lauantai 26. heinäkuuta 2008

Rutkanpuoleisesti arvailuja: Mark Twain tieteen objektivisuudesta



"Rutkanpuoleisesti arvailuja": Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa vanhaa puuta mainostetaan miljoonien vuosien ikäiseksi.


Joel Kontinen

Tiedemiesten oletetaan olevan objektiivisia. Toisinaan heidän päätelmänsä ovat kuitenkin kyseenalaisia. Mark Twain totesi: “Tieteessä on kiehtova piirre. Mitättömän pienestä tosiseikasta voidaan saada rutkanpuoleisesti arvailuja.” (Life on the Mississippi) Tässä on lainauksen konteksti:

Sadan seitsemänkymmenen kuuden vuoden aikana Mississipin alajuoksu on lyhentynyt kaksisataa neljäkymmentäkaksi mailia [389 kilometriä]. Tämä on keskimäärin himpun verran yli mailin ja kolmannesmailin [2 km] vuodessa. Sen tähden kuka tahansa tasapainoinen ihminen, joka ei ole sokea eikä idiootti, voi huomata, että vanhalla oolittisella siluurikaudella, josta ensi marraskuussa tulee kuluneeksi miljoona vuotta, Mississippijoen alajuoksu oli reilut miljoonaa kolmesataatuhatta mailia [2 milj. km ] pitkä ja ulottui ongenvavan tavoin Meksikonlahden yli. Yhtä lailla kuka tahansa voi nähdä, että seitsemänsadan neljänkymmenenkahden vuoden kuluttua Mississipin alajuoksu on vain mailin ja kolmenneljänneksen [2, 67 km] pituinen ja että katu yhdistää Kairon ja New Orleansin, joiden asukkaat porskuttavat tyytyväisenä eteenpäin yhteisen pormestarin ja raatimiesneuvoston alaisuudessa. Tieteessä on kiehtova piirre. Mitättömän pienestä tosiseikasta voidaan saada rutkanpuoleisesti arvailuja.

Uniformitarismi on geologinen teoria, jonka mukaan hitaat prosessit ovat miljoonien vuosien kuluessa synnyttäneet valtaisat geologiset muodostelmat, esimerkiksi Grand Canyonin. Uniformitarismin pioneerit James Hutton (1726-1797) ja Charles Lyell (1797-1875) tekivät teorian tunnetuksi. Lyell myös innoitti Charles Darwinin soveltamaan samantapaista lähestymistapaa biologiseen evoluutioon.

Uniformitarismi syrjäytti katastrofismin geologian vallitsevana paradigmana, joskin viime vuosina katastrofismi on taas yleistynyt. Mount St. Helens purkautui toukokuussa 1980 ja synnytti massiiviset sedimenttikerrokset ja kaiversi syviä kanjoneja muutamassa tunnissa. Pienetkin luonnonmullistukset voivat saada aikaan paljon vähässä ajassa.

Samuel Langhorne Clemens (1835-1910), joka paremmin tunnetaan taiteilijanimestään Mark Twain, kritikoi perustellusti tiedemiesten tapaa yleistää asioita. Monesti darvinistit näkevät pieniä muutoksia banaanikärpäsissä tai bakteereissa ja sitten yleistävät tuloksiaan loputtomiin. Tuloksena on ideologia, jonka mukaan sattuman ja pitkän ajan yhdistelmä synnyttää amebasta astrofyysikon. Kuten Mark Twain sanoisi: ”Mitättömän pienestä tosiseikasta voidaan saada rutkanpuoleisesti arvailuja.”

Lähde:

Twain, Mark. Life on the Mississippi. http://www.twainquotes.com/Scientists.html

torstai 24. heinäkuuta 2008

Miksi ateistit turvautuvat teologisiin argumentteihin?



Nyt minä syön bambua. Kuva Wikipediasta


Joel Kontinen

Muutama päivä sitten eräs Isossa-Britanniassa asuva ateisti, jota voinemme kutsua Beniksi, hermostui kirjoituksiini, varsinkin tähän ja tähän. Benin teesit rakentuivat kahden olettamuksen varaan: (a) evoluutio on faktaa ja (b) kaikki, jotka epäilevät evoluutiota, tekevät sen uskonnollisista syistä.

