Joel Kontinen
Vapaa-ajattelija Petri Karisma myöntää, että menneinä vuosina ateistit olivat änkyrähenkisiä ja että heillä oli tapana esittää jyrkkiä mielipiteitä julkisuudessa.
Jerry Coyne, PZ Myers ja Richard Dawkins näyttävät harrastavan sitä edelleenkin.
”On ateisteja, joille jumalankieltäminen on oma uskontonsa”, Karisma myöntää. Esimerkiksi varhaiskristillisen kalasymbolin korvaaminen Darwin-kalalla ja darwininpäivän vietto kertovat siitä, että ateistit voivat olla hyvin uskonnollisia.
Vaikka jumalankieltäjä on ateismin synonyymi, Karisma sanoo, että ateistit eivät ”kiellä mitään, vaan ateismi on puutostila. Meillä ei ole tarvetta metafyysisille olennoille.”
Tämä on erittäin subjektiivinen tulkinta. Luomisen jäljet ovat täysin ilmeisiä luomakunnassa, joten heidän täytyy kieltää ne. Apostoli Paavali toteaa:
”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.” (Room. 1:19–20.)
Elämän synty ja monimuotoisuus kertovat selvästi Jumalasta. Luonnonlait kuvaavat, miten asiat ovat, mutta ne eivät kykene synnyttämään mitään elävää. Elämä tulee vain elävästä.
Ateistien täytyy turvautua epäloogiseen ajatteluun ja kieltää faktoja voidakseen pitää ideologiansa edes jollain tavoin koossa.
Lähde:
Ellilä, Tiina. 2014. ”Ateisti luo elämänsä tarkoituksen itse”. Aamulehti 23. 2., B27.
Tekstit
