Kun antropologi kyllästyi darvinistiseen tarinointiin

Kaikki tiedemiehet eivät ole ihastuneet apinatarinoihin.




Joel Kontinen


Wisconsonin yliopiston antropologian apulaisprofessori John Hawks kirjoitti hiljattain blogissaan, että hän on kyllästynyt darvinistiseen tarinointiin.

Evolutionistit ovat mieltyneet näin se on –tarinoihin. Käsite just so story sai alkunsa nobelisti Rudyard Kiplingin vuonna 1902 julkaistusta tarinakokoelmasta Just So Stories for Little Children. Tarinoissa esimerkiksi selitetään, miten leopardi sai pilkkunsa ja kameli kyttyränsä.

Vaikka Hawks on evolutionisti, hän suhtautuu fossiililöytöihin huomattavasti kriittisemmin kuin tieteen popularisoijat eikä hän usko läheskään kaikkia apinatarinoita.

Äskettäin hän kuunteli NPR –radioverkoston ohjelmaa, jossa tarinoitiin evoluutiosta. Hawks sanoo, että jotkin jutuista saavat hänet miltei hyppäämään seinälle. “Lihansyönti teki meistä fiksumpia”, ohjelmassa sanottiin. Hän kysyykin, onko lihassa jokin maaginen ominaisuus. “Jos annan tarpeeksi paljon lihaa paikallisille peuroille, tuleeko niistä fiksumpia?"



Lähde:

Hawks, John. 2010. "Just-so stories" driving me crazy. John Hawks Weblog. (3.8.) http://johnhawks.net/node/14504

Aamulehti spekuloi dinosaurusten joukkotuholla

Dinosaurusten kuoleminen sukupuuttoon on pitkään askarruttanut evolutionisteja.



Joel Kontinen

Ainakin vielä kesällä 2007 Lontoon Natural History Museumin dinosaurusosastolla oli yksi seinämä varattu lukuisille spekulaatioille dinosaurusten joukkotuhon syistä.

Konsensusta ei juurikaan ole löytynyt, vaikka asteroidin iskeytymistä maahan on pidetty todennäköisimpänä syynä siitä lähtien, kun Luiz Alvarez kollegoineen löysi liitukauden ja paleoseenikauden väliseltä rajalta yllättävän suuria iridiumpitoisuuksia 1980-luvun alussa.

Asteroiditeoria ei ole läheskään ongelmaton.

Lisää ongelmia evolutionisteille koituu siitä, että he uskovat, että esimerkiksi tuatara (Sphendon punctatus) eli dinosaurusten kaudella 200 miljoonaa vuotta sitten.

Tuotara elää edelleenkin Uudessa Seelannissa.

Myös krokotiili ja varsieväkala Latimeria chalumnae selvisivät jysäyksestä hengissä.

Valittuja selityksiä voi toki aina välillä esittää, mutta yksikään niistä ei loista uskottavuudellaan.


Lähde:

Remes, Mika. 2010. Asteroidi todella tappoli dinot. Aamulehti 11.8., B19.

The Jerusalem Post: todisteita Vanhan testamentin ajan maanjäristyksestä löydetty

Profeetta Aamos venäläisessä ikonissa. Kuva Wikipediasta. Aamos mainitsi suuren maanjäristyksen, josta hiljattain löydettiin todisteita.



Joel Kontinen

Vanhan testamentin Aamoksen kirjassa mainitaan maanjäristys, joka oli niin massiivinen, että profeetta laski siitä kuluneita vuosia sen sijaan, että olisi ilmoittanut ne kuninkaan hallitusvuosina niin kuin tuolloin oli tapana.

Israelilaiset arkeologit löysivät hiljattain Kiryat Gatin lähistöltä filistealaisen temppelin jäännökset ja merkkejä Vanhan testamentin aikana sattuneesta arviolta kahdeksan richterin maanjäristyksestä.