Benin palaute on varsin kiinnostavaa. Hän turvautuu teologisiin argumentteihin. Meidän ei tosin pitäisi hämmästyä tätä, koska evolutionistit aina Darwinista lähtien Gould kautta Dawkinsiin saakka käyttivät ja yhä käyttävät teologisia argumentteja puolustaessaan evoluutiota. Hiljattain New Scientist myös liittyi tähän ihanaan kuoroon.

Ben esimerkiksi kirjoitti: “ Älykkään suunnittelun käsite ei yleensä pysty selittämään, miksi näemme luonnossa niin paljon ällistyttävän huonoa suunnittelua.” Hän myös väitti, että ihmisen silmän “nurinpäin tehty johdotus” heikentää näköä ja on saanut aikaan “sokean pisteen”.

“Ällistyttävän huono suunnittelu” on vahva väite, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa sen silkaksi spekulaatioksi. Vaikka elämmekin langenneessa maailmassa, useimmat pandat näyttävät pystyvän vallan hyvin tarttumaan bambuun ”huonosti suunnitellulla” peukalollaan. Joku saattaisi vaikka kysyä, miksi ihmeessä tiedemiehet niin usein yrittävät jäljitellä esimerkiksi gekon jalkaa ja luomakunnan muita ihmeellisyyksiä.

Ihmisen silmä on todellisuudessa parempi kuin mikään kamera. Richard Dawkins väitti, että silmämme on suunniteltu huonosti, mutta silmälääkärit ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että hän erehtyi ja pahasti.

Mutta kysymys kuuluu: Miksi ateistit turvautuvat teologisiin argumentteihin puolustaessaan evoluutiota? He rikkovat juuri sitä sääntöä, jonka he itse ovat asettaneet. Richard Lewontin sanoo, että tiedemiehet keksivät ehdoin tahdoin perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”

“Huono suunnittelu” on argumentti, joka rikkoo tämän säännön. Sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä tieteen kanssa.

Näyttää siltä, että jotkut ateisti-darvinistit yrittävät sekä pitää mansikkakakkunsa että syödä sen jättämättä muille edes suupalaa.

Lähteet:

Catchpoole, David and Jonathan Sarfati. 2006. Creation Ministries International. Excellent Eye
Better than any camera—the eye’s response to light.


Lewinton, Richard. 1997. Billions and billions of demons. The New York Review of Books, p. 31, (9 January 1997).

maanantai 21. heinäkuuta 2008

David Berlinski haastaa militantit ateistit uudella kirjallaan






Joel Kontinen

Militantit ateistit ovat jättäneet bunkkerinsa ja ryhtyneet taisteluun uskontoa vastaan kirjoissaan. Richard Dawkins, Sam Harris, Daniel Dennett ja Christopher Hitchens eivät ole piilottaneet uskonsa puutetta.

David Berlinski ottaa militanttien ateistien haasteen vastaan uutuuskirjassaan The Devil’s Delusion: Atheism and its Scientific Pretensions ja osoittaa näiden näkemysten epäloogisuuden. Berlinski, Ranskassa asuva juutalainen filosofi ja matemaatikko, on kirjoittanut kirjan, joka on helppolukuinen, terävä ja syvällisen oivaltava.

Berlinski, joka on väitellyt tohtoriksi Princetonin yliopistossa, osoittaa, ettei kukaan ole koskaan kyennyt todistamaan, ettei Jumalaa ole olemassa. Militanttien ateistien yritykset kertovat enemmän heidän uskonsa ja tietonsa puutteesta kuin mistään muusta.

