Monarkki. Kuva: Kenneth Dwain Harrelson, Wikipedia. Perhosen evoluutio on edelleenkin mysteeri myös darvinisteille.
Joel Kontinen
Perhosen evoluutio on pitkään ollut mysteeri darvinisteille. Miten yksi ja sama eläin voi muuttua aivan toisenlaiseksi elämänsä aikana? Eläkepäiviään viettävä Liverpoolin yliopiston eläintieteilijä Donald Williamson sanoi jokin aika sitten löytäneensä ratkaisun ongelmaan.
Williamsonin mukaan satoja miljoonia vuosia sitten jokin eläin, jolla ei ole toukkavaihetta, esimerkiksi heinäsirkan tai torakan tapainen otus, risteytyi käsnäjalkaisen kanssa. Perhoset ovat kehittyneet näin syntyneestä hybridistä ja sen jälkeläisistä. Ne elävät molempien esivanhempiensa vaiheiden lävitse.
Tämä on tyypillistä darvinistista satuilua, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Se haiskahtaa Ernst Haeckelin sikiönkehityshypoteesiltä, joka on jo ajat sitten osoitettu vääräksi.
Williamsonin kollegat tyrmäävät hänen hypoteesinsä. Georg Mayer, Jenan yliopiston käsnäjalkaisten kehityksen ja taksonomian asiantuntija, sanoo, että perhosen toukka ei edes muistuta käsnäjalkaista. Genetiikkakaan ei tue Williamsonin näkemystä.
New Scientist –lehti päättää perhosartikkelinsa toteamalla, että todisteet eivät tue Williamsonin teoriaa. Oikeastaan hänen näkemyksensä ei edes täytä tieteellisen teorian kriteerejä, joten olisi parempi kutsua sitä hypoteesiksi.
Perhoset ovat osoitus erittäin älykkäästä suunnittelusta. Niiden Luoja on nähnyt hyväksi antaa niiden elää kahdessa erilaisessa olomuodossa varsin lyhyen elämän aikana. Niiden elämä puhuu sattuman sijasta teleologiasta. Ne on toisin sanoen ohjelmoitu muuttumaan toukasta perhoseksi.
Lähde:
Holmes, Bob. 2009. Did two species mix to make butterflies? New Scientist 2723 (26.8.)
http://www.newscientist.com/article/mg20327234.900-did-two-species-mix-to-make-butterflies.html
Tekstit
