Matti Leisola: Darvinistiset prosessit eivät toimi, mutta darvinistit eivät suvaitse teoriansa kritiikkiä

Uutuuskirjassaan Evoluutiouskon ihmemaassa bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kertoo, miksi hän ei usko (uus)darvinistiseen evoluutioon.




Joel Kontinen

Evolutionistit pelästyivät pahanpäiväisesti, kun A. E. Wilder-Smith luennoi Suomessa vuonna 1981. Wilder-Smith oli kolminkertainen tohtori, ja WSOY julkaisi hänen kirjansa Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota.

Suomen lukeneisto oli tyrmistynyt. Evoluution piti olla totta. Harvat uskalsivat kyseenalaistaa tällaista totuutta. Monet ev.-lut. kirkon papitkin olivat omaksuneet darvinistisen ajattelun, joskin teologian tohtori Uuras Saarnivaara oli jo 1950-luvulla noussut vastustamaan evoluutiota kirjoissaan.

Leisola lainaa filosofi Paul Feyerabendia, joka sanoi: ”Valitettavasti tämän päivän kirkko pelkää tieteellisten susien universaalista meteliä ja ulvoo mieluummin heidän kanssaan sen sijaan että yrittäisi opettaa heille hiukan tapoja."

Wilder-Smithin vierailu muutti ilmapiirin. Darvinistit pyrkivät sensuroimaan kaiken evoluutiokritiikin. Monet opiskelijat olivat edelleenkin kiinnostuneita kuulemaan tiedemiehiä, jotka epäilivät kehitysoppia, mutta kustantajat, YLE, yliopistot ja ev.-lut. kirkko epäsivät kaiken arvostelun.

Yksikään kustantaja ei enää uskaltanut julkaista Darwinia kritikoivaa kirjaa, joten professori Leisolan täytyi perustaa oma kustannustalo, Datakirjat, jotta hän sai kääntämänsä evoluutiokriittisen kirjan yleisön käsiin.

Evoluutiouskon ihmemaassa kertoo, miten hatariin perusteisiin evoluutio perustuu ja miten dogmaattisesti sitä puolustetaan – aivan kuin uskontoa. Toisinajattelijoita syrjitään, vaimennetaan ja toisinaan jopa suorastaan vainotaan.

Evolutionistit eivät yleensä kuitenkaan rohkene keskustella avoimesti kehitysopin ongelmista. Esko Valtaoja perui kerran osallistumisensa evoluutiodebattiin, kun hän kuuli, että professori Leisola olisi myös mukana. Valtaoja perusteli kieltäytymisensä sillä, että hän olisi tuolloin kesälomalla!

Viime vuosien löydöt viittaavat kuitenkin kiistattomasti siihen, että darvinismin aika on ohitse. Kaikki elävä on suunniteltu niin ihmeellisesti, että sokea kelloseppä ei pystyisi sellaiseen. Fossiilit ja genetiikka eivät myöskään tue evoluutiota.

Leisola on 40 vuoden ajan perehtynyt elämän syntyyn ja kehitykseen liittyviin ongelmiin, joten hän tietää, mistä hän kirjoittaa. Darvinistinen evoluutio on hänen mielestään toiveajattelua, jota ei voida perustella tieteellisesti. Kuten Michael Ruse ja muutamat muut evolutionistit ovat tunnustaneet, se on pikemmin uskonto.

Evolutionistin kummajainen: Viikunapistiäinen eli 50 miljoonaa vuotta ennen viikunoiden ilmaantumista

Viikunapistiäinen (Blastophaga psenes). Kuva: Anthony Bain, Wikipedia.




Joel Kontinen

Evolutionistien ajoitusongelmat pahenevat kaiken aikaa. Tuorein esimerkki on viikunapistiäinen (Blastophaga psenes), joka pölyttää viikunan.

Ongelma on hankala: ilman viikunapistiäisiä ei olisi viikunoita, ja ilman viikunoita ei olisi viikunapistiäisiä.