Kirja on herkullista luettavaa. Berlinski kohdistaa sanan säilänsä monesti darvinistiseen evoluutioon, joka näyttää olevan nykyateismin olemassaolon edellytys. Berlinski lainaa kirjassaan useaa evolutionistia. Esimerkiksi Robert Carroll tunnustaa: “Valtaosa fossiiliaineistosta ei tue tiukan gradualistista näkemystä” evoluutiosta. Berlinski lisää: “ ‘Tiukan gradualistinen' näkemys on juuri se, mitä Darwinin teoria vaatii: se on teorian sydän ja sielu.” (sivu 189)

Myöhemmin Berlinski toteaa: “Vaikka Darwinin teoriaa verrataan monesti matemaattisen fysiikan suuriin teorioihin sillä perusteella, että evoluutio on yhtä hyvin todennettu kuin painovoima, hyvin harvojen fyysikkojen on kuultu toteavan, että painovoima on yhtä hyvin todennettu kuin evoluutio. He tietävät paremmin eivätkä ole typeriä." (sivu 191)

The Devil’s Delusion osoittaa ennen kaikkea, että ateistien perusolettamukset ovat epäloogisia. Vaikka en olekaan hänen kanssaan samaa mieltä Raamatun erehtymättömyyydestä - pidän Raamattua myös tieteellisesti luetettavana – suosittelen Berlinskin kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita perimmäisistä kysymyksistä.

Lähde:

Berlinski, David. 2008. The Devil’s Delusion: Atheism and its Scientific Pretensions. New York: Crown Forum.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Evoluutio ja länsimaiden rappio



Monet filosofit epäilevät darvinistista evoluutiota


Joel Kontinen

Monet darvinistit olettavat, että evoluutiota vastustetaan ensisijaisesti uskonnollisista syistä. He myös pitävät kreationismia ja älykästä suunnittelua amerikkalaisina ilmiöinä, jotka ovat vasta hiljattain rantautuneet Eurooppaan.

Todellisuus on huomattavasti monitahoisempi. William Thomson (1824-1907), joka tunnetaan paremmin nimestä Lordi Kelvin ja monista keksinnöistään, oli irlantilaissyntyinen matemaatikko ja insinööri, joka vastusti Charles Darwinin tunnetuksi tekemää evoluutioteoriaa kiivaasti.

Oswald Spengler (1880-1936) oli saksalainen kulttuurifilosofi, joka tunnetaan teoksestaan Der Untergang des Abendlandes (1919). Löysin hiljattain kirjan englanninkielisen käännöksen The Decline of the West pienen kirkon kirpputorilta Manhattanilta. Teoksessa käydään lävitse länsimaiden kulttuurivirtauksia. Spenglerillä on kiinnostavia ajatuksia evoluutiosta.

Spengler ei ollut kovinkaan ihastunut darvinismista. Hänen mukaansa paleontologia kumoaa darvinistisen evoluution. Fossiiliaineistosta ei ole löytynyt Darwinin kaipaamia välimuotoja. ”Löydämme täysin vakiintuneita ja muuttumattomia muotoja, jotka säilyvät pitkiä aikoja, muotoja, jotka …ilmaantuvat äkillisesti ja samalla kertaa lopullisessa muodossaan, jotka eivät sen jälkeen kehity paremmin sopeutuneiksi vaan käyvät harvinaisemmaksi ja lopulta häviävät.”

Auringon alla ei sadassa vuodessa ole tapahtunut paljon uutta: vakuuttavia välimuotoja ei edelleenkään ole löytynyt ja monet fossiililöydöt, joita Spenglerin aikana pidettiin vankkoina todisteina evoluutiosta, ovat osoittautuneet enimmäkseen tuulen pieksinnäksi. Ja tuoreemmatkin todisteet ovat varsin kyseenalaisia.

Evoluutio tehtiin tunnetuksi kaudella, jolloin ihmiset suhtautuivat tulevaisuuteen optimistisesti. Britannialla oli imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut, ja monet mullistavat keksinnöt lupasivat loistavaa tulevaisuutta ihmiskunnalle.

Kunnes Titanic upposi ja Sarajevon laukaukset synnyttivät maailmaan kaaoksen.

Vaikka Spengler kirjan nimi viittaa pikemminkin perikatoon tai tuhoon kuin rappioon, esimerkiksi espanjankielinen käännös La decadencia de occidente myös sisältää sanan rappio (decadencia). Yhteys ei ole kovinkaan kaukaa haettu: darvinismista tuli aate, joka innoitti Karl Marxin (1818- 1883) kirjoittamaan sosiaalisen utopiansa ja ehkä myös Friedrich Wilhelm Nietzschen (1844-1900) julistamaan Jumalan kuolleeksi. Kun ihmisten ei enää tarvinnut olla vastuussa tekemisistään Jumalalle, Australian siirtomaaherrat saivat metsästää aboriginaaleja tieteellisiin tarkoituksiin ja saksalaiset tiedemiehet saattoivat kaikessa rauhassa tehdä kokeita ihmisillä, joita he pitivät vähemmän kehittyneinä kuin rotupuhtoisia arjalaisia.

