Paavin loppiaissanoma: järki ja usko sekä tiede ja Jumalan ilmoitus ovat sopusoinnussa

Paavi Benedictus XVI. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Paavi Benedictus XVI käsitteli loppiaissanomassaan järjen ja uskon suhdetta. Hän painotti, että itämaan tietäjät olivat korkeasti oppineita miehiä, mutta he eivät halveksineet Jumalan ilmoitusta vaan näyttivät olleen vilpittömiä etsijöitä.

Tietäjät olivat nöyriä. He eivät antaneet ennakkokäsitystensä sumentaa mieltään eivätkä näin ollen sulkeneet mielestään ajatusta, että Kuningas saattoi löytyä myös muualta kuin Herodeksen linnasta.

Benedictus XVI yleistää tietäjien asenteen koskemaan tieteen ja ilmoituksen suhdetta. Hän ei maininnut puolenpäivän tervehdyksessään naturalistista tieteentulkintaa, joka pyrkii sulkemaan Luojan tieteen ulkopuolelle.

Paavit eivät aina ole ottaneet riittävän jämäkästi kantaa luomiseen, ja esimerkiksi Johannes Paavali II herätti vilkasta keskustelua sanomalla, että evoluutio on enemmän kuin teoria.

Teistisen komponentin lisääminen pohjimmiltaan ateistiseen maailmanselitysmalliin ei kuitenkaan pyhitä darvinismia.

Kuten paavi sanoi, järki ja usko eivät ole toistensa vastakohtia. Jotkin luonnontieteen naturalistiset tulkinnat, esimeriksi käsitys, että kaikki olevainen on syntynyt täysin sattumalta olemattomasta, ovat sitä vastoin varsin absurdeja.


Lähde:

Vatican Information Service, 7.1. 2009.