Ateisti myöntää: ”On ateisteja, joille jumalankieltäminen on oma uskontonsa”

Ateisteilla on hyvin uskonnollisia symboleja. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Vapaa-ajattelija Petri Karisma myöntää, että menneinä vuosina ateistit olivat änkyrähenkisiä ja että heillä oli tapana esittää jyrkkiä mielipiteitä julkisuudessa.

Jerry Coyne, PZ Myers ja Richard Dawkins näyttävät harrastavan sitä edelleenkin.

”On ateisteja, joille jumalankieltäminen on oma uskontonsa”, Karisma myöntää. Esimerkiksi varhaiskristillisen kalasymbolin korvaaminen Darwin-kalalla ja darwininpäivän vietto kertovat siitä, että ateistit voivat olla hyvin uskonnollisia.

Vaikka jumalankieltäjä on ateismin synonyymi, Karisma sanoo, että ateistit eivät ”kiellä mitään, vaan ateismi on puutostila. Meillä ei ole tarvetta metafyysisille olennoille.”

Tämä on erittäin subjektiivinen tulkinta. Luomisen jäljet ovat täysin ilmeisiä luomakunnassa, joten heidän täytyy kieltää ne. Apostoli Paavali toteaa:

”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.” (Room. 1:19–20.)

Elämän synty ja monimuotoisuus kertovat selvästi Jumalasta. Luonnonlait kuvaavat, miten asiat ovat, mutta ne eivät kykene synnyttämään mitään elävää. Elämä tulee vain elävästä.

Ateistien täytyy turvautua epäloogiseen ajatteluun ja kieltää faktoja voidakseen pitää ideologiansa edes jollain tavoin koossa.


Lähde:

Ellilä, Tiina. 2014. ”Ateisti luo elämänsä tarkoituksen itse”. Aamulehti 23. 2., B27.

Vanhustutkija Antti Hervonen satuilee evoluutiosta

Mitä olisi evoluutio ilman apinatarinoita?




Joel Kontinen

Gerontologian emeritusprofessori Antti Hervonen intoutui äskettäin etsimään darvinistista selitystä vanhenemisesta:

”Aivot ovat tarinan heikko kohta. Evoluution synkkä sanoma kertoo kertakäyttökehosta, jonka ei alunperinkään [sic] ole ollut tarkoitus pysyä hengissä vanhuuteen saakka. Geneettinen energia tähtää menestykselliseen lisääntymiseen ja voimavarat on jaettu nuoruudelle. Myöhemmin huoltosopimukset sanotaan irti. Rapistuminen alkaa kiihtyä. Korjaaminen käy kalliiksi.

On suorastaan ihme, että aivomme toimivat kohtuullisesti näinkin kauan.”

Tämä on tyypillistä darvinistista satuilua, jolla pyritään selittämään se, mistä ei tiedetä. Evolutionistit pitivät valtaosaa perimästämme roskana vielä muutama vuosi sitten, ja sitä ennen olimme täynnä surkastumia.

Evolutionistit leipoivat sekä roska-DNA:sta että surkastumista uskomattomia tarinoita, joista he sittemmin ovat joutuneet luopumaan. Tarinointi kuitenkin jatkuu.

Professori Hervonen on oikeassa siinä, että evoluution sanoma on synkkä. Mutta onneksi evoluution sanoma ei pidä paikkaansa. Ihmisen vanhenemista ei tarvitse selittää evoluutiolla.

Aivojen vanhenemista voi sitä paitsi hidastaa – joskaan ei täysin estää – terveillä elämäntottumuksilla, esimerkiksi liikkumalla tarpeeksi ja suosimalla Välimeren ruokavaliota. Oliiviöljy, pavut, pähkinät ja kala pitävät myös dementian loitolla pitempään kuin darvinistiset keinot.


Lähde:

Hervonen, Antti. 2014. Vanhuuslääketiede on ongelmissa. Aamulehti 24.2., B14.

Miksi Jumala ei pysäyttänyt tsunamia? ateisti kysyy, tavallaan

Maaliskuussa 2011 tsunami iski Japaniin. Kuva: U.S. Navy, Wikipedia.



Joel Kontinen

”Ateisteilla ei ole luonnon ulkopuolista voimaa, joka voisi vaikuttaa luonnonlakeihin ja vaikka pysäyttää tsunamin”, sanotaan Aamulehden tuoreessa haastattelussa, jossa tentattavana on vapaa-ajattelijana itseään pitävä Petri Karisma.