Spengler ei suinkaan ollut ainoa filosofi, joka epäilee darvinismia. Meidän aikanamme esimerkiksi Anthony Flew ja David Berlinski suhtautuvat äärimmäisen skeptisesti darvinistiseen evoluutioon. Myös Alvin Plantinga torjuu oikeaoppisen darvinismin.





Lähde:

Spengler, Oswald. 1962. The Decline of the West. Toim. Helmut Werner, käänn. Charles Francis Atkinson. New York: Alfred A. Knopf.

lauantai 12. heinäkuuta 2008

Kristillinen lehti ylistää evoluutiota



Sukulainen? Kuva Wikipediasta.

Joel Kontinen

Third Way on Isossa-Britanniassa ilmestyvä kristillinen lehti, joka sijoittuu ideologisesti konservatiivisten ja liberaalien näkemysten välimaastoon. Hiljattain lehti julkaisi biologi Denis Alexanderin jutun, jossa hän kehotti kristittyjä ylistämään evoluutiota.

Tohtori Alexander on teistinen evolutionisti. Hän ei pidä siitä, että kreationistit yrittävät saada kristityt hylkäämään evoluution. Hän pitää näiden hanketta darvinismiä vastustavana ristiretkenä. Hän painottaa, että esimerkiksi Benjamin Warfield, James Orr ja monet muut 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kristityt johtajat hyväksyivät evoluution. Hänen mielestään darvinismin vastustaminen on tuore ilmiö.

Alexanderin tiedot ovat tältä osin varsin puutteellisia. Todellisuudessa sekä jotkut tiedemiehet, esimerkiksi Lordi Kelvin, ja monet huomattavat kirkonmiehet vastustivat evoluutiota jo 1850-luvulta lähtien.

Alexander lainaa kirjoituksessaan tunnettuja ateisteja. Daniel Dennetin mielestä evoluutio tuhoaa olemassaolon tarkoituksen. Richard Dawkinsin mukaan ”Darwin mahdollisti älyllisesti tyydytetyn ateismin.”

Tohtori Alexander neuvoo, että meidän ei silti pitäisi antaa ateistien kidnapata evoluutioteoriaa, koska se vain selittää, miten luonnon monimuotoisuus sai alkunsa. Hänen mukaansa se ei ole ristiriidassa kristinuskon luomisopin kanssa, koska Raamattu vain kertoo, miksi kaikki olevainen on olemassa.

Pohjimmiltaan evoluutio on pyrkimys tehdä Jumala tarpeettomaksi, joten ei ole kovinkaan ihmeellistä, jos ateistit ovat ihastuneet siihen. Teistisen evoluution kannattajat eivät jostain syystä tunnu käsittävän tätä.

Alexander pitää 1. Mooseksen kirjan alkulukuja syvällisenä teologisena esseenä. Vaikka Aadamin ja Eevan luominen on hänen mukaansa kuvaannollista kieltä, emme voisi ymmärtää Raamattua ilman sitä.

Alexanderin tulkinta luomisesta eroaa tyystin Jeesuksen ja Uuden testamentin kirjoittajien näkemyksestä. Jeesus piti esimerkiksi Aadamia, Abelia ja Nooaa todellisina henkilöinä ja vedenpaisumusta historiallisena tapahtumana.

Ensi vuosi on evolutionistien juhlavuosi. Charles Darwinin syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta ja Lajien synnyn julkaisemisesta 150 vuotta. Alexanderin mielestä myös kristittyjen tulisi osallistua juhlintaan.

Niin he tekevätkin - omalla tavallaan. Esimerkiksi Creation Ministries International tekee parhaillaan dokumenttifilmiä, jossa seurataan Charles Darwinin jalanjäljissä. Elokuva osoittaa Darwinin olleen väärässä.

