Päätäi (Pediculus humanus capitis). Kuva: Dennis D. Juranek, Centers for Disease Control and Prevention. Wikipedia.
Joel Kontinen
Vesa Vanhalakka ilahdutti tapansa mukaan Aamulehden lukijoita uudella apinatarinallaan, jonka sankarina oli tällä kertaa apinan sijasta täi. Vanhalakka selosti Max Planck –instituutin täitutkimusta.
Antropologi Mark Stoneking käyttää täiden liikkeitä apunaan pyrkiessään selvittämään ihmisen menneisyyttä. Täit eivät hyppää lajista toiseen vaan pysyvät uskollisesti isännässään tai emännässään, joten professori Stoneking arvelee voivansa saada selville menneisyytemme virstanpylväitä niiden avulla.
Stoneking on kiinnostunut päätäin ja vaatetäin eroista. Hän arvelee näin saavansa vastauksen siihen, milloin täit eriytyivät omiksi lajeikseen. Tämä kertoisi hänelle, milloin ihminen alkoi käyttää vaatteita.
Professori Stoneking olisi saanut vastauksen ongelmaansa huomattavasti ripeämmin, jos hän olisi lukenut Genesiksen kolmannen luvun.
Mikään darvinistinen tarina ei tietenkään toimisi ilman pakollista apinakytkentää. Täisatuun tarvitaan täiden lisäksi molekyylikello, jonka avulla lasketaan simpanssin ja ihmisen eriytyminen (5, 5 miljoonaa evoluutiovuotta).
Stoneking arvelee ihmisen ja simpanssin täiden eriytyneen samaan aikaan. Mitokondrion DNA:n avulla hän päätyi siihen, että ihminen alkoi käyttää vaatteita 72 000 vuotta sitten, kun päätäi eriytyi omaksi lajikseen.
Evoluutio on sikäli kiinnostavaa, että saman asian voi selittää hyvin monella eri tavalla. Jokin aika sitten ihmisen sanottiin menettäneen karvansa ilmastonmuutoksen vuoksi.
Nyt täit siis päihittävät ilmastonmuutoksen.
USA:n tiedeakatemian jäsen Philip Skell kuvaili darvinistista tarinointia näin The Scientist -lehdessä vuonna 2005:
" Luonnonvalinta tekee ihmisistä itsekeskeisiä ja aggressiivisia – paitsi kun se tekee heistä altruistisia ja rauhantahtoisia. Tai luonnonvalinta tuottaa viriilejä miehiä, jotka levittävät siementään innokkaasti – paitsi kun se suosii miehiä, jotka ovat uskollisia suojelijoita ja elättäjiä. Kun selitys on niin joustava, että se selittää minkä tahansa käyttäytymisen, sitä on vaikea testata kokeellisesti."
Darvinistisilla apinatarinoilla voidaan toisin sanoen selittää mitä tahansa ja miten tahansa. Tällaisilla selityksillä ei tosin ole mitään tekemistä tieteen kanssa.
Lähteet:
Skell, Philip S. 2005. Why do we invoke Darwin? Evolutionary theory contributes little to experimental biology. The Scientist 19(16):10 (29.8.) http://www.discovery.org/a/2816.
Vanhalakka, Vesa. 2010. Täit kertovat, eli tarina siitä, koska ihminen sai vaatteensa. Aamulehti 3.10., A13.
Tekstit