Väite on kiinnostava: mistä ateisti tietää, että Jumala ei kykene pysäyttämään tsunamia? Karisma ei ehkä ole pohtinut heittoaan kovin perusteellisesti, koska yleensä tsunami aiheuttaa suurta tuhoa vain alueilla, joilla ihminen on muokannut rannikkoa perusteellisesti ja esimerkiksi hakannut maata suojaavat mangrovemetsät. Vuonna 2004 Intian valtameren saaret, joiden mangrovemetsät olivat tallella, eivät kärsineet juuri lainkaan vahinkoja.

Toiseksi luonnonlait vain kuvaavat, mitkä lainalaisuudet vaikuttavat luonnossa nykyisin. Ne eivät kerro, miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Aakkoset esimerkiksi kuvaavat, millaisia symboleita voin käyttää kirjoittaessani tätä blogikirjoitusta, mutta ne eivät synnytä itse kirjoitusta. Sama pätee myös kaiken alkuperään.

”Ateistin pitää luoda oma tarkoituksensa elämälleen”, Karisma sanoo.

Jotkut ateistit voivat sanoa luovansa elämänsä tarkoituksen itse, mutta toiset – etenkin Jerry Coyne – eivät usko, että vapaata tahtoa on edes olemassa. Vapaa-ajattelija ei toisin sanoen Coynen mukaan kykene ajattelemaan vapaasti. Kaikki on siis pelkistettävä atomien liikkeeksi, jossa mitään pohjimmaista tarkoitusta ei edes ole.


Lähde:

Ellilä, Tiina. 2014. ”Ateisti luo elämänsä tarkoituksen itse”. Aamulehti 23. 2., B27.

Miten kasvit selvisivät vedenpaisumuksesta?

Mangrovemetsät viihtyvät vedessä. Kuva: US National Oceanic and Atmospheric Administration.




Joel Kontinen


Skeptikot ovat monesti yrittäneet haastaa Nooan ajan vedenpaisumuksen historiallisuuden väittämällä, että kasvit eivät olisi voineet selvitä oltuaan liki vuoden veden alla.

Hiljattain amerikkalainen mediapersoona Bill Nye toisti tämän myytin väittelyssään AiG:n Ken Hamin kanssa.

Nye ei näyttänyt muistavan, että nykyisinkin mangrovemetsät kasvavat monesti suolavedessä eivätkä näytä kärsivän siitä nimeksikään.

Lisäksi monet kasvit kasvavat yksinomaan vedessä. Esimerkiksi rentukat, lumpeet ja ulpukat ovat siinä kuin kotonaan.

Charles Darwin teki kokeita uittamalla siemeniä vedessä. Hän huomasi, että ne itivät hyvin, vaikka ne olisivat olleet pitkään vedessä.

Lähde:

Wright, David. 2012. How Did Plants Survive the Flood? Answers in Genesis.

Kun rotta kasvaa lampaan kokoiseksi – evoluutiospekulaatioita Aamulehdessä

Aamulehti spekuloi rottien evoluutiolla. Kuva: National Park Service.




Joel Kontinen

Aamulehti spekuloi rottien tulevaisuudella.

Rotat ovat sopeutuneet erittäin hyvin erilaisiin oloihin ja syrjäyttäneet monia kotoperäisiä lajeja eri puolilla maailmaa.

Geologi Jan Zalasiewicz Leicesterin yliopistosta arvelee, että kaikista lajeista juuri rotta täyttää parhaiten ne ekologiset lokerot, jotka jäävät tyhjiksi, jos isot nisäkkäät kuolevat sukupuuttoon.

Zalasiewicz toistaa evolutionistien käsityksen siitä, että nisäkkäät olivat dinosaurusten kaudella korkeintaan hiiren tai rotan kokoisia, koska niillä ei ollut tilaa kasvaa isommiksi.

Näkemys on sikäli ongelmallinen, että evoluution kannattajat ajoittavat kalliot fossiileilla ja fossiilit kallioilla, joten ajoitukset pyörivät kehässä, josta ei ole pikaista ulospääsyä. Eli jos he löytävät ison nisäkkään, he ajoittavat kerrostuman muitta mutkitta nuoremmaksi.

Tulevaisuuden ennustaminen on lisäksi helpompaa kuin menneisyyden ennustaminen, jossa evolutionistit ovat monesti niittäneet kunniaa spekulaatioillaan.

Meidän on hyvä muistaa, että rotta säilyy rottana riippumatta siitä, miten suureksi se kasvaa.



Lähde:

Timonen, Ilkka. 2014. Tulevaisuuden rotta on lampaan kokoinen? Aamulehti 10.2., A10.