Evankeliumi evoluution mukaan on kaikkea muuta kuin ilosanoma. Se on kertomus, jossa ei ole tilaa synnille eikä sovitukselle. Kaikkivaltiaalla Jumalalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.


Lisätietoa:

Creation Ministries Internationalin Creation-lehti ilmestyy nykyisin myös Suomeksi. Lehden nimi on Luominen.





Lähde:

Alexander, Denis. 2008. Viva la evolution. Third Way. http://www.thirdwaymagazine.com/334

perjantai 11. heinäkuuta 2008

Timanttien yllättävä sanoma



Timantti voi hyvinkin olla kreationistin paras ystävä. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Itä-Suomesta löydetty timanttiesiintymä sai Aamulehden yhdistämään timantit vuosimiljardeihin. Lehden mukaan ikivanhasta (2,5 miljardia vuotta) kallioperästä voi hyvinkin löytyä timantteja niin runsaasti, että Suomeen tulee timanttibuumi.

Koto-Suomemme tarvitseekin kipeästi uutta teollisuutta. Vuosimiljardeilla ei tämän kanssa ole kuitenkaan mitään tekemistä. Timanttien todellinen sanoma kertoo, että miljardeja vuosia ei ole koskaan ollutkaan.

Kolme vuotta sitten päättynyt luomiseen uskovien tiedemiesten RATE (Radioisotopes and the Age of The Earth) -tutkimushanke tuotti kiinnostavia tutkimustuloksia.

Tutkiessaan timantteja tohtori John Baumgarder löysi niistä hiili-14:ää. C-14 on hiilen epävakaa isotooppi, jonka puoliintumisaika on 5 730 vuotta. Miljoonien vuosien ikäisiksi arvioiduissa timanteissa ei pitäisi olla lainkaan C-14:ää.

Kaikissa Baumgardein tutkimissa timanteissa oli C-14:ää selvästi havaittavia määriä. Baumgardnerin tutkimus osoittaa toisin sanoen kiistattomasti, että tutkitut timantit voivat olla enintään 55 700 vuotta vanhoja.

Jotkut skeptikot ovat olettaneet, että timanttien hiili-14 –pitoisuus johtuisi mittauslaiteen taustasäteilystä. Tämä ei voi pitää paikkaansa, koska AMS- eli kiihdytinmassaspektrometrimenetelmä ei mittaa taustasäteilyä vaan laskee atomit.

Näin ollen timantti voi hyvinkin olla kreationistin paras ystävä.

Voit lukea hiili-14:stä lisää tästä. C-14:ää selostetaan jutun loppupuolella.



Lähteet:

DeYoung, Don. 2005. Thousands… Not Billions. Green Forest, AR: Master Books.

Ekholm, Virpi. 2008. Suurten kaivosten ehtyminen toi timanttibuumin Suomeen. Aamulehti 11.7., A5.

Sarfati, Jonathan. 2006. Diamonds: a creationist’s best friend. Radiocarbon in diamonds: enemy of billions of years. Creation 28:4, 26-27. Lue tästä.

Vardiman, Larry. 2008. Diamonds May Be a Creationist’s Best Friend. Acts & Facts 37:8, 6. (June 2008) Institute for Creation Research.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

Evolutionistien elämän puuta joudutaan taas muuttamaan



Kuka onkaan uusi sukulaiseni?

Joel Kontinen

Charles Darwin käytti käsitettä elämänpuu (tree of life) kirjassaan Lajien synty (1859) selittääkseen kaikkien elämänmuotojen sukulaisuuden. Sittemmin käsite on kehittynyt huomattavasti, mutta sitä ei ole vieläkään tyystin hylätty.

Käsite sisältyy myös uuden kattavan lintututkimuksen nimeen: the Early Bird Assembling the Tree-of-Life Research Project.

The Field Museumin viisi vuotta kestäneessä tutkimushankkeessa kerättiin kaikkien elossa olevien lintujen pääryhmien DNA:ta. Tutkimustulokset julkaistiin Science-tiedelehdessä 27. 6. 2008 ja populaariversio ScienceDailyssä.

Tutkimustulokset olivat ällistyttäviä. ScienceDailyn mukaan “kymmenien lintujen nimet täytyy muuttaa ja biologian oppikirjat ja lintuoppaat täytyy päivittää.” Toisin kuin odotettiin, esimerkiksi muuttohaukka ei ole läheistä sukua haukalle eikä kotkalle.

