Syntiinlankeemus toi ohdakkeet ja orjantappurat maailmaan. Kuva Kreikkaan kuuluvalta Lesvoksen saarelta.
Joel Kontinen
”Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta.” Näin Vanhan testamentin Job luonnehti ihmiselämän paradoksia nelisentuhatta vuotta sitten.
Auringon alla ei tunnu olevan paljon uutta. Ihminen on edelleenkin täynnä levottomuutta, niin kuin Sellon kauppakeskuksen tragedia selvästi osoittaa.
Valitettavasti aseet ovat nykyisin huomattavasti tehokkaampia kuin Jobin aikana.
Genesiksen kolmas luku kertoo murhenäytelmästä, joka toi kuoleman ja kärsimyksen maailmaan. Ibrahim Shkupolli ja hänen uhrinsa elivät yhteiskunnassa, jossa monesti niin kipeästi kärsitään Aadamin ja Eevan kohtalokkaasta virheestä.
Synti toi meille taipumuksen pahaan. ” Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa!”, sanotaan Jeremian kirjassa. Viime vuosien koulusurmien (lue lisää tästä, tästä ja tästä) tavoin myös Sellon tragedia kertoo, että emme enää elä Genesiksen sangen hyvässä maailmassa.
Toivonsa menettäneiden ihmisten teot voivat olla äärimmäisen traagisia.
Kärsimysten keskellä voimme silti turvautua ikiaikojen Jumalaan. Hän on luvannut olla hylkäämättä niitä, jotka luottavat Häneen.
PS. Jo Vanhan testamentin aikana Jumala sääti lain, koska ilman sitä ihmiskunta vajoaa helposti anarkiaan. Apostoli Paavali kutsui esivaltaa (eli viranomaisia) Jumalan säädökseksi (Room. 13:2). Nyt esivallan pitänee tiukentaa aselakeja, ettei Sellon murhenäytelmä uusiudu.
Tekstit
