Evolutionistin kummajainen: Viikunapistiäinen eli 50 miljoonaa vuotta ennen viikunoiden ilmaantumista

Viikunapistiäinen (Blastophaga psenes). Kuva: Anthony Bain, Wikipedia.




Joel Kontinen

Evolutionistien ajoitusongelmat pahenevat kaiken aikaa. Tuorein esimerkki on viikunapistiäinen (Blastophaga psenes), joka pölyttää viikunan.

Ongelma on hankala: ilman viikunapistiäisiä ei olisi viikunoita, ja ilman viikunoita ei olisi viikunapistiäisiä.

Evoluution kannattajat eivät kuitenkaan voi mitään ”115 miljoonaa” vuotta vanhalle fossiilille, joka heidän harmikseen muistuttaa suuresti aikamme viikunapistiäisiä (eli on elävä fossiili).

Viikunat ilmaantuivat evoluution mukaan vasta 50 miljoonaa vuotta myöhemmin.

Ratkaisu? Evolutionistit ovat sepittäneet tarinan, jonka mukaan viikunapistiäinen eli aluksi symbioosissa viikunankaltaisen kasvin kanssa – jonka olemassaolosta ei ole pienintäkään todistetta.

Mutta kuten C. Darwinin seuraajat muistanevat, hyvää teoriaa ei kannata pilata turhilla todisteilla.

Lähde:

Ancient 'Fig Wasp' Lived Tens of Millions of Years Before Figs Science Daily 5.12.2013.

Pehmeät kudokset horjuttavat uskoa vuosimiljooniin

Archaeopteryxistä löytyi pigmenttiä.





Joel Kontinen

Proteiinit ja pehmeät kudokset eivät kestä ikuisesti. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin löytäneet niitä fossiileista yhä enemmän. Kulunut vuosi on ollut tässä mielessä antoisa.

Dinosauruksen luusta on löytynyt sekä osteosyyttejä että kollageenia. Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan kollageeni on 190 miljoonaa vuotta vanhaa.

Tutkijat uskovat kollageenin kestävän enintään miljoona vuotta, joten jossain lienee vähintään virheenpoikanen.

Lisäksi "150 miljoonaa" vuotta vanhasta Archaeopteryxistä (“liskolinnusta”) löytyi pigmenttiä, joka voi olla peräisin vain sulista.

On liki mahdotonta uskoa, että pigmentti kestäisi noin kauan. Loogisin selitys on se, että fossiilit ovat nuorempia kuin mitä kuvitellaan.



Lähde:

Thomas, Brian. 2013. Best Creation News of 2013: Tissue Fossils. ICR.

Kun ennustus toteutuu: Miika, Jeesus ja Betlehem

Jeesuksen synnyinkaupunki näyttää nykyisin tältä. Kuva: Maysa Al Shaer, Wikipedia.




Joel Kontinen


Säätieteilijät eivät välttämättä kykene ennustamaan seuraavan päivän säätä paikkansapitävästi. Mitä meidän tulisi siis ajatella ennustuksesta, joka annettiin 700 vuotta ennen kuin se toteutui tarkasti?

Profeetta Miika ilmoitti Jumalan sanana, että Betlehemissä syntyisi hallitsija, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista” (Miika 5:1).

Muut Vanhan testamentin profeetat ennustivat muita yksityiskohtia Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja jopa ylösnousemuksesta.

Ne kaikki puhuvat meille Raamatun luotettavuudesta. Jumala on ajan tuolla puolen, joten Hän tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Pekka Reinikainen: Kamelin ominaisuudet kertovat luomisesta

Kameli on luotu selviytymään aavikolla.




Joel Kontinen


Pekka Reinikainen kirjoittaa tuoreessa Raamattu Kansalle -järjestön uutiskirjeessä kameleista, joita ilman aavikoiden asukkaiden olisi vaikea tulla toimeen.

Ynseältä vaikuttava kameli pystyy taivaltamaan 200 kilometriä vuorokaudessa ratsastaja selässään.

Kameli on luotu elämään autiomaassa: ”Kamelin tuuheat silmäripsit suojaavat tuulessa pöllyävältä erämaan hiekalta. Sieraimet sulkevat pölyn ulos. Huulet ovat paksut ja kestävät erämaan karheiden kasvien hamuamista. Ne raajojen kohdat, jotka joutuvat kuuman hiekan kanssa kosketuksiin kamelin käydessä makuulle, on suojattu paksulla nahalla. Kyttyrä on pehmytkudosta, jonka sisällä ei ole luustoa, ja toimii rasvavarastona. - - Rasva on kyttyrässä eikä nahan alla parhaan mahdollisen lämmönsäätelyn turvaamiseksi.”