Tämä on sikäli kiinnostavaa, koska Aamoksen kirjassa (1:1) todetaan:

”Aamoksen sanat. Aamos oli Tekoan seudun karjankasvattajia. Tämän sanoman Israelista hän sai kaksi vuotta ennen maanjäristystä. Silloin oli Juudan kuninkaana Ussia ja Israelin kuninkaana Jerobeam, Joasin poika.”

Sama järistys mainitaan myös Sakarjan kirjassa (14:5):

”Te pakenette, niin kuin paettiin maanjäristystä Juudan kuninkaan Ussian aikana.”

Kommentoidessaan löytöä professori Aren Maeir toteaa, että temppeli täsmää yhteen sen kanssa, mitä Tuomarien kirja kertoo Simsonista ja Dagonin temppelistä sekä vahvistaa sen, mitä Vanha testamentti puhuu suuresta maanjäristyksestä.

Jälleen kerran kivet puhuvat siitä, että voimme luottaa Raamatun tekstiin. Se kertoo todellisesta historiasta.

Lähde:

Hartman, Ben. 2010. Temple found in Philistine home of Goliath. The Jerusalem Post. (29. 7.)

Malaria, suunnittelu ja vuosimiljoonat

Kesti yli puoli vuosisataa ennen kuin tiedemiehet alkoivat uskoa, että moskiitot levittävät malariaa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Vaikka malaria voidaan nykyisin jo varsin hyvin estää, tämän potentiaalisesti tappavan taudin vastainen taistelu ei aluksi ottanut onnistuakseen. Syy piili tiedemiesten haluttomuudessa tunnustaa, että Anopheles- moskiitot levittävät malariaa.

Patologit kuvittelivat, että tauti aiheutuu maaperässä ja ilmassa elävästä mikrobista. Vuonna 1881 ranskalainen nobelisti Charles Laveran tunnisti malariaparasiitin ja sen tien ihmisen vereen, mutta kesti 1930-luvulle saakka ennen kuin tiedemiehet suostuivat myöntämään, että hän oli oikeassa.

Ei ole vaikea löytää yhteyksiä meidän aikaamme. Luonnontieteet ovat keskittyneet puolustamaan darvinistista evoluutiota ja hylkäävät kaikki löydöt, jotka haastavat hallitsevan paradigman.

Niinpä evolutionisteilla on kova työ selittää esimerkiksi miljoonien vuosien ikäisiksi oletetuista timanteista löytynyt radiohiili, dinosaurusten pehmeät kudokset sekä solun yhä selvemmäksi käyvä nanotason suunnittelu.

Toisin sanoen: darvinistien kognitiivinen dissonanssi lisääntyy lisääntymistään.


Lähde:


Coll-Seck, Awa-Marie. 2010. Who controls malaria control? Nature 466: 7203, 186-187. (8.7.)

Luonnon palvontaa meidän aikanamme

Ihmisillä on paha taipumus palvoa luontoa Luojan asemesta. Atsteekkien auringonjumala Tonatiuh. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Monet muinaiset kulttuurit palvoivat aurinkoa elämän antajana. Egyptiläisillä esimerkiksi oli Ra ja atsteekeilla Tonatiuh. Ihmiset näkivät auringossa jumalallisia kykyjä.

Vaikka planeettamme elämä onkin riippuvainen auringosta, tästä on vielä äärettömän pitkä matka kaiken olevaisen syntyyn.

Apostoli Paavali kirjoitti ihmisistä, jotka hylkäsivät todellisen Luojan palvonnan: ”He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa”(Room. 1: 25).

Monesti tämä luotu oli aurinko.

Luonnon palvonta ei ole kadonnut mihinkään. Äiti Maa on usein syrjäyttänyt Isä Jumalan ihmisten ajattelussa. Tieteen valtavirtakaan ei ole täysin syytön. Aikamme arvostetuimman yleistiedelehden nimi Nature (luonto) jo kertoo paljon siitä, ettei toimitus suinkaan ole Paavalin linjoilla.

