Godfrey Knellerin maalaama Sir Isaac Newtonin muotokuva (1702). Kuva Wikipediasta. Monet tieteen suurista pioneereista, kuten esimerkiksi Newton, uskoivat Raamatun olevan historiallisesti totta.
Joel Kontinen
”Mikä ihme siinä on, että Lähi-idän nomadiheimojen ikiaikaisia taruja ja tarinoita (Raamattua) pitäisi meillä kunnioittaa yli älyn ja järjen? Eihän siinä ole tolkun häivää”, kirjoittaa Rauli Jokelin Aamulehden mielipidekirjoituksessa.
Tämä väite toistuu yllättävän usein, vaikka siinä ei ole mitään perää. Raamattu eroaa kaikkien muiden uskontojen pyhistä kirjoituksista siinä, että se on historiaa. Arkeologit ovat monesti osoittaneet, että Raamattu kuvailee menneitä tapahtumia paikkansapitävästi.
Lisäksi Raamatun ennustukset, joista monet ovat toteutuneet hämmästyttävän yksityiskohtaisesti, viittaavat vakuuttavasti siihen, että se ei ole mikään tavallinen kirja.
Jokelin myös tunnustaa uskovansa, että valistuksen aikana ”tietäminen vapautui uskomisen kahleista ja eteenpäin on menty huimasti.”
Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Yliopistolaitos syntyi ”pimeällä” keskiajalla. Akateeminen opetus oli kirkon keksintö. Monet tieteen suurista pioneereista, kuten esimerkiksi Sir Isaac Newton, uskoivat Raamatun olevan historiallisesti totta.
Todellisuudessa kristinuskon vaikutuksen heikkeneminen on synnyttänyt myyttejä, joista tunnetuin lienee darvinistinen käsitys elämän kehityksestä.
Lähde:
Ei lisää uskomuksia. Jatkot. Aamulehti 20.5. 2013.
Tekstit
