkiksi Mercury-astronautti Gordon Cooper ja USA:n entinen presidentti Jimmy Carter ovat tunnustaneet nähneensä ufon.

Mitä ufot siis ovat? Ufo, unidentified flying object, on nimensä mukaisesti tunnistamaton lentävä esine. Suurimmalle osalle on löytynyt luonnollinen selitys, osa on väärennyksiä mutta ainakin innokkaat ufofanit pitävät osaa aitoina toisilta planeetoilta peräisin olevina avaruusaluksina.

Ufohavainnoissa onkin nähtävissä uskonnollisia piirteitä. Joillekin ufoista on tullut kristinuskon syrjäyttänyt uskonto.

Ufot eivät kuitenkaan voi olla peräisin aurinkokuntamme muilta planeetoilta, koska niiltä ei ole löytynyt minkäänlaista elämää, puhumattakaan pienistä vihreistä miehistä. Lähin aurinkokuntamme ulkopuolinen tähti eli Proxima Centauri on 4,2 valovuoden päässä meistä, joten valon nopeudella kulkevalta avaruusalukselta kuluisi 4,2 vuotta tulla sieltä maapallolle.

Monet tutkijat pitävätkin tähtien välistä avaruusmatkailua mahdottomuutena. Mutta koska evolutionistit uskovat, että elämä syntyi sattumalta maapallolla, sen on heidän mielestään täytynyt syntyä myös muilla planeetoilla. Tästähän SETI (Search for extraterrestrial intelligence) –hankkeessa on kysymys.

Toisin kuin Carl Sagan uskoi, planeettamme on ainutlaatuinen. Raamatun mukaan Jumala loi maapallon asuttavaksi. Muista maailmoista voimme parhaimmillaankin vain spekuloida.

Saattaa käydä niin, ettemme saa koskaan todisteita pienistä vihreistä miehistä. Voi olla, ettei humanoideja ole olemassakaan.

Lähde:

Bates, Gary. 2004. Alien Intrusion. Green Forest, AR: Master Books.

lauantai 24. toukokuuta 2008

Mitä yhteistä on darvinisteilla ja neuvostoajan Pravdalla?



Valtamedia ei juurikaan uutisoinut T. rexistä löydetyistä pehmeistä kudoksista


Joel Kontinen

Neuvostoliiton lehdistö kaihtoi huonojen uutisten kertomista omasta maastaan. Taantumuksellisten imperialistien maailmassa oli köyhyyttä ja rikollisuutta ja siellä sattui pahoja onnettomuuksia mutta proletariaatin luvatussa maassa kaikki oli aina hyvin.

Mitä tekemistä tällä on darvinistien kanssa?

Paljonkin. Seuratkaapa viestimistä, miten evoluutiota uutisoidaan. Milloin viimeksi olemme kuulleet huonoja uutisia? Taisi olla vuonna 1999, jolloin National Geographyn aiemmin julkaisema dinosaurusten ja lintujen välimuoto Archaeoraptor liaoningensis osoittautui väärennökseksi. NG joutui perumaan kansikuvalintunsa jo seuraavana vuonna.

Mutta yleensä meille kerrotaan vain evoluutiota puoltavia seikkoja ja nekin, jotka eivät sitä puolla esitetään niin, että ne näyttäisivät tukevan 1800-luvulla yleistynyttä suurta kertomusta.

Valtamedia näyttää tässä suhteessa elävän yhä Breznevin aikaa. Evoluution kannalta huonoista uutisista pysytellään visusti hiljaa. T. rexistä löytyneistä pehmeistä kudoksistakaan ei juuri hiiskuttu. Ne sekä timanteista löydetty hiili-14 olisivatkin voineet heikentää uskoa viralliseen dogmiin miljoonista vuosista.

Nykyisin Pravdakin jo kertoo onnettomuuksista, Internetissä vieläpä taantumuksellisten imperialistien omalla kielellä. Milloinkohan kotosuomemme viestimet heräävät ja huomaavat, että jotkin tieteelliset löydöt jopa puhuvat evoluutiota vastaan?

Israelilainen sanomalehti kysyy: Kuinka monta eläintä mahtui Nooan arkkiin?



Nooan arkki oli 140 metriä pitkä alus


Joel Kontinen


Nooan arkki on taas päässyt lehtiotsikoihin. Pohtiessaan miten nykylajit voitaisiin säilyttää tiedemiehet tulivat verranneeksi tilannetta Nooan arkkiin.

