keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Aukkoteorian perustelut ontuvat

Apollo 15 astronautti James Irwin uskoi Genesiksen luomiskuvaukseen. Kuva: NASA.




Joel Kontinen


Leo Loikkanen (Ristin Voitto 30) näyttää monien muiden tavoin uskovan, että Raamatun kahden ensimmäisen jakeen välissä on vuosimiljoonia kestänyt aukko. Hän marssittaa joukon todisteita näkemyksensä tueksi.

Niillä on yksi yhteinen piirre: Ne eivät tue aukkoteoriaa.

Aluksi hän sanoo Pietarin viittaavan esiaadamilliseen maailmaan puhuessaan vedenpaisumuksesta. Loikkainen ei ehkä ole huomannut, että sanojen merkitys on muuttunut vuosisatojen kuluessa.

Muinainen tarkoitti Pietarin päivinä tuhansien vuosien takaista aikaa. Uniformitaristisen ajattelun (eli hitaiden prosessien) sumentama nykyihminen taas ajattelee muinaisen viittaavan miljoonien vuosien päähän menneisyydessä.

Pietari viittasi muinaiseen maailmaan myös 1. kirjeessään: ”Jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana.” On loogisempaa uskoa, että Pietari viittasi yhteen ja samaan tuhotulvaan molemmissa kirjeissään.

Loikkanen perusteli uudelleenluomista replenish-sanalla. Englannin kieli on kuitenkin muuttunut King James -Raamatun ajoista. Tuolloin (1600-luvulla) verbi replenish tarkoitti täyttää. Nykyisin se tarkoittaa täyttää uudestaan.

Loikkanen mainitsi myös Apollo-astronautti James Irwinin ja kuukivet. Kirjassaan More Than Earthlings: An Astronaut’s Thoughts for Christ-centered Living (1983) Irwing sanoi:” Jumala loi kaiken tyhjästä kuutena päivän -- Jumala loi maan ensimmäisenä päivänä ja sitten, 72 tuntia myöhemmin neljäntenä päivänä, teki kuun, auringon ja loput universumista.”

Tämä ei oikein kuulosta aukkoteorialta.

Loikkanen ei ilmeisesti ole perehtynyt iänmääritysmenetelmien ennakko-oletuksiin. Meillä ei esimerkiksi ole mitään keinoa tarkistaa, mikä on kivien emä- ja tytärisotooppien alkuperäinen suhde. Emme edes tiedä, onko radioaktiivisten aineiden hajoamisnopeus aina ollut vakio. Monet geologiset tutkimukset viittaavat siihen, että se voi muuttua – hyvinkin paljon. Helium esimerkiksi haihtuu zirkonista niin vikkelästi, että se jo riittää kumoamaan myytin vuosimiljoonista.

Lähde:

Loikkainen, Leo. 2014. Nuori maa on harhaoppi.(mielipidekirjoitus) Ristin Voitto 30, 13 (23.7.)