sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Meistä tulee fiksumpia, kun evoluutio kutistaa aivojamme



Uusin apinatarina kääntää vanhat tietämykset ylösalaisin.




Joel Kontinen

Evolutionistien selitykset ovat oikeastaan aika viehättäviä. Uusimman apinatarinan mukaan ihmisistä on tullut fiksumpia, koska evoluutio on kutistanut aivojamme.

Kun tutkijat ovat mitanneet vanhoja pääkalloja, he ovat huomanneet, että nykyihmisen aivot ovat kutistuneet 10 prosenttia "30 000 vuodessa", mikä esimerkiksi Michiganin yliopiston tutkijan John Hawksin mukaan on evoluution kannalta silmänräpäys.

Esimerkiksi neandertalinihmisellä oli huomattavasti isommat aivot kuin nykyihmisellä.

Missourin yliopiston psykologian professori David Geary selittää, että kun yhteiskunnista tuli kehittyneempiä, ihmisten ei enää tarvinnut olla yhtä eteviä kuin ennen selviytyäkseen hengissä.

Vaikka aivojen kapasiteetti ei olekaan suoraan verrannollinen älykkyyteen, on hyvä muistaa, että vielä jokin aika sitten darvinistit tiesivät, että aivojen suureneminen edisti evoluutiota.

USA:n tiedeakatemian jäsen Philip Skell varoitti darvinistisesta tarinoinnista The Scientist -lehdessä vuonna 2005:

Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti.”


Lähteet:

Santini, Jean-Louis. 2011. Are brains shrinking to make us smarter? Yahoo! News 5.2.

Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10. (29.8.)