Evoluution kannattajat eivät kuitenkaan voi mitään ”115 miljoonaa” vuotta vanhalle fossiilille, joka heidän harmikseen muistuttaa suuresti aikamme viikunapistiäisiä (eli on elävä fossiili).

Viikunat ilmaantuivat evoluution mukaan vasta 50 miljoonaa vuotta myöhemmin.

Ratkaisu? Evolutionistit ovat sepittäneet tarinan, jonka mukaan viikunapistiäinen eli aluksi symbioosissa viikunankaltaisen kasvin kanssa – jonka olemassaolosta ei ole pienintäkään todistetta.

Mutta kuten C. Darwinin seuraajat muistanevat, hyvää teoriaa ei kannata pilata turhilla todisteilla.

Lähde:

Ancient 'Fig Wasp' Lived Tens of Millions of Years Before Figs Science Daily 5.12.2013.

Pehmeät kudokset horjuttavat uskoa vuosimiljooniin

Archaeopteryxistä löytyi pigmenttiä.





Joel Kontinen

Proteiinit ja pehmeät kudokset eivät kestä ikuisesti. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin löytäneet niitä fossiileista yhä enemmän. Kulunut vuosi on ollut tässä mielessä antoisa.

Dinosauruksen luusta on löytynyt sekä osteosyyttejä että kollageenia. Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan kollageeni on 190 miljoonaa vuotta vanhaa.

Tutkijat uskovat kollageenin kestävän enintään miljoona vuotta, joten jossain lienee vähintään virheenpoikanen.

Lisäksi "150 miljoonaa" vuotta vanhasta Archaeopteryxistä (“liskolinnusta”) löytyi pigmenttiä, joka voi olla peräisin vain sulista.

On liki mahdotonta uskoa, että pigmentti kestäisi noin kauan. Loogisin selitys on se, että fossiilit ovat nuorempia kuin mitä kuvitellaan.



Lähde:

Thomas, Brian. 2013. Best Creation News of 2013: Tissue Fossils. ICR.

Kun ennustus toteutuu: Miika, Jeesus ja Betlehem

Jeesuksen synnyinkaupunki näyttää nykyisin tältä. Kuva: Maysa Al Shaer, Wikipedia.




Joel Kontinen


Säätieteilijät eivät välttämättä kykene ennustamaan seuraavan päivän säätä paikkansapitävästi. Mitä meidän tulisi siis ajatella ennustuksesta, joka annettiin 700 vuotta ennen kuin se toteutui tarkasti?

Profeetta Miika ilmoitti Jumalan sanana, että Betlehemissä syntyisi hallitsija, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista” (Miika 5:1).

Muut Vanhan testamentin profeetat ennustivat muita yksityiskohtia Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja jopa ylösnousemuksesta.

Ne kaikki puhuvat meille Raamatun luotettavuudesta. Jumala on ajan tuolla puolen, joten Hän tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Pekka Reinikainen: Kamelin ominaisuudet kertovat luomisesta

Kameli on luotu selviytymään aavikolla.




Joel Kontinen


Pekka Reinikainen kirjoittaa tuoreessa Raamattu Kansalle -järjestön uutiskirjeessä kameleista, joita ilman aavikoiden asukkaiden olisi vaikea tulla toimeen.

Ynseältä vaikuttava kameli pystyy taivaltamaan 200 kilometriä vuorokaudessa ratsastaja selässään.

Kameli on luotu elämään autiomaassa: ”Kamelin tuuheat silmäripsit suojaavat tuulessa pöllyävältä erämaan hiekalta. Sieraimet sulkevat pölyn ulos. Huulet ovat paksut ja kestävät erämaan karheiden kasvien hamuamista. Ne raajojen kohdat, jotka joutuvat kuuman hiekan kanssa kosketuksiin kamelin käydessä makuulle, on suojattu paksulla nahalla. Kyttyrä on pehmytkudosta, jonka sisällä ei ole luustoa, ja toimii rasvavarastona. - - Rasva on kyttyrässä eikä nahan alla parhaan mahdollisen lämmönsäätelyn turvaamiseksi.”

