Joel Kontinen
Viime toukokuussa raju myrsky kulutti kallioita Norfolkissa Isossa-Britanniassa ja paljasti 49 jalanjälkeä. Vesi peitti jalanjäljet kahdessa viikossa, mutta sitä ennen tutkijat olivat ehtineet kuvata jäljet ja rakentaa niistä kolmiulotteiset kuvat.
Liverpool John Moores Universityn tutkija Isabelle De Groote ja kollegat olettavat, että Homo antecessor-lajiin kuuluvat esi-isämme jättivät jalanjäljet 850 000–950 000 vuotta sitten.
Tutkijat arvioivat jälkien iän samasta kerrostumasta löydettyjen ja myöhemmin kuolleiden eläinten (esimerkiksi hirvien) fossiileista ja kasvien jäännöksistä. Samalta rannalta aiemmin löydetyt kivityökalut ja työstetyt luut vahvistivat tutkijoiden käsitystä ajoituksesta.
Tohtori De Groote uskoo, että vain pystyssä kävelevä ihminen on voinut jättää nämä jalanjäljet, jotka muodoltaan muistuttavat suuresti Tansanian kuuluisia Laetolin jälkiä.
Laetolin jalanjäljet tuottavat päänvaivaa evolutionisteille, koska heidän mielestään ne ovat yli 3 miljoonaa vuotta vanhoja ja tuolloin nykyihminen ei vielä ollut ilmaantunut.
On oikeastaan absurdia, että jalanjäljet kestävät 900 000 vuotta, mutta vesi turmelee ne liki silmänräpäyksessä. Sellaista on usko vuosimiljooniin.
Iänmääritysmenetelmät ovat tunnetusti ongelmallisia, joten ikivanhojen jälkien ajoittaminen on melkoista arpapeliä.
Lähde:
Coghlan, Andy. 2014. Oldest human footprints outside Africa found in UK. New Scientist (7.2.).
Tekstit