Reinikainen mainitsee monia muita ominaisuuksia, jotka kertovat luomisesta: kameli pystyy juomaan suolapitoista vettä ja kestää ällistyttävän hyvin nestehukkaa – se voi menettää jopa 40 prosenttia painostaan ja silti säilyä hengissä. Veren punasolujen soikeus ja solukalvojen kestävyys takaavat sen, että kameli selviytyy äärioloissa.

”Paksu turkki ja rasvakyttyrä eristävät kamelin kehon ja estävät sen lämpötilan nousun hikoilulämpötilaan, jossa vedenhukka olisi suurimmillaan.”

Kameli on kaikin tavoin luotu selviytymään autiomaassa.


Lähde:

Reinikainen, Pekka. 2013. Kameli – Jumalan luoma apu erämaassa idän tietäjille. Raamattu Kansalle -uutiskirje 4/2013.

Grand Canyon: miten kallio voi pysyä pehmeänä vuosimiljoonia?

ICR:n geologi John Morris kirjoitti hiljattain Grand Canyonin kerrostumista.



Joel Kontinen

Uskosta vuosimiljooniin voi koitua kiinnostavia seurauksia. Eri puolilla maailmaa on kallioita, joiden on täytynyt säilyä pehmeinä ällistyttävän pitkiä aikoja.

Esimerkiksi Grand Canyonissa on kallioita, joiden on täytynyt muotoutua pehmeinä, muuten ne olisivat rojahtaneet alas. Ne ovat taipuneet ennen kuin ne ehtivät kovettua – ja evolutionistien mukaan siihen on täytynyt kulua miljoonia vuosia.

Se on täysin mahdotonta.

Lisäksi kerrostumien välistä puuttuu kaikki merkit kymmenien miljoonien vuosien eroosiosta.

Lähde:

Morris, John D. 2013. Soft-Sediment Deformation: Recent Flood Evidence. Acts and Facts 42 (10): 16 -17.

Kivikautinen kaupunki kertoo Vanhan testamentin luotettavuudesta

Muinaiset kansat olivat eteviä, Answers-lehden artikkeli kertoo.



Joel Kontinen


Skeptikot olettivat, että kivikauden ihmiset olivat primitiivisiä. Arkeologia kuitenkin kertoo jotain vallan muuta.

Nykyisessä Turkissa sijaitseva Catalhöyuk oli puoli kilometriä pitkä kaupunki alueella, jolla Vanhassa testamentissa mainitut heettiläiset asuivat.

Skeptikot kiistivät pitkään heettiläisten olemassaolon, kunnes todisteita näistä löytyi muinaisjäännöksistä.

Arkeologian löydöt ovat muuttaneet käsityksemme muinaisista kansoista. Aikana, jolloin evolutionistien mukaan ihmiset olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, muinaiset ihmiset elivät kaupungeissa, viljelivät vehnää, herneitä ja linssiä. He pitivät ankkoja ja hanhia ja keräsivät esimerkiksi manteleita.

Heillä oli lampaita, vuohia ja koiria, ja he pitivät karjaa. Catalhöyukin asukkaat ilmeisesti kävivät kauppaa yli tuhat kilometriä etelämpänä sijaitsevan Jerikon kanssa.

Mitä enemmän saamme tietää muinaisista kansoista, sitä enemmän he muistuttavat Raamatun kuvausta heistä.


Lähde:

Smith, David B. 2013. Catalhöyuk – The First City After Babel? Answers 8 (4): 28 -31.

Jupiter muistuttaa meitä Genesiksestä

Joel Kontinen

Jupiter on 318 kertaa Maata massiivisempi. Se suojaa meitä asteroidien iskuilta, koska se isompana vetää ne puoleensa.

Jupiter on kuin aurinkokunta pienoiskoossa. Osa sen kuista on suurempia kuin Merkurius. Jupiter tuottaa päänvaivaa vuosimiljardeihin uskoville, koska sen magneettikenttä on yhä voimakas.

Magneettikentän olisi pitänyt heikentyä 4,6 miljardissa vuodessa – mutta se ei ole.

Lähde:

Lisle, Jason. 2013. The Solar System: Jupiter. Acts and Facts 42 (12): 10 – 12.