Reinikainen mainitsee monia muita ominaisuuksia, jotka kertovat luomisesta: kameli pystyy juomaan suolapitoista vettä ja kestää ällistyttävän hyvin nestehukkaa – se voi menettää jopa 40 prosenttia painostaan ja silti säilyä hengissä. Veren punasolujen soikeus ja solukalvojen kestävyys takaavat sen, että kameli selviytyy äärioloissa.

”Paksu turkki ja rasvakyttyrä eristävät kamelin kehon ja estävät sen lämpötilan nousun hikoilulämpötilaan, jossa vedenhukka olisi suurimmillaan.”

Kameli on kaikin tavoin luotu selviytymään autiomaassa.


Lähde:

Reinikainen, Pekka. 2013. Kameli – Jumalan luoma apu erämaassa idän tietäjille. Raamattu Kansalle -uutiskirje 4/2013.

Grand Canyon: miten kallio voi pysyä pehmeänä vuosimiljoonia?

ICR:n geologi John Morris kirjoitti hiljattain Grand Canyonin kerrostumista.



Joel Kontinen

Uskosta vuosimiljooniin voi koitua kiinnostavia seurauksia. Eri puolilla maailmaa on kallioita, joiden on täytynyt säilyä pehmeinä ällistyttävän pitkiä aikoja.

Esimerkiksi Grand Canyonissa on kallioita, joiden on täytynyt muotoutua pehmeinä, muuten ne olisivat rojahtaneet alas. Ne ovat taipuneet ennen kuin ne ehtivät kovettua – ja evolutionistien mukaan siihen on täytynyt kulua miljoonia vuosia.

Se on täysin mahdotonta.

Lisäksi kerrostumien välistä puuttuu kaikki merkit kymmenien miljoonien vuosien eroosiosta.

Lähde:

Morris, John D. 2013. Soft-Sediment Deformation: Recent Flood Evidence. Acts and Facts 42 (10): 16 -17.

Kivikautinen kaupunki kertoo Vanhan testamentin luotettavuudesta

Muinaiset kansat olivat eteviä, Answers-lehden artikkeli kertoo.



Joel Kontinen


Skeptikot olettivat, että kivikauden ihmiset olivat primitiivisiä. Arkeologia kuitenkin kertoo jotain vallan muuta.

Nykyisessä Turkissa sijaitseva Catalhöyuk oli puoli kilometriä pitkä kaupunki alueella, jolla Vanhassa testamentissa mainitut heettiläiset asuivat.

Skeptikot kiistivät pitkään heettiläisten olemassaolon, kunnes todisteita näistä löytyi muinaisjäännöksistä.

Arkeologian löydöt ovat muuttaneet käsityksemme muinaisista kansoista. Aikana, jolloin evolutionistien mukaan ihmiset olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, muinaiset ihmiset elivät kaupungeissa, viljelivät vehnää, herneitä ja linssiä. He pitivät ankkoja ja hanhia ja keräsivät esimerkiksi manteleita.

Heillä oli lampaita, vuohia ja koiria, ja he pitivät karjaa. Catalhöyukin asukkaat ilmeisesti kävivät kauppaa yli tuhat kilometriä etelämpänä sijaitsevan Jerikon kanssa.

Mitä enemmän saamme tietää muinaisista kansoista, sitä enemmän he muistuttavat Raamatun kuvausta heistä.


Lähde:

Smith, David B. 2013. Catalhöyuk – The First City After Babel? Answers 8 (4): 28 -31.

Jupiter muistuttaa meitä Genesiksestä

Joel Kontinen

Jupiter on 318 kertaa Maata massiivisempi. Se suojaa meitä asteroidien iskuilta, koska se isompana vetää ne puoleensa.

Jupiter on kuin aurinkokunta pienoiskoossa. Osa sen kuista on suurempia kuin Merkurius. Jupiter tuottaa päänvaivaa vuosimiljardeihin uskoville, koska sen magneettikenttä on yhä voimakas.

