sunnuntai 9. lokakuuta 2016

En-Gedin käärö: Leviticus (3. Mooseksen kirja) on säilynyt muuttumattomana liki 2 000 vuotta



Juutalaiset kirjurit tekivät tarkkaa työtä. Kuva: Underwood & Underwood, National Geographic 26 ( 6), 1914.




Joel Kontinen

Monet skeptikot olettavat, että Raamatun teksti on vuosituhansien kuluessa muuttunut moneen kertaan.

Kuolleenmeren kääröt osoittivat, että Vanha testamentti on säilynyt käytännössä muuttumattomana tuhat vuotta.

Äskettäin Kentuckyn yliopiston professori Brent Seales kollegoineen onnistui virtuaalisesti avaamaan pahasti palaneen 1700 vuotta vanhan Vanhan testamentin käsikirjoituksen ja lukemaan tekstin.

Seales ja kollegat raportoivat työstään Science Advances -tiedelehdessä. Käärö sisältää osia Kolmannesta Mooseksen kirjasta (Leviticus). Se löytyi jo 1970-luvulla, mutta oli palanut pahasti.

En-Gedin käärö osoittaa, miten hämmästyttävän tarkasti juutalaiset kirjurit ovat jäljentäneet Vanhan testamentin tekstiä. Se on liki identtinen keskiaikaisen masoreettisen tekstin kanssa.

Raamattu ei ole kokoelma muinaisten paimentolaisten tarinoita, vaan se kertoo todellisista ihmisistä, jotka elivät tietyssä maantieteellisessä paikassa tiettynä historiallisena aikana.

Monet arkeologiset löydöt vahvistavat Raamatun luotettavuuden.

Muinaisissa muistomerkeissä mainitaan 50 Vanhan testamentin henkilöä. Jotkin niistä kuvaavat Raamatusta tuttuja tapahtumia.

Luonnossa näkyy todisteita myös Raamatun ajan katastrofeista, esimerkiksi Nooan ajan vedenpaisumuksesta ja profeetta Aamoksen mainitsemasta maanjäristyksestä.


Lähde:

Seales, William Brent. 2016. From damage to discovery via virtual unwrapping: Reading the scroll from En-Gedi. Science Advances 2 (9) (21.9.).