Haastaako uusi kamelitutkimus Vanhan testamentin luotettavuutta?

Kameleista on Lähi-idässä tullut arkeologinen kiista.



Joel Kontinen

Genesis kertoo liki 4 000 vuotta sitten eläneen patriarkka Abrahamin kameleista. Hiljattain Tel Avivin yliopiston arkeologit Erez Ben-Yosef ja Lidar Sapir-Hen kuitenkin väittivät, että kesyjä kameleita alettiin käyttää Israelin alueella vasta tuhat vuotta Abrahamin ajan jälkeen.

Ben-Yosef ja Sapir-Hen tutkivat muinaisten kuparisulattomien lähistöltä löytyneitä luita ja sanovat, että heidän löytönsä osoittaa, että Vanhan testamentin kuvaus ei pidä paikkaansa.

Näyttäisi siltä, että he päättelevät hiukan liian hätäisesti. Muut tutkijat arvelevat, että kameleita käytettiin kuormaeläiminä jo kauan ennen Abrahamin aikaa esimerkiksi Arabian niemimaalla ja Persiassa.

Abraham oli kotoisin Urista, joka sijaitsi nykyisessä Irakissa. Hän asui lähellä seutuja, joissa oli kesyjä kameleita jo paljon aikaisemmin kuin Israelissa.

Lisäksi Abraham oli hyvin varakas heimopäällikkö, jolla oli yli 300 palvelijaa. Hänellä oli varaa hankkia kameleita Mesopotamiasta.

Kuparisulattomien luut osoittavat korkeintaan sen, että kameleita ei käytetty kovin varhain kuormaeläiminä kaivoksilla.

Arkeologia ei tähän mennessä ole kyennyt kumoamaan ainuttakaan Vanhan testamentin historiallista kuvausta. Se on sitä paitsi todentanut 50 VT:n henkilön historiallisuuden.

Lähde:

Wiener, Noah. 2014. Camel Domestication History Challenges Biblical Narrative. Biblical Archaeology Society (7.2.)

Kuoleman kulttuuria ystävänpäivälahjaksi: Belgian parlamentti hyväksyi lasten eutanasian

Jean Fouquet: Kuolema viikatemiehenä (1460). Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Belgian parlamentti hyväksyi lasten eutanasian sattuvasti ystävänpäivän aattona. Päätös kuvastaa Euroopan jälkikristillistä ajattelua, jossa näennäisesti pyritään lievittämään kärsimystä, mutta joka todellisuudessa voi johtaa yhä lisääntyvään tappamiseen.

Eutanasian puolustajat ovat pukeneet kriteerinsä mahdollisimman ihmisystävälliseen muotoon. Kun laki astuu voimaan, lapset, jotka ovat "toivottamassa lääketieteellisessä tilanteessa, kärsivät jatkuvista ja sietämättömistä kivuista, joita ei voi lievittää ja jotka aiheuttavat kuoleman lyhyellä aikavälillä" voivat pyytää, että heidät tapetaan.

Kukaan ei pysty mittaamaan lääketieteellistä toivottomuutta eikä lasten tai heidän edunsaajiensa pyrkimyksiä objektiivisesti.

Näin kuoleman kulttuuri vahvistuu evoluutiouskon kyllästämässä Euroopassa. Luonto-ohjelmistaan tunnettu Sir David Attenborough luonnehti ihmistä ruttotaudiksi, joten meidän ei pidä ihmetellä, jos ihmisen surmaamista ei paheksuta niin suuresti kuin joskus ennen.

Lähde:

Belgia hyväksyi lasten eutanasian. Helsingin Sanomat 13.2. 2014.

Sopivasti Darwininpäiväksi: pehmeitä kudoksia kambrikaudelta ja muita ongelmia evoluutiolle

Trilobiitti haastaa darvinistisen ajattelun.


Joel Kontinen

Nature Communications julkaisi sopivasti Darwininpäivän (12.2.) aattona tutkimuksen, joka lisää darvinistien tuskaa.

Lehti raportoi Kanadasta löydetyistä pehmeäkuorisista fossiileista, joiden uskotaan olevan 500 miljoonaa vuotta vanhoja ja edustavan kambrikauden räjähdystä.

Eläimet ovat säilyneet paremmin kuin ennen tätä löydetyt kambrikauden eläimet. Fossiileissa näkyy esimerkiksi verkkokalvoja, sarveiskalvoja, sisäelimiä ja suolia.

Evoluutiosta ei sen sijaan näkynyt merkkiäkään.


Lähde:

Caron, Jean-Bernard et al. 2014. A new phyllopod bed-like assemblage from the Burgess Shale of the Canadian Rockies. Nature Communications 5 (11.2.).