Magneettikentän olisi pitänyt heikentyä 4,6 miljardissa vuodessa – mutta se ei ole.

Lähde:

Lisle, Jason. 2013. The Solar System: Jupiter. Acts and Facts 42 (12): 10 – 12.

Turvallinen laskeutuminen – mehiläisten tapaan

Mehiläinen laskeutuu turvallisesti. Kuva: Muhammad Mahdi Karim,Wikipedia.

Joel Kontinen

Lentokoneet hidastavat vauhtia laskeutuessaan. Mutta jo ennen ihmiskunnan ilmailuhistorian alkua mehiläiset osasivat laskeutua turvallisesti.

Mehiläisillä ei ole stereonäköä, mutta ne pystyvät säätelemään sen, miten laskeutumisalue näkyy niiden näkökentässä.
Tutkijat saattavat soveltaa mehiläisten tekniikkaa lentäviin robotteihin.

Mehiläisten älykkäällä ratkaisulla ei ole mitään tekemistä sokeiden darvinististen prosessien kanssa.

Lähde:

How bees see a steady landing. Nature 503 (7474) : 8-9.

Kumpi oli ensin: DNA vai proteiinit? Evoluution muna vai kana -ongelma

Evoluutiolla on monia muna vai kana -ongelmia.




Joel Kontinen

Jokaisessa solussa proteiinit valmistavat ja korjaavat DNA:ta. DNA tarvitsee siis proteiineja. DNA:ssa on proteiinien valmistusohjeet, joten ilman DNA:ta meillä ei myöskään olisi
.

Kumpi oli ensin, DNA vai proteiinit? Evoluutiolta eivät tällaiset muna vai kana – ongelmat lopu kesken.

Luomisperspektiivistä katsottuna ongelmaa ei olekaan.

Lähde:

Thomas, Brian. 2013. Interdependence: A Conversation starter.Acts and Facts 42 (10): 13.

Kierteisgalaksit – ongelma vuosimiljardeille

Kierteisgalaksit ovat kuvauksellisia – ja arvoituksellisia. Kuva: ESA/NASA.



Joel Kontinen

Kierteisgalaksit tuottavat päänvaivaa vuosimiljardeihin uskoville tähtitieteilijöille. Jokin aika sitten emeritusprofessori Danny Faulkner osoitti, että astronomit eivät vieläkään ole keksineet yhtään uskottavaa selitystä sille, miksi monet galaksit ovat spiraalin muotoisia.

Spiraalien ei pitäisi kestää vuosimiljardeja.

1960-luvulla tutkijat sanoivat, että galaksien kierteet toimivat ääniaaltojen tavoin. Tämä jäi spekulaatioksi. Sitten avuksi huudettiin pimeä aine.

Turhaan.

Kierteisgalaksien olisi pitänyt menettää muotonsa jo monta miljoonia vuosia ennen meidän aikaamme.


Lähde:

Faulkner, Danny. 2010. Galaxies—Unexplained Spirals. Answers 6 (1): 54–56.

Evolutionisti Jerry Coynen sankarit – John Scopes ja Nelson Mandela

Nelson Mandela (ylimpänä). Kuva: South Africa The Good News / www.sagoodnews.co.za. Alimpana vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä tunnettu John Scopes. Kuva: Watson Davis, Smithsonian Institution.


Joel Kontinen

Voiko ihminen ihailla kahta vastakkaista asiaa? Ilmeisesti voi, jos hän on ateisti. Darvinistisen evoluution tunnetuimpiin puolustajiin lukeutuva Jerry Coyne ihastelee John Scopesia, liikunnanopettajaa, joka tuli tunnetuksi vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä, ja kuvautti itsensä tämän haudalla.

Hiljattain Coyne sanoi myös ihailevansa Nelson Mandelaa.

Scopes käytti opetuksessaan oppikirjana Hunterin Civic Biologyä, joka oli avoimen rasistinen ja markkinoi valkoisen ”rodun” ylemmyyttä. Sen mukaan ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Lisäksi Hunterin kirja mainosti rodunjalostuksen ylevyyttä.