Field Museumin tutkija Sushma Reddy, yksi tutkimuksen pääarkkitehdeistä, sanoi: “Ulkonäkö voi pettää. Linnut, jotka muistuttavat ulkonäöltään toisiaan tai käyttäytyvät samalla tavalla, eivät välttämättä ole sukua toisilleen … suuri osa lintujen luokituksista ja perinteinen käsitys lintujen evolutionarisista suhteista on väärää.”

Darvinistinen elämänpuu perustuu suurelta osin olettamukseen, että lajit, jotka muistuttavat toisiaan, ovat läheistä sukua toisilleen. Jotkin aiemmat havainnot ovat jo kyseenalaistaneet tämän uskomuksen. Tohtori Carl Wieland, Australian Creation Ministries International (CMI) -järjestön toiminnanjohtaja, on esimerkiksi osoittanut, että Tasmanian susi (Thylacinus cynocephalus) on pussieläin vaikka se näyttikin sudelta, joka on istukallinen. Australiassa ja Uudella Guinealla elävä Petaurus on pussieläin, joka vain näyttää lento-oravalta.

Uusdarvinistinen selitys on konvergenttinen evoluutio eli eri lajien oletetaan kehittäneen samat ominaisuudet toisistaan riippumatta. Tämän uskomuksen perimmäinen syy lienee halu estää evoluutioteoria kuolemasta sukupuuttoon.

Loogisempi selitys olisi yhteinen suunnitelma - hyvän insinööritaidon käyttö eri lajien muodostumisessa.

Uusi lintututkimus viittaa siihen, että Darwinin elämänpuu on sukupuuton partaalla. Vain radikaali uudelleenjärjestely voi pitää sen elävien kirjoissa.

Lisätietoa:

Linnut ovat viime aikoina olleet usein otsikoissa. Jotkin vanhat uskomukset on jouduttu hylkäämän.



Lähteet:

Huge Genome-scale Phylogenetic Study Of Birds Rewrites Evolutionary Tree-of-life. ScienceDaily 27 June 2008 http://www.sciencedaily.com/releases/2008/06/080626141117.htm

Wieland, Carl. 2004. Dynamic Life: Changes in Living Things. (DVD). Answers in Genesis.

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Milloin laji ei olekaan laji?



Answers in Genesiksen luomismuseossa on nyt nähtävänä fossiilien lisäksi myös eläviä eläimiä.

Joel Kontinen

Monet evoluution kannattajat uskovat luomisesta asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Klassinen esimerkki on lajien muuttuminen/ muuttumattomuus. Ongelma syntyy etenkin siitä, että evolutionistit sekoittavat 1. Mooseksen kirjan sanan laji biologian käsitteeseen laji. Esimerkiksi englannin kielessä tällaista sekaannusta ei pääse aivan niin herkästi syntymään, koska Genesiksen laji on kind ja biologian laji on species.

Kreationistit käyttävät lajeista nimitystä baramin, joka tulee heprean sanoista bara (luotu) ja min (laji). Niinpä esimerkiksi koiraeläimet (susi, kojootti, dingo, koira) muodostavat oman lajinsa.

Nooan ei siis tarvinnut ottaa arkkiin kuin kaksi koiraeläintä suuren koiralauman asemesta.

Answers in Genesis avasi toukokuussa 2007 luomismuseon. Evolutionistit yrittivät estää museon perustamisen ja jopa häiritsivät sen avajaisia, mutta tästä huolimatta museoon on tähän mennessä tutustunut yli 400 000 kävijää. Hiljattain museon yhteyteen avatussa eläintarhassa on mm. seepran ja aasin vasa (zonkey= zebra + donkey) sekä seepran ja hevosen jälkeläinen (zorse= zebra+ horse). Katso kuvat tästä.

Jumalan luoma eläinkunta on ihmeellisempi kuin kuvittelimmekaan.

Lue lisää AiG:n museosta tästä.


Lähde:

http://blogs.answersingenesis.org/museum/2008/06/12/zonkey-zorse-and-camel-arrive/