Turvallinen laskeutuminen – mehiläisten tapaan

Mehiläinen laskeutuu turvallisesti. Kuva: Muhammad Mahdi Karim,Wikipedia.

Joel Kontinen

Lentokoneet hidastavat vauhtia laskeutuessaan. Mutta jo ennen ihmiskunnan ilmailuhistorian alkua mehiläiset osasivat laskeutua turvallisesti.

Mehiläisillä ei ole stereonäköä, mutta ne pystyvät säätelemään sen, miten laskeutumisalue näkyy niiden näkökentässä.
Tutkijat saattavat soveltaa mehiläisten tekniikkaa lentäviin robotteihin.

Mehiläisten älykkäällä ratkaisulla ei ole mitään tekemistä sokeiden darvinististen prosessien kanssa.

Lähde:

How bees see a steady landing. Nature 503 (7474) : 8-9.

Kumpi oli ensin: DNA vai proteiinit? Evoluution muna vai kana -ongelma

Evoluutiolla on monia muna vai kana -ongelmia.




Joel Kontinen

Jokaisessa solussa proteiinit valmistavat ja korjaavat DNA:ta. DNA tarvitsee siis proteiineja. DNA:ssa on proteiinien valmistusohjeet, joten ilman DNA:ta meillä ei myöskään olisi
.

Kumpi oli ensin, DNA vai proteiinit? Evoluutiolta eivät tällaiset muna vai kana – ongelmat lopu kesken.

Luomisperspektiivistä katsottuna ongelmaa ei olekaan.

Lähde:

Thomas, Brian. 2013. Interdependence: A Conversation starter.Acts and Facts 42 (10): 13.

Kierteisgalaksit – ongelma vuosimiljardeille

Kierteisgalaksit ovat kuvauksellisia – ja arvoituksellisia. Kuva: ESA/NASA.



Joel Kontinen

Kierteisgalaksit tuottavat päänvaivaa vuosimiljardeihin uskoville tähtitieteilijöille. Jokin aika sitten emeritusprofessori Danny Faulkner osoitti, että astronomit eivät vieläkään ole keksineet yhtään uskottavaa selitystä sille, miksi monet galaksit ovat spiraalin muotoisia.

Spiraalien ei pitäisi kestää vuosimiljardeja.

1960-luvulla tutkijat sanoivat, että galaksien kierteet toimivat ääniaaltojen tavoin. Tämä jäi spekulaatioksi. Sitten avuksi huudettiin pimeä aine.

Turhaan.

Kierteisgalaksien olisi pitänyt menettää muotonsa jo monta miljoonia vuosia ennen meidän aikaamme.


Lähde:

Faulkner, Danny. 2010. Galaxies—Unexplained Spirals. Answers 6 (1): 54–56.

Evolutionisti Jerry Coynen sankarit – John Scopes ja Nelson Mandela

Nelson Mandela (ylimpänä). Kuva: South Africa The Good News / www.sagoodnews.co.za. Alimpana vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä tunnettu John Scopes. Kuva: Watson Davis, Smithsonian Institution.


Joel Kontinen

Voiko ihminen ihailla kahta vastakkaista asiaa? Ilmeisesti voi, jos hän on ateisti. Darvinistisen evoluution tunnetuimpiin puolustajiin lukeutuva Jerry Coyne ihastelee John Scopesia, liikunnanopettajaa, joka tuli tunnetuksi vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä, ja kuvautti itsensä tämän haudalla.

Hiljattain Coyne sanoi myös ihailevansa Nelson Mandelaa.

Scopes käytti opetuksessaan oppikirjana Hunterin Civic Biologyä, joka oli avoimen rasistinen ja markkinoi valkoisen ”rodun” ylemmyyttä. Sen mukaan ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Lisäksi Hunterin kirja mainosti rodunjalostuksen ylevyyttä.

