maanantai 29. toukokuuta 2017

Merenneidot, mytologia ja evoluutio

Kuva: E. S. Hardy, public domain. (H. C. Andersenin sadun Pieni merenneito kuvitusta).





Joel Kontinen

Silloin kun tieteessä ei tapahdu uutta ja ihmeellistä, tiedeportaalit joutuvat tarjoamaan lukijoilleen juttuja, jotka eivät kaikilta osin ole kovin tieteellisiä.

Niinpä Live Science pohtii merenneitoja ja merenmiehiä, joita suomalaisessa mytologiassa on myös kutsuttu vetehisiksi.

Merenneidot ovat tuttuja Babylonian, Kreikan, Japanin ja Intian hindulaisessa mytologiassa. Ihmisen ja eläimen hybridejä ei niissä kaikesta päätellen pidetty kovin outoina.

Intia ja Kreikka olivat myös evoluution kehtoja.

Darvinistisessa evoluutiossa oletetaan lajien muuttuvan toisiksi vuosimiljoonien kuluessa, joten ei ole ihme, että monet olivat valmiita hyväksymään olioita, joissa on sekä ihmisen että eläimen piirteitä.

1800-luvulla huijarit näkivät merenneidoissa tilaisuuden ansaita hiukan ylimääräistä herkkäuskoisten kustannuksella. Jotkut keksivät niissä oman versionsa Piltdownin huijauksesta, jolla aikoinaan todisteltiin evoluutiota todeksi.

Venäläinen biologi Ilja Ivanov (1870-1932) yritti todistaa evoluution oikeaksi risteyttämällä ihmisen ja simpanssin.

Koe epäonnistui, ja Stalin jäi ilman hybridiarmeijaansa.

Genesiksen mukaan elävät olennot lisääntyvät lajiensa mukaan.

Genesiksen laji ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin nykybiologian käsite laji.

Jotkut ovat arvelleet, että manaatit tai merihevoset ovat voineet saada ihmiset kuvittelemaan, että he ovat nähneet merenneidon.

Lähde:

Radford, Benjamin. 2017. Mermaids & Mermen: Facts & Legends. Live Science (25.5.).