Vompatti ja metsämurmeli – evoluution kummajaiset

Vompatti muistuttaa metsämurmelia mutta ei ole sille sukua.



Joel Kontinen

Evolutionisti uskoo, että ihminen ja simpanssi ovat lähisukulaisia, vaikka viime aikojen tutkimukset osoittavat meidän ja Pan troglodytesin geneettisen eron olevan 30 prosentin luokkaa.

Evolutionisti ei usko, että vompatti ja metsämurmeli ovat lähisukulaisia, vaikka ne näyttävät vähintään serkuilta.

Vompatti on australialainen pussieläin. Metsämurmeli (Marmota monax) taas on istukallinen nisäkäs. Pussieläinten ei darvinistisen ajattelun mukaan pitäisi näyttää istukallisilta eläimiltä, koska niiden oletettu yhteinen kantaisä eli kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Mutta monet Darwinin elämänpuun eri oksilla kököttävät eläimet näyttävät hämmästyttävän samanlaisilta.

Evolutionisteilla on iso kova pähkinä purtavaksi.

Vanhimmat ihmisen jalanjäljet Euroopassa tuottavat ongelmia

Laetolin jalanjälkien malli japanilaisessa museossa. Kuva Wikipediasta. (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).



Joel Kontinen

Viime toukokuussa raju myrsky kulutti kallioita Norfolkissa Isossa-Britanniassa ja paljasti 49 jalanjälkeä. Vesi peitti jalanjäljet kahdessa viikossa, mutta sitä ennen tutkijat olivat ehtineet kuvata jäljet ja rakentaa niistä kolmiulotteiset kuvat.

Liverpool John Moores Universityn tutkija Isabelle De Groote ja kollegat olettavat, että Homo antecessor-lajiin kuuluvat esi-isämme jättivät jalanjäljet 850 000–950 000 vuotta sitten.

Tutkijat arvioivat jälkien iän samasta kerrostumasta löydettyjen ja myöhemmin kuolleiden eläinten (esimerkiksi hirvien) fossiileista ja kasvien jäännöksistä. Samalta rannalta aiemmin löydetyt kivityökalut ja työstetyt luut vahvistivat tutkijoiden käsitystä ajoituksesta.

Tohtori De Groote uskoo, että vain pystyssä kävelevä ihminen on voinut jättää nämä jalanjäljet, jotka muodoltaan muistuttavat suuresti Tansanian kuuluisia Laetolin jälkiä.

Laetolin jalanjäljet tuottavat päänvaivaa evolutionisteille, koska heidän mielestään ne ovat yli 3 miljoonaa vuotta vanhoja ja tuolloin nykyihminen ei vielä ollut ilmaantunut.

On oikeastaan absurdia, että jalanjäljet kestävät 900 000 vuotta, mutta vesi turmelee ne liki silmänräpäyksessä. Sellaista on usko vuosimiljooniin.

Iänmääritysmenetelmät ovat tunnetusti ongelmallisia, joten ikivanhojen jälkien ajoittaminen on melkoista arpapeliä.


Lähde:

Coghlan, Andy. 2014. Oldest human footprints outside Africa found in UK. New Scientist (7.2.).

Liskot, linnut, dinosaurukset ja nisäkkäät samassa joukkohaudassa Kiinassa – evolutionistit ihmeissään

Nooan ajan vedenpaisumus selittää parhaiten, miksi erilaiset eläimet päätyivät samaan joukkohautaan.




Joel Kontinen

Tutkijat pohtivat äskettäin Nature Communicationissa, miten liskot, linnut, dinosaurukset ja nisäkkäät päätyivät samaan joukkohautaan Kiinassa. Pulmaa mutkistaa se, että joukossa on myös makeanveden eläimiä. Tutkijat arvelevat, että laavavirrat tappoivat nämä eläimet, joiden fossiilit ovat säilyneet ällistyttävän hyvin.

Nanjingin yliopiston tutkija Baoyu Jiang ja kollegat liittivät tutkimukseensa myös kuvia pehmeistä kudoksista, joiden he uskovat säilyneen 120–130 miljoonaa vuotta.

He voivat olla oikeilla jäljillä, joskin näiden fossiilien ajoitukseen ei ole luottamista. Monet luomiseen uskovat tiedemiehet arvelevat, että tulivuorten purkautuivat ainakin vedenpaisumuksen alussa.


Lähde:


Jiang, Baoyu & al. 2014. New evidence suggests pyroclastic flows are responsible for the remarkable preservation of the Jehol biota. Nature Communications 5 (4.2.)