Nelson Mandelan ajattelu erosi muutamalla valovuodella Scopesin ajan evolutionistien näkemyksistä.


Lähde:

Why Evolution Is True.

Science: käärmeen myrkky voi lievittää kipua, alentaa verenpainetta ja ehkä parantaa syöpiä

Myrkystä lääkettä. Kuva: Steve Jurvetson, Flikr (Creative Commons Attribution 2.0 Generic license).


Joel Kontinen

Uusimmassa Sciencessä on useita juttuja käärmeistä. Niiden myrkky ei ainoastaan lamauta tai tapa saalista, vaan siinä voi myös olla yllättäviä ominaisuuksia. Se voi lievittää kipua, alentaa verenpainetta ja ehkä myös parantaa syöpiä.

Myrkyistä on viime vuosina tullut kiinnostava tutkimuskohde.

Genesiksen perspektiivistä katsottuna uudet löydöt ovat kiehtovia. Ne auttavat selvittämään, miten vähäisillä muutoksilla peptideistä eli proteiineja pienemmistä aminohappoketjuista voi tulla myrkkyjä syntiinlankeemuksen jälkeisessä maailmassa ja miten myrkyistä voi taas tulla parantavia aineita.



Lähde:

Kupferschmidt, Kai. 2013. From Toxins to Treatments. Science 342 (6163): 1162–1164. (6.12.).

Krokotiilit syövät hedelmiä, uusi tutkimus kertoo

Banaania, kiitos. Uusi tutkimus osoittaa, että krokotiilit syövät myös hedelmiä.





Joel Kontinen

Luulimme, että krokotiilit ovat lihansyöjiä. Mutta uusi Journal of Zoologyssä julkaistu tutkimus osoittaa, että ne syövät myös hedelmiä.

Tutkijat seurasivat vapaina eläviä krokoja luonnossa, ja huomasivat, että ne pitivät hedelmistä.

He olivat aiemmin otaksuneet, että krokotiilien vatsasta löydetyillä hedelmien jäänteillä oli sama tehtävä kuin dinosaurusten syömillä kivillä eli pitää vatsa kunnossa. Havainnot kuitenkin osoittivat, että krokotiilit täydentävät ruokavalikoimaansa hedelmillä.

Hedelmiä syövä krokotiili tuo mieleen Genesiksen, jossa kaikkia eläimiä kuvaillaan kasvissyöjiksi.

Lähde:


Tennant, Jon. 2013. Are crocodiles secret fruit-lovers? The Conversation (11.11.)

Elämää Jupiterin kuussa?

Jupiterin kuun Europan pinta on kuin isorokon jäljiltä. Kuva: NASA/JPL/University of Arizona/University of Colorado).



Joel Kontinen

Evolutionistit eivät laita hanskoja naulaan kovin helposti. He eivät pidä siitä, että maapallo olisi mitenkään erikoinen paikka vaan odottavat elämää löytyvän myös muualta.

Evoluutio kun on heidän mielestään niin ihmeellinen voima, että se synnyttää elämää kaikkialle universumiin. Ilman synnyttäjää tai suunnittelijaa.

Todellisuudessa darvinistiset prosessit – mutaatiot ja luonnonvalinta – eivät voi toimia ennen kuin elämä on jo syntynyt. Ne eivät siis pysty synnyttämään elämää, koska elämä syntyy vain elävästä – eikä vedystä tai kivestä.

Tuorein ehdotus on Jupiterin kuu Europa, joka New Scientistin jutun mukaan voisi kätkeä sisäänsä jonkinlaista elämää. Tutkijat olettavat, että Europan jääpeitteen alla on nestemäistä vettä, jossa taas ainakin mikrobit voivat lymytä.

Pieniä vihreitä miehiä sieltä tuskin löytyy.

Lähde:

Guttridge, Nicola, 2013. Astrophile: Europa's choppy ocean looks friendly to life New Scientist (1.12.).