Moni tieteentekijä uskoo, että kaikki olevainen on syntynyt tyhjästä täysin itsekseen.

Aikamme arvostetuin kristillinen tiedelehti Creation, joka Suomessa ilmestyy Luominen –nimisenä, on sen sijaan pitänyt kiinni tieteen kristillisistä juurista. Nykytiede ei olisi edes syntynyt ilman vankkaa uskoa Raamatun ilmoitukseen todellisuudesta ja sen alkuperästä. Siinä järjellinen Jumala loi hyvin järjestyneen universumin.

Saamme lukea kaiken olevaisen hienosäädöstä lähes viikoittain. (Lue lisää esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.)

Paavalin sanoin: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1:20)

Pikkuruinen nanomoottori ei väsy koskaan

Joel Kontinen

Soluissamme käy kaiken aikaa melkoinen kuhina. Physorg.com kertoi äskettäin uudesta löydöstä, jonka tähtenä loistaa pikkuruinen nanomoottori. Se tuottaa ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia.

ATP:llä on elintärkeä tehtävä solun energiantuotannossa. Siinä missä auto tarvitsee bensiiniä, siinä solu tarvitsee adenosiinitrifosfaattia.

Ihminen tarvitsee osapuilleen painonsa verran ATP:tä vuorokaudessa.

ATP:n synteesissä tarvittava moottori on niin pieni, että millimetrin alueelle niitä mahtuu 100 000 kappaletta. Niitä ei juurikaan voi syyttää laiskottelusta: ne pyörivät 7000 kierrosta minuutissa – yötä päivää.

Thomas Meier Max-Planck instituutista ja kollegat saivat hiljattain selville, että solut käyttävät nanoroottoreiden vettä muuntaessaan energiaa käyttökelpoisempaan muotoon.

ATP puhuu selvää kieltä luomisesta. Jo ensimmäinen solu tarvitsi sitä. Se ei ole mitenkään voinut kehittyä sattumalta.




Lähde:

Cells use water in nano-rotors to power energy conversion. Physorg. com 3.8. 2010. http://www.physorg.com/news200047448.html

Elämää ulkoavaruudessa: ”Jos olemme ainoat täällä, niin kyllä se on aikamoista tuhlausta”

Joel Kontinen

”Jopa omasta aurinkokunnastamme mahdollisesti Marsista tai joltakin Jupiterin kuulta voisi löytyä elämää. Vaikeampi kysymys on, miten älylliseksi tuo elämä olisi kehittynyt. Erään tieteiskirjailija [sic] sanoin: jos olemme ainoat täällä, niin kyllä se on aikamoista tilan tuhlausta.” Näin Tampereen Ursan puheenjohtaja Pekka Rautajoki vastasi Aamulehden kysymykseen maapallon ulkopuolisesta elämästä.

Rautajoki kertoo, että hänen mielikirjansa on Carl Saganin Pale Blue Dot. Sagan oli ateisti, jonka toi monesti julki näkemyksensä, ettei kosmoksen lisäksi mitään muuta ole edes olemassa.

Saganin ideologisesti värittynyt näkemys on synnyttänyt paljon kritiikkiä.

Rautajoen teesi näyttää kaikesta päätellen myös nojaavan vahvasti evoluutiouskoon eli siihen toiveeseen, että jos evoluutio kykeni synnyttämään ja kehittämään elämän Maa-planeetalla, se kykenee samaan myös muualla.

Näkemys sivuuttaa tyystin ne monet ongelmat, jotka käytännössä tekevät elämän spontaanin synnyn mahdottomaksi. Suunnittelu edellyttää aina suunnittelijaa ja informaatio lähettäjää.

Suunnittelu on sitä paitsi niin ilmeistä, että skeptikotkin myöntävät sen mutta yrittävät selittää sen naturalistisesti.

Apostoli Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessä Jumalasta: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.”




Lähde:


Mayow, Liisa. 2010. Uskotko ufoihin, Pekka Rautajoki? Aamulehti. Ihmiset-liite 1.8., 5.