Nelson Mandelan ajattelu erosi muutamalla valovuodella Scopesin ajan evolutionistien näkemyksistä.


Lähde:

Why Evolution Is True.

Science: käärmeen myrkky voi lievittää kipua, alentaa verenpainetta ja ehkä parantaa syöpiä

Myrkystä lääkettä. Kuva: Steve Jurvetson, Flikr (Creative Commons Attribution 2.0 Generic license).


Joel Kontinen

Uusimmassa Sciencessä on useita juttuja käärmeistä. Niiden myrkky ei ainoastaan lamauta tai tapa saalista, vaan siinä voi myös olla yllättäviä ominaisuuksia. Se voi lievittää kipua, alentaa verenpainetta ja ehkä myös parantaa syöpiä.

Myrkyistä on viime vuosina tullut kiinnostava tutkimuskohde.

Genesiksen perspektiivistä katsottuna uudet löydöt ovat kiehtovia. Ne auttavat selvittämään, miten vähäisillä muutoksilla peptideistä eli proteiineja pienemmistä aminohappoketjuista voi tulla myrkkyjä syntiinlankeemuksen jälkeisessä maailmassa ja miten myrkyistä voi taas tulla parantavia aineita.



Lähde:

Kupferschmidt, Kai. 2013. From Toxins to Treatments. Science 342 (6163): 1162–1164. (6.12.).

Krokotiilit syövät hedelmiä, uusi tutkimus kertoo

Banaania, kiitos. Uusi tutkimus osoittaa, että krokotiilit syövät myös hedelmiä.





Joel Kontinen

Luulimme, että krokotiilit ovat lihansyöjiä. Mutta uusi Journal of Zoologyssä julkaistu tutkimus osoittaa, että ne syövät myös hedelmiä.

Tutkijat seurasivat vapaina eläviä krokoja luonnossa, ja huomasivat, että ne pitivät hedelmistä.

He olivat aiemmin otaksuneet, että krokotiilien vatsasta löydetyillä hedelmien jäänteillä oli sama tehtävä kuin dinosaurusten syömillä kivillä eli pitää vatsa kunnossa. Havainnot kuitenkin osoittivat, että krokotiilit täydentävät ruokavalikoimaansa hedelmillä.

Hedelmiä syövä krokotiili tuo mieleen Genesiksen, jossa kaikkia eläimiä kuvaillaan kasvissyöjiksi.

Lähde:


Tennant, Jon. 2013. Are crocodiles secret fruit-lovers? The Conversation (11.11.)

Elämää Jupiterin kuussa?

Jupiterin kuun Europan pinta on kuin isorokon jäljiltä. Kuva: NASA/JPL/University of Arizona/University of Colorado).



Joel Kontinen

Evolutionistit eivät laita hanskoja naulaan kovin helposti. He eivät pidä siitä, että maapallo olisi mitenkään erikoinen paikka vaan odottavat elämää löytyvän myös muualta.

Evoluutio kun on heidän mielestään niin ihmeellinen voima, että se synnyttää elämää kaikkialle universumiin. Ilman synnyttäjää tai suunnittelijaa.

Todellisuudessa darvinistiset prosessit – mutaatiot ja luonnonvalinta – eivät voi toimia ennen kuin elämä on jo syntynyt. Ne eivät siis pysty synnyttämään elämää, koska elämä syntyy vain elävästä – eikä vedystä tai kivestä.

Tuorein ehdotus on Jupiterin kuu Europa, joka New Scientistin jutun mukaan voisi kätkeä sisäänsä jonkinlaista elämää. Tutkijat olettavat, että Europan jääpeitteen alla on nestemäistä vettä, jossa taas ainakin mikrobit voivat lymytä.

Pieniä vihreitä miehiä sieltä tuskin löytyy.

Lähde:

Guttridge, Nicola, 2013. Astrophile: Europa's choppy ocean looks friendly to life New Scientist (1.12.).