Darvinisti näkee ihmisen käyttäytymisessä apinallisia piirteitä.
Joel Kontinen
Moni darvinisti pyrkii ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä tarkkailemalla eläimiä. Evolutionistit Charles Darwinista Michael Shermeriin ovat tulkinneet inhimillisiä taipumuksia vertaamalla niitä savannin eläinten ominaispiirteisiin.
Aamulehden toimittaja Juha Sihto haastatteli hiljattain monista eläinkirjoistaan tunnettua Ilkka Koivistoa, joka oppi-isänsä Konrad Lorenzin tavoin selittää eläinten käyttäytymistä darwinilaisittain.
Sihto tiivistää Koiviston näkemyksen näin: ”Usein eläimen käyttäytyminen tai ulkonäön erityispiirteet johtuvat sopeutumasta, joka pyrkii varmistamaan lajin säilymisen. Tämän voi havaita vaikkapa seuraamalla kotipihan pikkulintuja. - - Eikä ihminen ole muita eläimiä kummempi, monet meidänkin käyttäytymismallimme juontuvat selviytymistarpeesta.”
Ahneus voidaan Koiviston mukaan selittää sillä, että esivanhemmillamme oli puutetta leivästä. Heidän piti talveksi hankkia ruokaa ja vaatteita varastoon. ”Ihminen vain jalosti tavaran haalimisen överiksi”, hän valittelee.
Koivisto selittää myös rasismin evoluution avulla. Muinaiset heimot suhtautuivat epäluuloisesti kaikkeen vieraaseen.
Evolutionisteilla on huono taipumus tehdä ihmisistä eläimiä ja eläimistä liki ihmisiä. Raamattu sen sijaan tekee selvän eron näiden välillä. Vain ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Eläimetkään eivät välttämättä ole tyhmiä. Me voimme Sananlaskujen mukaan oppia niiltä: ”Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi. ”(Sananl. 6:6).
Sananlaskujen kirjassa on myös muita havaintoja eläinten älykkyydestä:
”Neljä on maan päällä vähäistä mutta silti viisasta viisaampaa. Muurahaisilla ei ole paljon voimaa, mutta kesällä ne keräävät ruokansa. Tamaanit ovat pieniä ja mitättömiä, mutta pesänsä ne tekevät kallioon. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta ne liikkuvat kuin armeija. Sisiliskoa voit pitää käsissäsi, mutta se asustaa kuninkaanlinnoissa.” (Sananl. 30:24-27).
Eläinten älykkyydellä ei Raamatun mukaan ole mitään tekemistä evoluution kanssa, eikä ihmisten käyttäytyminen johdu eläimellisestä menneisyydestämme, sillä sitä ei ole koskaan ollutkaan.
Lähde:
Sihto, Juha. 2010. Luontoretkeä koko elämä. Aamulehti 23.9., B20.
Tekstit
