Genesis kertoo, että planeetallamme oli runsaasti vettä jo alussa. Kuva: NASA.
Joel Kontinen
”Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.” Näin Genesis kuvaa planeettamme syntyhetkiä.
Nebulaarihypoteesia tai jotain muuta naturalistista aurinkokunnan syntyteoriaa kannattavat tähtitieteilijät ovat yleensä uskoneet, että Maa oli aluksi liian kuuma, jotta täällä olisi voinut olla nestemäistä vettä.
Maapallon valtamerien synty on pitkään askarruttanut astronomeja. He ovat ehdottaneet komeettoja mahdollisiksi veden alkulähteiksi, mutta komeettojen vesi eroaa koostumukseltaan Maan vedestä. Asteroidien törmäykset eivät myöskään kykene ratkaisemaan ongelmaa, koska niiden alkuaineet eroavat oleellisesti niistä, joita on Maassa. Niissä on esimerkiksi enemmän platinaa kuin planeetallamme.
Lontoon University Collegen kemisti Nora de Leeuw ja kollegat jäljittelivät maapallon oletettua syntyprosessia tietokonesimulaatiolla. He päättelivät, että pölyhiukkaset pystyvät tarttumaan veteen jopa 630 Celsius-asteessa. Heidän mukaansa täällä saattoi siis olla nestemäistä vettä jo alussa.
Tutkijat julkaisivat tuloksensa hiljattain Chemical Communications –lehdessä.
Vaikka Leeuw'n ja kollegoiden peruslähtökohta eroaa oleellisesti siitä, mitä Mooses kirjoitti Genesiksessä, heidän tutkimuksensa osoittaa aurinkokunnan naturalististen syntyteorioiden heikkoudet ja viittaa siihen, että Mooses tiesi, mitä hän kirjoitti sanoessaan, että maapallolla oli vettä jo alussa:
”Ja Jumala sanoi: ’Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin’. Ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä." (1. Moos. 1:9-10).
Lähde:
Shiga, David. 2010. Earth may have had water from day one. New Scientist 2785 (5.11.).
Tekstit