Evolutionistien uusi muna vai kana -ongelma: kumpi oli ensin, viikunapistiäinen vai viikuna?

Tällä viikunapuulla on leveyttä.



Joel Kontinen


Australiassa kasvava jättiviikunapuuta Ficus macrophylla eli Moreton Bay Fig ei olisi olemassa ellei Pleistodontes froggatti -pistiäinen pölyttäisi sitä.

Ja tämä viikunapistiäinen kykenee lisääntymään ainoastaan Ficus macrophyllan kukassa. Ilman viikunaa ei olisi pistiäistä, ja ilman pistiäistä ei olisi viikunaa.

Niiden on täytynyt ilmaantua samanaikaisesti, muuten kumpaakaan ei olisi olemassa.

Ficus macrophylla on sikäli erikoinen puu, että se tiputtaa oksistaan ilmajuuria, jotka aikanaan ulottuvat maahan, juurtuvat ja alkavat kannattaa oksia. Näistä juurista muodostuu leveä rungosto.

Kengurunhäntäpuu – kuivan maan elävä fossiili

Kengurunhäntäpuu on elävä fossiili.




Joel Kontinen

Kengurunhäntäpuu (Xanthorrhoea) eli ruohopuu on elävä fossiili, joka evolutionistien mukaan kehittyi hyvin varhain kasvikunnan historiassa.

Kengurunhäntäpuita kasvaa monin paikoin Queenslandissa ja Victoriassa eli Australian länsi- ja eteläosissa. Ne ovat saaneet nimensä rungosta, joka kuivettuaan muistuttaa kengurun häntää.

Ruohopuu voi elää 600-vuotiaaksi. Se viihtyy kuivassa ja karussa maastossa, kestää metsäpaloja ja kuivuutta ja kukkii monesti sen jälkeen, kun maa on palanut karrelle.

Opossumit, nektarinsyöjälinnut ja hyönteiset juovat sen valkoisten kukkien mettä. Australian alkuperäisasukkaat (abot) söivät sen siemeniä ja valmistivat puusta aseita. Varhaiset siirtolaiset tekivät siitä suitsuketta, saippuaa, äänilevyjä ja kestävää liimaa.

Elävien fossiilien luettelo on yllättävän pitkä.

Babylonialaisen Nooan arkin savitaulu otsikoissa

Oikea arkki saattoi näyttää tältä.




Joel Kontinen

Miltei jokaisella kansanryhmällä on oma kertomuksensa suuresta tulvasta, joka tuhosi muinaisen maailman. Kertomuksissa on paikallisia eroja, mutta niiden ydinsanoma on yllättävän samankaltainen.

British Museumin tutkija Irving Finkel uskoo löytäneensä kaikkien vedenpaisumuskertomusten isoäidin. Hän sai brittiläiseltä keräilijältä babylonialaisen savitaulun, joka kertoo vedenpaisumuksesta ja pyöreästä arkista.

Finkelin mukaan älypuhelimen kokoiseen savitauluun kaiverrettu kertomus on tuhat vuotta vanhempi kuin Genesiksen kuvaus Nooasta ja vedenpaisumuksesta. Hän uskoo, että kertomus on peräisin ajalta 1900–1700 eKr.

Kertomuksen sankari on Atra-hasıs, joka kuulee tulevasta tuomiosta ja rakentaa arkin.

Babylonialainen arkki oli pyöreä niin kuin Irakin nykyiset jokiveneet, ja sen läpimitta oli osapuilleen 70 metriä ja laitojen korkeus 6–7 metriä. Nooan arkki oli huomattavasti pidempi, ehkä yli 150 metriä, ja siinä oli kolme kantta.

Finkelin kääntämän savitaulun arkki on huomattavasti merikelpoisempi kuin Gilgamesh-eepoksen kuutionmuotoinen alus, mutta jo alusten mitat viittaavat siihen, että Genesiksen kuvaus on alkuperäinen ja kaikki muut jossain määrin turmeltuneita muunnelmia siitä.

Finkel uskoo, että Genesis kirjoitettiin vasta silloin, kun Israel oli pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa. Jeesus sitä vastoin osoitti evankeliumeissa, että Mooses kirjoitti Genesiksen – ja Mooses eli viitisensataa vuotta ennen pakkosiirtolaisuutta, joten meidän kannattaa mieluummin uskoa evankeliumien kirjoittajia kuin Finkelia.

Lähde:

Finkel, Irving. 2014. Noah's Ark: the facts behind the Flood. The Telegraph 19.1.