Israelilainen sanomalehti Haaretz julkaisi hiljattain jutun, jossa haastateltiin biologisen monimuotoisuuden asiantuntijoita. Näiden näkemykset erosivat hyvinkin paljon toisistaan. James Edwards, joka on Internettiin parhaillaan kerättävän eläinlajien tietopankin Encyclopedia of Lifen toimitusjohtaja, sanoi, että Genesiksen kuvaus Nooasta, joka “sulloi” kaikki eläimet arkkiin, oli ”tietenkin fyysisesti mahdoton”.

Haaretzin juttu oli yllättävän tasapuolinen. Lehti antoi myös kreationistien kertoa, mitä he uskoivat. “Ne, jotka uskovat Raamattuun, sanovat, että Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa mainittu arkki oli valtava alus muinaisen maailman mittapuulla mitattuna, noin 140 metrin (460 jalan) pituinen – kaukana siitä pikkupurtilosta, jollaisena se kuvataan monissa lastenkirjoissa, joissa kirahvien päät keikkuvat korkealla arkin yläpuolella.”

Artikkelissa tähdennettiin, että Nooan tarvitsi vain ottaa maaeläimet ja linnut arkkiin. Toimittaja haastatteli tohtori David Mentonia, Washingtonin yliopiston anatomian emeritus apulaisprofessoria. Menton sanoi, että suurin osa lajeista, jotka biologit vielä toivovat löytävänsä, ovat pikkuruisia organismeja. Nooan ei täytynyt ottaa kuin noin 16 000 eläintä arkkiin. Hänen ei tarvinnut välittää “organismeista, joiden tiedetään selviävän massiivisista tulvista, kuten esimerkiksi hyönteisistä ja madoista.”

Tohtori Menton selvitti, että Raamatun laji eroaa nykybiologian lajikäsitteestä. Hän käytti esimerkkiä koiralajista (koirat, sudet, kojootit, dingot). Nooan täytyi ottaa vain yksi pari koiraeläimiä arkkiin varmistaakseen, että ne eivät kuole sukupuuttoon. Menton totesi lisäksi, että säästääkseen tilaa Nooa saattoi ottaa nuoria yksilöitä arkkiin, koska jotkin dinosaurukset, kuten esimerkiksi T. rex ja sauropodit, kasvoivat jättiläisiksi. Jotkin sauropodit saattoivat kasvaa 30 metrin pituisiksi.

Jotkut juttua varten haastatelluista tiedemiehistä suhtautuivat arkkiin skeptisesti. Heidän oli joko vaikea uskoa, että kolmikerroksisessa, 30 000 tonnin aluksessa oli tilaa kaikille eläimille tai eri lajit olisivat viihtyneet arkissa. Tämä johtui ainakin osaksi siitä, että he eivät tiedä, millainen vedenpaisumusta edeltänyt maailma oli. Jesse Ausubel, New Yorkissa sijaitsevan Rockefellerin yliopiston Encylopedia of Lifen puheenjohtaja, sanoi: "Nooan olisi täytynyt olla hyvin taidokas lämmitys- ja ilmastointi-insinööri … jotta jääkarhut ja iguaanit olisivat viihtyneet samassa aluksessa … En ole varma [aluksen] tilavuudesta mutta … kaikki eivät olisi halunneet samanlaisia oloja hyttiinsä."

Tämä ongelma voidaan ratkaista helposti. Nooan otti vain yhden karhueläinparin arkkiin. Jääkarhuja ei ollut olemassakaan ennen vedenpaisumusta, joka muutti maapallon ilmaston perinpohjaisesti ja aiheutti jääkauden . Tällä muutoksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä darvinistisen evoluution kanssa niin kuin kuka tahansa, joka on perillä koiraeläinten luontaisesti monimuotoisuudesta (sudesta chihuahuaan ja tanskandoggiin), helposti huomaa.

Maailmanlaatuisesta tulvasta on runsaasti geologisia todisteita , esimerkiksi Grand Canyonissa . Lisäksi tuhotulvalegendat , joita esiintyy kaikissa kulttuureissa, ovat saaneet jotkut tiedemiehet tutkimaan asiaa .

Lue lisää Nooan ajan vedenpaisumuksesta tästä.


Lähde: Just how many animals actually traveled on Noah's Ark? Haaretz 15.5. 2008. http://www.haaretz.com/hasen/spages/983715.html

Haaretzin artikkeli perustui Alister Doylen kirjoittamaan Reutersin artikkeliin How did Noah's Ark float? New species cram aboard. (15.5. 2008) http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSL08114450